Historian trendi

Kerronpa minäkin Suomen tilanteesta, vaikka sitä ei kukaan kysy. Meillä oli hyvin positiivinen näkemys itseemme aina tuonne vuoteen 2005-2006 asti ja sitten jotain tapahtui. Tyytyväisyyteen oli paljon syytä. Meillä oli vuotuinen kasvu vuosina 1994-2005 (BKT/kansalainen) 3,4% kun Ruotsi jäi 2,6% ja USA:kin 2,1%. Saksa oli tuona aikana alamaissa 1,2% kasvunsa kanssa ja Venäjä pyristeli Suomen kanssa samoissa kasvuluvuissa. Ei ole ihme, että itseluottamus ja varmuus omasta loistavuudestamme kasvoi.

Toisaalta tuona aikana kaksi meidän päävientituotettamme eli elektroniikka ja paperituotteet olivat jatkuvassa deflaatiokiereessä. Paperinhinta laski ja elektroniikka on laskenut jo kymmeniä vuosia peräjälkee. Samaan aikaan tuontitarvikkeiden eli energian hinta nousi. Tämä yhteinen yhtälö eli vientituotteiden hintojen lasku ja tuontitarvikkeiden hintojen nousu ei generoinut meille samanlaista ostovoiman kasvua mitä nimelliset kansantuoteluvut voisivat kertoa. Tässä pelissä palaa hermot ja ostovoimakorjatut luvut eivät nousseet samoin kuin vaurautemme. Tätä on minun elinaikani päivitelty toinen toistaan vakavammalla naamalla hakematta asiaan selitystä.

Meillä tapahtui paljon 1980-luvun lopusta aina 2000-luvun alkuun asti. Yksi merkittävä kehitys oli pankkisektorin hurja kutistuminen työvoimalla mitattuna. Vuonna 1990 meillä oli yli 50 000 työntekijää pankkisektorilla kun vuonna 2000 oli jäljellä enää 25 000. Pankkien palvelukyky ei varmankaan kenenkään mielestä heikentynyt vaan teknologia mahdollisti hurjan saneerauksen ja nyt laskuja ei tarvitse enää mennä konttoreihin maksamaan.

Vuosina 1996-2002 kansantuotteemme kasvusta yli 20% tuli ICT sektorin kasvusta. Tämä on paljolti juuri Nokian ja sen tuottavuuden kasvua. Nokia siirsi ensin voimakkaasti valmistustaan pois Suomesta, sitten yhä enemmän myös tuotekehitystä ja sittemmin myös omistustaan. Tämä "söi" siis viidenneksen kasvunaiheuttajistamme.  Ei tuohon palkkataso tai työehtosopimukset vaikuttaneet, eikä edes työttömyyskorvaukset. Maailma muuttui ja yritys teki joitain vääriä ratkaisujaan.

Työllisyysasteemme (20v.-64v.) on säilynyt varsin hyvänä eli en ymmärrä tuota työttömien aktivoinnin agressiivisuuttta (EuroStat 2012) mitä Katainen kumppaneineen harrastaa.

 

EU-maista Suomea korkeampi työllisyysaste on Tanskassa, Saksassa, Hollannissa, Itävallassa ja Ruotsissa. Jokaisella maalla on syynsä miksi se on Suomea korkeampi, mutta USAkin on meitä jäljessä.

Ihmettelen ylipäätään tätä asennetta mitä nyt on kaikkialla. Aina ennenkin tai ainakin melko pitkään meidän teollisuutemme on kehittynyt ja tilalle on tullut parempaa. Sulfidista muutimme sulfaatti selluun, vaatetusteollisuus muuttui konttoritöihin, bulkkitelevisiotoiminta jalostettiin matkapuhelimiksi ja pankkikonttorirotista teimme taloutta miettiviä ekonomisteja. Mitä nyt olisi tapahtunut ettemme pystyisi uudelleen muutokseen? Maailmassa aukeaa tyhjiä vähänkilpailtuja lokeroita ennätysnopeasti globalisation sekä tekniikan edetessä. Meillä on loistava tulevaisuus kun emme itse pilaa sitä. Mutta se ei sitä totuutta poista, että vanhenemme joka vuosi ja siksi meillä on joka päivä päivän vähemmän tulevaisuutta jäljellä.

 

Related Posts

Sijoittaminen

Sijoittamisen teoria ja käytäntö

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju on vuosien ajan kirjoittanut korostetun paljon säännöllisestä osakkeiden ostamisesta, allokaatiosta, osinkojen merkityksestä, korkoa korolle –efektistä ja osinkoa kasvattavista firmoista, osinkoaristokraateista.

Oksaharjun kunniaksi

Osakemarkkina suuntaa jo kohti taivaan sineä
Sijoittaminen

Nousumarkkinan vahva tuoksu

Näin tunnelmat ramppaavat markkinoiden ikuisessa vuoristoradassa. Kehotin marraskuun alussa jättämään hermoilun, vaikka Fed jyrähteli poikkeuksellisen haukkamaisesti inflaatiota vastaan.

Osakkeet olivat sukeltaneet ja konsensus odotti pulkkamäen jatkuvan.

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com