Euroopan pankkiviranomainen EBA on laatinut uuden arvion eurooppalaisten pankkien pääomatarpeesta.

Suomalaisista pankeista päivitetty laskelma pääomatarpeesta on tehty EU-stressitestiin osallistuneelle OP-Pohjola-ryhmälle. Lisäksi Nordea-konserniin kuuluva Nordea Pankki Suomi ja Danske Bank -konserniin kuuluva Sampo Pankki kuuluivat arvioinnin piiriin emoyhtiöidensä kautta.

EBAn arvion mukaan OP-Pohjolalta ei edellytetä toimia vakavaraisuuden vahvistamiseksi. Syynä tähän ovat sekä pankin korkea ydinvakavaraisuus että pienet valtionlainoihin liittyvät riskit. OP-Pohjolan Core Tier 1 -suhde oli kesäkuun 2011 lopussa 12,0 %, eli selvästi yli EBAn asettaman 9 prosentin vähimmäistavoitetason.

Nordea ja Danske Bank -konsernien vakavaraisuuden on niin ikään katsottu riittävän ilman lisäpääomitusta.

Finanssivalvonnan mukaan EBAn päivitetyn laskelman perusteella ei ole tarpeen ryhtyä erityisiin toimiin Suomen pankkisektorin vakauden turvaamiseksi. Suomen pankkisektorin likviditeettitilanne on lokakuun tietojen mukaan vakaa ja vakavaraisuus hyvä.

Pankeilta edellytetään pääomanhankinta-suunnitelmaa, jos vajetta arvioitu olevan

Päivitetty arvio pääomatarpeesta on tehty 70 suurelle eurooppalaiselle pankille. Pienimmät pankit aiemmasta 90 pankin stressitestiotoksesta eivät ole tässä analyysissä mukana. EBAn alustavan laskelman mukainen pankkien lisäpääoman tarve on yhteensä noin 106 mrd. euroa. EBA vahvistaa luvut marraskuun aikana syyskuun lopun tietojen pohjalta. Pankeilta edellytetään myös valtionlainasaamisten julkistamista.

Niiden pankkien, joiden katsotaan tarvitsevan lisää pääomaa, tulee esittää kansalliselle valvojalleen suunnitelma vakavaraisuuden vahvistamiseksi 31.12.2011 mennessä ja täyttää 9 prosentin vähimmäistavoitetaso kesäkuun 2012 loppuun mennessä. Suunnitelmat käsitellään myös EBAssa. Pankki voi vahvistaa vakavaraisuuttaan joko vahvistamalla pääomiaan tai vähentämällä riskipainotettuja saamisiaan. Valvojat pyrkivät vaikuttamaan luotonannon voimakkaan vähentymisen riskiin siten, että ne arvioivat pankkien suunnitelmat uuden vakavaraisuustavoitteen saavuttamiseksi luotonannon riittävyyden näkökulmasta ja tarvittaessa puuttuvat suunnitelmien sisältöön.

Ydinvakavaraisuuden käsite on uudessa arviossa määritelty pitkälti samoin kuin kesän stressitestissä. Näin ollen Core Tier 1 -varoihin luetaan hyväksi pankin tappioita rajoituksetta kattavat oman pääoman luonteiset erät sekä valtioiden hybridimuotoiset pääomatuet, koska nämä ovat käytettävissä tappioiden kattamiseen pankin vakavaraisuuden ollessa uhattuna. Lisäksi voidaan osin hyväksyä EBAn määrittämien kriteerien mukaiset yksityisten sijoittajien merkitsemät uudet hybridimuotoiset instrumentit, jotka voidaan tarvittaessa vaihtaa oman pääoman eriksi.

Valtioriskit arvostettu vakavaraisuudessa markkina-arvoon

EBAn uudessa laskelmassa pankkien sijoitukset eurooppalaisten valtioiden velkakirjoihin on arvostettu markkina-arvoon riippumatta siitä, millä arvostusperiaatteella velkakirjat on pankin taseeseen kirjattu. Siten myös rahoitustaseessa (banking book) eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokitellut, hankintamenoon arvostetut valtioiden velkakirjat on EBAn laskelmassa arvostettu markkinahintaan ja erotus viety suoraan pankin omiin varoihin.

Mikäli pankin omistaman valtionlainan nykyinen markkina-arvo on tasearvoa matalampi, pienentää erotus EBAn laskelmassa vastaavasti pankin omia varoja. Lisäksi EBAn laskelmassa myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen valtioiden velkakirjojen käsittelyä pankkien vakavaraisuuslaskennassa on yhtenäistetty siten, että käyvän arvon rahastoon kirjattu arvostusero on viety täysimääräisesti vakavaraisuuslaskennassa pankin omiin varoihin. Nykyisessä sääntelyssä käyvän arvon rahastoon kirjattuja arvostuseroja ei kaikissa maissa viedä täysimääräisesti pankin omiin varoihin, eli valtionlainojen markkina-arvojen lasku ei ole suoraan alentanut pankin vakavaraisuutta kaikissa maissa.