Eurooppa kuroo umpeen USA:n patenttialan etumatkaa
Eurooppa kuroo umpeen USA:n patenttialan tehokkuuden etumatkaa kun EU:n yhtenäispatentti ja uusi patenttituomioistuin tulevat uudeksi vaihtoehdoksi Euroopassa. EU laajuisen yhtenäispatentin avulla eurooppalaiset valmistajat saavat välittömästi EU laajuisen suojan samalla tavoin kuin USA:ssa.
Teolliset valmistajat toimivat lähes poikkeuksetta vähintäänkin Euroopan laajuisilla markkinoilla ja tarvitsevat tuotteilleen patenttisuojan koko alueelle. Nyt tämä tulee helpommaksi.
Suomi harkitsee osallistumista järjestelmään. Elinkeinoelämä on selvittänyt uudistuksen vaikutuksia suomalaisille yrityksille. Selvitys kertoo uudistuksen vaikutuksista yrityksiin ja yleisemmin aineettomien oikeuksien hyödyntämiseen Euroopassa, se antaa yrityksille myös kattavasti tietoja uudesta järjestelmästä ja siitä, miten sitä voi omassa toiminnassaan hyödyntää.
Vaikutukset vaihtelevat
Selvityksen yleinen johtopäätös on, että uudella järjestelmällä on merkittäviä vaikutuksia patentointiin Euroopassa.
– Vaikutukset ovat kuitenkin hyvin erilaisia eri aloilla sekä erilaisten ja erikokoisten yritysten kohdalla. Moni kysymys on myös vielä vailla vastausta, koska yhtenäispatentin ja uuden tuomioistuimen kaikki yksityiskohdat eivät ole selvillä, Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Michaela Ramm-Schmidt toteaa.
Tässä vaiheessa voi siis vielä olla vaikea ottaa lopullista kantaa yhtenäispatenttiin ja uuteen patenttituomioistuimeen.
– Jotkut Euroopan maat ovat kuitenkin jo liittyneet uuteen järjestelmään, joten myös meidän pitää nyt miettiä, mitä haluamme, Ramm-Schmidt sanoo.
Selvitys syntyi elinkeinoelämän sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteishankkeena. Sen ohjausryhmään ja rahoittajiin kuuluivat Teknologiateollisuus ry:n lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK, työ- ja elinkeinoministeriö, Keskuskauppakamari, Lääketeollisuus ry, Kone Oyj, Nokia Oyj ja Wärtsilä Oyj Abp. Selvityksen laativat Asianajotoimisto Bird & Bird Oy ja patenttitoimisto Boco IP Oy Ab.
– Työ on ainutlaatuinen Euroopassa, koska missään muussa maassa ei ole näin perusteellisesti selvitetty uuden patentointijärjestelmän vaikutuksia yrityksiin. Selvitys onkin herättänyt laajaa mielenkiintoa muissa maissa ja se tullaan kääntämään englanniksi kevään aikana, Michaela Ramm-Schmidt toteaa.
Patenttiselvitys on hyvä
Se sisältää erittäin hyvän esityksen Eurooppalaisen patenttijärjestelmän nykytilasta ja tekeillä olevasta uudistuksesta eli yhtenäispatentista ja yhdistetyn patenttituomioistuimesta (UPC).
Erittäin hyvää on esityksessä kuvatut skenaariot eri tyyppisille yhtiölle, samoin mukana olevat asiantuntijalausunnot.
Hyvänä yhteenvetona toimii sivuilla 123-125 olevat nelikentät: uhat – mahdollisuudet ja Suomi liittyy – ei liity.
Tässä nelikenttä yhdistetystä patenttituomioistuimesta (UPC).
Mahdollisuudet Suomi ratifioi
Maantieteellisesti laaja patenttisuoja on helpommin suomalaisyritysten
ulottuvilla. Tämä voi kannustaa suomalaisyrityksiä panostamaan entistä
enemmän omaan tuotekehitykseen ja sen suojaamiseen. Suomessa
toimivat yritykset saattavat alkaa ajatella entistä kansainvälisemmin,
koska niiden on otettava huomioon myös uudet yhtenäispatentit.
Uhat Suomi ratifioi
Suomessa voimassa olevien patenttien määrä kasvaa, jolloin kotimarkkinoilla
toimivien yritysten toimintavapaus rajoittuu ja loukkaus- ja
oikeudenkäyntiriskit kasvavat. Pelkona, että Suomen kansallisen patenttiviraston
eli Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tulot vähenevät
ja toimintaedellytykset heikkenevät.
Mahdollisuudet Suomi ei ratifioi
Suomi voisi napsia rusinat pullasta, ottaa järjestelmän hyödyt ilman patenttitulvaan
liittyviä haittoja. Suomalaisyrityksillä olisi Suomen alueella
laajempi toimintavapaus ja pienempi patentinloukkausriski.
Uhat Suomi ei ratifioi
Suomi jää syrjään uudesta järjestelmästä, suomalaisyritysten IPRosaaminen
ja oma innovointi ei kehity kansainvälisen kilpailun edellyttämällä
tavalla ja Suomen maine ja poliittinen vaikutusvalta vahingoittuvat
"vapaamatkustajan" ratkaisusta.
Lopuksi on kuvattu kolmas tie eli odotetaan ja siitä voi kysyä onko kolmatta tietä olemassa.
Eli yhtenäispatenttia ja yhdistetyn patenttituomioistuimen (UPC) vaikutuksia suomalaisyrityksille koskevassa selvityksessä on lopussa maininta kolmannesta vaihtoehdosta: Suomi voi viivyttää ratkaisuaan ainakin vielä hetken. Syynä on ennen kaikkea tekeillä olevan järjestelmän keskeneräisyys.
Mutta onko todellisuudessa olemassa kolmatta tietä. Selvityksen esittelytilaisuudessa puhunut Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies kerto, miten Singaporessa ollaan voimakkaasti edistämässä innovaatiotoimintaa eri keinoin.
Jokainen korkean teknologian kanssa työskennellyt tietää, että kilpailussa ei voi jäädä välillä lepäämään tai edes hidastaa kävelyvauhtiin. sanonnan mukaan on juostava kovaa, jotta pysyisi paikallaan.
Tuoreimmat koulutusta koskevat PISA- tulokset kertovat samaa. Tosissaan kansainväliseen kilpailukykyyn panostavat Kaukoidän maat ohittavat meidät eurooppalaiset.
Onko meillä varaa jäärä odottamaan patenttijärjestelmämme uudistumista, jos aiomme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa uudistumiskykyisyydellä ja innovatiivisuudella.