Finanssivalvonta: Pankki- ja vakuutussektorin vakavaraisuus on vahva
–Kotimaisen finanssisektorin vakaustilanne on säilynyt hyvänä. Velkaantuneisiin maihin kohdistuvat riskit ovat kohtuullisen pienet, mutta kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden jatkuva epävarmuus ylläpitää välillisiä riskejä, jotka kohdistuvat myös Suomen finanssisektoriin.
Tässä ympäristössä vakavaraisuuspuskureiden hyvä taso ja niiden kasvu ovat vahvistaneet luottamusta Suomen finanssisektoriin, johtaja Anneli Tuominen toteaa.
Pankkien vakavaraisuussuhde 30.9.2010 oli kesäkuuhun verrattuna hieman korkeampi, keskimäärin 14,5 %. Yhteenlaskettu pääomapuskuri, joka ylittää 8 %:n minimivaatimuksen, oli kasvanut edelleen 9,6 miljardiin euroon. Suomalaispankkien vakavaraisuuden laatu on säilynyt erinomaisena. Tier 1 -vakavaraisuussuhdeluvut (ensisijaisten omien varojen osuus) olivat keskimäärin 13,7 % (minimivaatimus 4 %).
Uusi sääntely korostaa korkealaatuista pääomaa
Pankkien vakavaraisuussääntelyn uudistukset (Basel III) ovat täsmentymässä, vaikka lopullista sisältöä ei ole vielä lyöty lukkoon. Kantavana periaatteena on pankkien tappionkantokyvyn parantaminen kiristämällä omien varojen laadullisia ja määrällisiä vaatimuksia. Uudessa vakavaraisuussääntelyssä korostuu kaikkein korkealaatuisimpien osakepääoman luonteisten erien määrä (ns. rajoituksettomat ensisijaiset omat varat). Käytännössä Tier 1 -vakavaraisuudesta vähennetään pääomalainojen osuus. Tämä vaatimus nousee 4,5 %:iin vuoteen 2015 mennessä. Rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen suhde oli suomalaispankeissa syyskuun lopussa 13,3 %. Omien varojen kriteereiden tiukennukset alentavat vakavaraisuussuhdelukuja Suomessakin, mutta pankkisektorin vakavaraisuussuhteet säilyvät laskelmien mukaan olennaisesti uusien minimitasojen yläpuolella. Sääntelyvaatimusten sisällön muutokset voivat kuitenkin aiheuttaa yksittäisiä sopeuttamistarpeita.
Vakuutussektorin sijoitustuotot kasvoivat
Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus vahvistui jonkin verran kolmannella vuosineljänneksellä lähinnä sijoitustoiminnan kasvaneiden tuottojen ansiosta. Vakuutusyhtiöt ovat painottaneet korkosijoituksia aiempaa enemmän. Henki- ja vahinkovakuutussektorin vakavaraisuusasema on vahva; toimintapääomat ylittivät 30.9.2010 vähimmäismäärän lähes 6,6 miljardilla eurolla. Henkivakuutusyhtiöiden toimintapääoma oli 4,9-kertainen laissa säädettyyn vähimmäismäärään nähden. Vahinkovakuutusyhtiöillä toimintapääomaa oli 4,3-kertainen määrä.
Työeläkeyhtiöiden vakavaraisuusasema säilyi kolmannella vuosineljänneksellä entisellään, koska sijoitustoiminnan riskeihin perustuva vakavaraisuusvaatimus kasvoi samaa tahtia sijoitustoiminnan hyvästä tuloksesta muodostuneen toimintapääoman kasvun kanssa. Näiden yhtiöiden toimintapääomat ylittivät riskien perusteella määritettävän vakavaraisuusrajan 2,5-kertaisesti eli noin 10,6 miljardilla eurolla. Ilman vuoden 2012 loppuun voimassa olevan määräaikaislain vaikutusta toimintapääomia oli kaksinkertaisesti vakavaraisuusrajaan nähden.
Yksinkertaisesti
"Kotimaisen finanssisektorin vakaustilanne on säilynyt hyvänä. Velkaantuneisiin maihin kohdistuvat riskit ovat kohtuullisen pienet, mutta kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden jatkuva epävarmuus ylläpitää välillisiä riskejä, jotka kohdistuvat myös Suomen finanssisektoriin"
Ymmärän, että mitä sillä haetaan takaa, kun nyt kirjoitukseni jälkeen ilmestyy kaksi tällaista "ilmoitusluonteista" asiaa Suomen valtion velasta ja Suomen pankkien vakavaraisuudesta.
Tuo yllä oleva kirjoitus käytännössä tarkoittaa sitä, meillä ei sen takia ole hätää, koska A ei vaikuta suoraan B:hen. Mutta A voi vaikuttaa X:n kautta B:hen. Stresssitestien yms. mallintamisen ongelma on aina se, että ne eivät ikinä pysty ottamaan, kaikkia X1…Xn muuttujia huomioon eikä tiedä niiden tarkaa vaikutusta voida tietää, koska ne voivat keskenään vaikuttaa toisiinsa ja vaikussuhteet saattavat vaihdella.
Tästä yhden lauseeen tiivistys: talouden systeemi on mahdoton mallinnettava millään tarkoilla testeillä.
Niihin itsessään luottaminen tuo vääränlaisen turvallisuuden tunteen. Tämän ovat näyttäneet toteen mm. LTCM:n romahtaminen 1998 aina ennen finanssikriisia kehitettyihin strukturoituihin tuotteisiin.
X:ovat lopulta kuitenkin aina käteviä, koska voi sanoa, että tällaista X:ää ei voinut tietää.