Euroopan autoala voi olla ihmeissään
Kirjoitin aiemmin toisaalle siitä, miten olen havainnut uutisotsikoita selatessani yksityisautoilun mahdollisena "shorttikohteena", koskee se sitten autonvalmistajia, alihankkijoita tai muuta alaan tiukasti kytköksissä olevaa. Jätin aika avoimeksi kysymykseksi sen, voisiko joukkoliikenteessä piillä valjastamattomia voimavaroja. Kyseisen portaalin luonteesta johtuen vastaus oli "ei tietenkään." Kovin montaa analyyttistä pohdintaa ei vastauksiin valitettavasti tullut. Auto on keski-ikäisille palstojen selaajille valtava tabu, ja nuoret eivät nyt paljoa mitään keskustelupalstoja ilman paljasta pintaa selaile. Toistetaan kysymys nyt niiden kohdalla, joilla sijoittaminen ja investoiminen on lähempänä sydäntä.
Tuon kirjoituksen jälkeen olen poiminut muutaman artikkelin, joskin myönnän niiden olevan ihmisaivojen luonteen vuoksi pitkää nenää näyttäviä näille jäärille. Yhtenä ilmiönä voidaan pitää tietysti jälleenmyyntialan ahdinkoa. Toisena, vähän suorempana ilmiönä tuli joukkoliikenteen potentiasta kertova uutinen. Jälkimmäisen osalta voisi pitää nimenomaan esillä tuo suosio, joka ylitti odotukset. Myyntivalttina arvelisin olevan vaivattomuuden ja helppouden. Kausikortti kun pamahtaa kotipihaan (tai eteiseen) niin sitä ei tarvitse lähteä metsästämään mistään myyntikonttorista keskellä päivää. Toisaalta markkinoinnissa käytettiin sitä "oikeaa perustetta": tuoda tällainen mahdollisuus ilmi. Kokeile hetken ajan, sillä tällainenkin mahdollisuus on olemassa.
Auto on myös kallis hankinta. Peltilehmän lisäksi sitä tulee vakuutukset, polttoaineet, huollot, katsastukset ja muutamia muita sekalaisia kuluja hoidettavaksi. Rahoituspuolella on tosin käymässä niin, että senkin helppoudella houkutellaan. Ajokortin voimassaoloajat tuovat oman mausteensa. Pienenä detaljina todettakoon, että ajokortti ei ole edes henkilöllisyyttä todistava dokumentti, vaan ainoastaan todiste ajo-oikeudesta.
Varsinainen kimmoke palata tähän aiheeseen olikin uutinen siitä, että autoteollisuus on hieman huolissaan eurooppalaisen väestön ikääntymisestä. Tämä sinällään aivan helposti sisäistettävissä oleva asia piti kuitenkin hoksata.
Mitä mahdollisuuksia joukkoliikenne voisi tuoda mukanaan? Ainakin eri voimanlähteitä. Nyt puhutaan biokaasusta, tulevaisuudessa ehkä "mäntyöljystä" – jonka mahdollisuuksia ainakin Fortum tutkii. Selvää on se, että munan ja kanan syndroomassa pitäisi olla jakeluverkko, ennen kuin tulee käyttäjiä. Toisaalta pitäisi olla käyttäjiä, ennen kuin kannattaa jakeluverkkoon investoida. Joukkoliikenne voisi olla tässä uranuurtaja. Se luo uusille energiamuodoille "turvallisen kuluttajan" tehdäkseen mielekkääksi jakeluverkon muodostamisen. Ja kun verkosto kasvaa, voisi myös ne yksityisautoilun lumoihin langenneet harkita vaihtavansa muuhun energiamuotoon.
Totta kai, ainahan valtio voi sössiä tällaiset ideat lykkäämällä niitä kuuluisia "muutaman tuhannen prosentin haittaveroja", joilla kiinnostus tyssää tyystin. Sen sijaan, jos pystyisimme pienin askelin siirtymään energiankulutuksessa kohti omavaraisuutta, tulisi tämä palvelemaan kokonaisuudessaan Suomen taloutta.
Noin 70…80 km/t kulkeva mopoauto olisi cooli juttu
Noin 70-80 km/t kulkeva mopoauto olisi minun juttuni, jos vaan viranomaiset sellaisen sallisivat.
Mopautossa on 500cc dieselmoottori. Siitä saisi kohtuullisia citynopeuksia irti, jos vaan viranomaiset sallisivat. Dieselmoottorit ovat luotettavia ja kulkevat pienellä pisaralla pitkälle (kulutus on 3…4 l / 100 km) ja niihin voi tankata vaikkapa mäntyöljyä.
Kaksi asiaa kuitenkin mopoautoissa häiritsee:
Mopoautoista
Itse asiassa näiden käyttö on yleistynyt jonkin verran, mutta tuollaisilla hinnoilla niitä on vaikea saada kaupaksi. Luin jostain aikoja sitten, että ne intialaisten omat vähän vastaavat "minit" maksoivat kuluttajille parin tuhannen dollarin verran.
Mutta kun autoteollisuus Euroopassa (yleisesti) on henkitoreissaan niin ehkä kovalla toimialalobbauksella niistä ei olla sen enempää pidetty meteliä?
Julkisen liikenteen tulevaisuus
Itsenäisesti liikkuvat robottiautot voivat olla osa aivan uudenlaista julkista liikennettä. Joukkoliikenteen potentiaali voi myös olla osin tällaisten automaattiautojen suorittaman syöttöliikenteen varassa. Tällä hetkellä joukkoliikenne ei ole suomessa ajallisesti kilpailukykyinen yksityisautoilun kanssa, koska viimeiset siirtymät on usein tehtävä kävellen tai jollain toisella linjalla joka ei ole synkassa sen edellisen kanssa. Taksin käyttö viimeisellä maililla olisi ajallisesti järkevää, mutta se on kallista.
Taksikuskit tietysti haluaisivat pitää kiinni säätelyn linnakkeestaan.
Hajanaisia mietteitäni
Niin, olen itsekin pohtinut robottiautojen mahdollisuuksia ihan sijoituskohdemielessä. Toistaiseksi minua on arveluttanut luotettavuus. Nyt saa harva se päivä lukea, että milloin ei jarrut toimikaan, toisena päivänä ohjauksessa on vikaa, polttoaineen syöttöjärjestelmä ei pelaa jne. Robottiautojen kohdalla tässä pitäisi olla aivan toisenlainen varmuus. Varmaankin tulevaisuuden alaa, mutta käykö nyt niin, että ekat sijoittajat "rahoittavat" teknologian ja sitten toinen aalto vasta tuottaa hilloa? Pitäisikö osata hypätä oikea-aikaisesti pois? Esimerkiksi Tesla on kuluneen vuoden aikana tuottanut yli 400 prosenttia arvonnousua! Kun buumi iskee niin iskeekö sijoittajien vauhtisokeus samalla?
Jalankulkusiirtyminen on aika luonnollista muualla Euroopassa, paitsi ehkä täällä Suomessa. Monessa kaupungissa on sellainen moniydinkeskusta, jossa on jalkaisin liikkuville oma alueensa, ja sitten "kopio" autoilijoille. Suomen mallissa tilaa menee paitsi ajoväyliin myös tienvarsipaikoitukseen. Tosin monissa eurooppalaisissa kaupungeissa autot ovat tulleet verrattain myöhään. Koko struktuuri pitäisi miettiä uudelleen, mutta se kävisi kyllä tuhottoman kalliiksi.
Taksin käyttö vs. oma auto on vain satunnaisen tarpeen kohdalla parempi vaihtoehto. Monissa työpaikoissa tarvitaan autoa ja ajokorttia. Sen sijaan mitään estettä en näe sille, etteikö kaupunkiemme ydinkeskustat voisi olla kokonaan poissa yksityisautoilusta.
Jos toimivan konseptin saisi kasaan niin siinä olisi hyvä sijoituskohde.
Yleensä se, joka tulee hiukan
Yleensä se, joka tulee hiukan myöhässä kerää tosiaankin hillot. Gartnerin hypekäyrästä voi tähän ottaa jotain mallia, alkuinnostukseen sijoittavat luultavasti häviää ja notkahduksen nousevaan trendiin sijoittavat luultavasti saa parhaan riski-tuottosuhteen. Nyt voi kuitenkin sijoittaa sellaiseen teknologiaan, joka on suhteellisen kehittynyttä ja jota tarvitaan tällaisissa sovelluksissa, mieluummin siis ehkä kuin sovellukseen itseensä.
Turvallisuus on autonomisilla autoilla jo paljon parempi kuin ihmisten ajamilla. En ole tosin varma ajavatko taajamissa vielä. Vastuukysymykset on ehkä isompi asia, maailman lakimies/insinööri -suhde on vielä liian suuri.