Frankfurtin sijoitusmessut lanseerasivat ETF rahastoja ja sertifikaatteja
Piksun ja suomalaisten sijoittajien vierailu Frankfurtin sijoitusmessuille ja pörssiin alkoi todellisuuden kohtaamisella. Huppupäiset nuoret vaativat suurempaa päätäntävaltaa demokratialle ja rahan patriarkaattisen ohjaavan vallan kuolemaa. Frankfurtin kadulla kohtasivat ihmiset ja Euroalueen rahan päätäntävalta, jonka edustajiksi me päädyimme. Mielenosoitus oli pieni, mutta se osoitti, että ihmisten vapaaseen yksilövalintaan perustuva markkinatalous asettuu tunteita herättävällä tavalla demokraattisen, yhteisen päätöksenteon piirissä olevan julkisen sektorin, oppositioksi. Vasemmisto ja oikeisto; keskitetty ohjaus ja liberalismi, kohtaavat edelleen.
Mielenosoitus Frankfurtin pörssin edessä sekä Kai Nyman (oik)
Frankfurtin sijoitusmessut poikkeisivat suomalaisista vastaavista yhdellä merkittävällä tavalla. Siellä oli vähän osallistujia. Mukaan oli saatu paikallisen kauppakorkeakoulun oppilaita, joiden avulla Suomen sijoitusmessuja pienemmät tilat saatiin täytetyksi elämällä. Sijoitusmessujen perusteella arvioituna suomalainen omistajaohjaus kanavoituu tehokkaasti ja Suomessa ollaan kiinnostuneita sijoittamisesta ja yritetään löytää kansallisille pääomille oikeita kohteita.
Frankfurtin messut keskittyivät pitkälle esittelemään pankkien, sertifikaattituotteiden ja ETF rahastojen ympärille kehitettyjä palveluita. Saksalaiset ja Eurooppalaiset suurpankit ovat lanseeranneet suuren joukon pörssinoteerattuja rahastoja ja muita pörssinoteerattuja tuotteita ja niiden markkinointiin panostettiin.
Yritykset loistivat poissaolollaan. Yrityksiä on Saksan lukuisissa pörsseissä niin suuri määrä ettei niiden ole enää järkevää esittäytyä sijoitusmessuilla. Yksittäinen yritys hukkuisi massaan. Esimerkiksi Frankfurtin pörssissä noteerataan 10'000 yrityksen osakkeita, joista osa on ulkomaalaisia. Osakkeissa on valinnanvaraa vaikka esimerkiksi pohjoismaiset osakemarkkinat ovat väestöön suhteutettuna monipuolisempia ja laajempia. Monet Saksan yritykset ovat perheyrityksiä, joita ei noteerata. Pörssinoteerattujen osakkeiden suurta määrää selittää se, että muualla noteeratut yritykset voivat parinkymmen tuhannen euron lisäkulua vastaan noteerata osakkeensa esimerkiksi Frankfurtin pörssissä. Listautuminen on halpaa.
Tilaisuus alleviivasi suurpankkien valtaa ja merkitystä. Frankfurtissa koettiin että valta ja Euroalueen napa on Frankfurtissa ja siitä oltiin ylpeitä. Ja myös nuo mielenosoittajat kokivat samoin. Siksi he olivat meitä vastassa osoittamassa että myös demokratian tarjoamalla tavalla luoda yhteisiä ja jaettuja kollektiivisia päätöksiä, on merkitys.
Suomalaista etujoukkoa Frankfurtissa
Yksi detalji, joka jäi mieleen oli
Saksalaisten yritysten pieni määrä pörssissä. Yritykset kokevat, että rahaa saa helpommin pankeista. Mitä annettavaa pörssillä on yrityksille? Monet keskikokoiset ja pienet yritykset eivät listaudu ja jopa jotkut isot yritykset pysyvät pois pörssistä. Noin kymmenessä vuodessa Saksalaisten yritysten määrä pörssissä on tippunut parikymmentä prosenttia eikä käännettä uuteen nousuun ole näkyvissä. En sanoisi, että pörssi olisi kriisissä, mutta ei tätä kulta-ajaksikaan voi sanoa.