Hallitusneuvottelut alkoivat työmarkkinajärjestöjen johtajien tapaamisilla

Keskustan puheenjohtaja aloitti hallituksen linjaneuvottelut tapaamalla korporatiivisen Suomen (ammattiyhdistykset ja EK) päättäjiä. Korporatiivinen Suomi on valtiomahti, joka määrittelee eläketurvan, työehdot, työttömyysturvan sekä valitsee hallitsemiensa työeläkeyhtiöiden välityksellä suurimpien pörssiyhtiöiden hallitukset päättämään yritysten strategisesta linjasta.  

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tapasi tänään KT Kuntatyönantajat. Keskustelujen aiheena oli Sipilän hahmottelema yhteiskuntasopimus.

Työmarkkinajohtaja Markku Jalosen mukaan tarve yhteiskuntasopimukselle Suomen talouden ja yhteiskunnan poikkeuksellisessa tilanteessa on ymmärrettävä.

– Maan hallituksen, poliittisten puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen on nyt välttämätöntä sitoutua kilpailukyvyn, työllisyyden ja julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamiseen.

KT on asettanut hallitusohjelmatavoitteekseen, että työlainsäädännössä on luotava uudenlaisia keinoja työllistämiseen ja työn tarjoamisen esteitä on purettava.

– Nyt tarvitaan työlainsäädännön muutoksia, joilla alennetaan työnantajan kynnystä luoda uusia työpaikkoja. Myös työttömyyden hoitamisen määrärahojen käytön esteet on purettava.

Tarve sopeuttaa julkista taloutta ja kuntataloutta on poikkeuksellisen suuri lähivuosina. Tuottavuuden parantaminen on elintärkeä tavoite myös kunta-alalla.

– Kuntien työvoimakustannuksia ei ole varaa lisätä lainkaan. Sote-uudistuksen ja muiden rakenteellisten uudistusten toteuttamisen lisäksi kunnilla tulee olla joustavat mahdollisuudet palvelutuotannon toteuttamiseen. Normien purussa on aika edetä sanoista tekoihin. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita on vähennettävä, vaatii Jalonen.

5 thoughts on “Hallitusneuvottelut alkoivat työmarkkinajärjestöjen johtajien tapaamisilla

  1. Sipilän

    Sipilän ensimmäinen kysymys ("1.Millä keinoilla saamme aikaan noin 5 %:n tuottavuushypyn suomalaisen työn, julkisen sektorin ja yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi?") vähän huolestuttaa minua. 5% tuottavuushyppy olisi kieltämättä iso apu näissä talkoissa. Tässä on kuitenkin se vaara, että tähän oljenkorteen takerrutaan liikaa ja tulkitaan, että leikkauksia ei tarvitakaan kun tuottavuushyppy hoitaa ongelman. Tuottavuushyppy kuullostaa paljon harmittomammalta kuin veronkorotukset, säästöt, kustannuskilpailukyvyn tai työmarkkinoiden korjaaminen.
     

  2. SAK

    SAKn puheenjohtaja Lauri Lyly ei ole HSn mukaan vielä päättänyt missä yhteiskuntasopimukseen liittyvissä asioissa edetään ja missä ei. Ehdotan, että Suomen eduskuntavaalit korvataan sellaisilla vaaleilla, jossa koko kansa saa "ääni per täysi-ikäinen kansalainen" valita sellaiset päättäjät, joilla on mandaatti tehdä aitoja Suomen talouspolitiikkaa koskevia päätöksiä. Nykytilanteessa eduskunta ja hallitus tuntuvat täysin voimattomilta AYn edessä. Todelliset päätökset tehdään AYssä, eikä Sipilän kyselyillä ja ehdotuksilla ole paljoakaan merkitystä todellisessa päätöksenteossa.

    1. Joka 11. työntekijä on työtön, koska AY-liik

      Olen kanssasi samaa mieltä.

      AY-liike on neuvotellut sellaiset ehdot ja sopimukset, jotka ovat johtaneet 8,8% työttömyyteen.

      Joka 11. työntekijä on työtön, koska AY-liike on neuvotellut liian jäykät sopimusehdot, työajat ja palkat.

       

      Ehdotan, että Ay-liike rupeaa jatkossa tavoittelemaan täystyöllisyyttä ja neuvottelee sellaiset ehdot, että yritykset haluavat ja voivat työllistäää Suomessa.

      Ei enää seisoteta laittomalla lakolla Suomen vientiä siksi, että 100 satamatyöntekijää pelkää ulkomaista kilpailua.

      Ei enää ylihinnoitella suomalaista työtä vaan tehdään siitä kilpailukykyinen työaikaa pidentämällä.

       

      On hyvä huomata, että suomalainen peliala menestyy maailmalla, kasvaa ja tuo jo huomattavia määriä tuloja Suomelle. Siellä ei ole ammattiliittoja lakkoilemassa ja neuvottelemassa. Myös työntekijät viihtyvät ja nauttivat Suomen parhaista palkkoista.

       

      Yksi vaihtoehto on lopettaa ammattiliittojen ylivalta lainsäädännöllä. Rajataan heidän neuvotteluraaminsa niin pieneksi, ettei se kaada Suomea. 

      Yritysten toiminta on jo rajattu ja säännelty. Olisiko aika säännellä myös ammattiliittoja?

       

       

      .

      1. Eiköhän pelialallakin ole yleissitova TES

        Tämä ei ole varma tieto mutta olettaisin että ICT-alan työehtosopimus toimihenkilöille pätee peliyhtiöillekin.

        Tuo on yleissitova TES, joka perustuu vuoden 2003 työoikeuskiistaan jossa toisena osapuolena oli QPR.

        Vaaleissa pistesijoille sijoittuneen SDP:n Antti Rinne näyttää olevan yksi TES:n allekirjoittajista.

      2. Ei käytännössä.
        Pelialan

        Ei käytännössä.

        Pelialan yritykset maksavat paljon paremmin ja tarjoavat niin muhkeita etuja, että ketään ei kiinnosta ammattiliitot tai niiden sopimat sopimukset.

        Vastineeksi työajat ovat joustavat ja monesti tehdään pidempää päivää.

         

        Muulta alalta ääriesimerkkinä Kimi Räikkönen ja Valtteri Bottas. Uskotko heidän ottavan Antti Rinteen neuvotteman TESsin pohjaksi kun neuvottelevat tallipaikasta…

         

        TESsistä pitävät ne joiden todellinen työnarvo on vähäisempi kuin heille maksettu korvaus.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com