Helsingin pörssin suurimpien teollisuusyritysten tulevaisuudesta
Nordea on jälleen kerran vakuuttanut loistavasta tulevaisuudesta. Olen samaa mieltä ja toivon lumikinosten pysyvän poissa Turusta ainakin muutaman kuukauden.
Kuitenkin pari varausta:
1) Konepajat
Pelkään konepajojen myyneen tilauksia liian halvalla ja joutuvan 2022 tekemään toimituksia heikommalla katteella kustannusinflaation takia.
2) Venäjän бизнес
Kovin monesta tuutista on vakuutettu Fortumin ja Nokian Tyrän selviävän vahvalla taseellaan Venäjän бизнеkсen nollautumisesta. Mikään ei minulle paremmin sovi veronmaksajana kuin Fortumin loistava tulevaisuus.
Enintään sellaista asiaa voi kysyä, että millaiset tamppiot noita firmoja ovat johtaneet. Ihan ilman mitään jälkiviisautta muistutan, että Fortumin Venäjänriskeistä puhuttiin jo Percy Henrik Mikael Liliuksen aikaan (Siis Percy on Liliuksen etunimi…) ja niistä ajoista Fortum on lännestä vetäytynyt niin Norjassa kuin Suomessa (sähkönsiirto) ja itään on satsattu aina vain lisää. Minulle Fortumin idänriskeistä puhui Turun OP:n työntekijä jo joskus 2010 paikkeilla.
Eli kysymys kuuluu, pystyvätkö yritysjohdot toimimaan läntisessä markkinataloudessa ilman parin gangsterin lahjomista, sitenhän Fortum lienee idässä toiminut.
3) Metsäteollisuus
Painopaperi alkaa olla auringonlaskun ala. Täysi kiitos täytyy antaa kolmen yrityksen pyrkimyksille löytää korvaajia.
UPM:n tilanne on taulukossa (lähde)
| Liiketoiminto | Osuus liikevaihdosta |
Osuus liikevoitosta |
| Fibres | 25 % | 53 % |
| Energy | 5 % | 18 % |
| Raflatac | 15 % | 15 % |
| Specialty Papers | 14 % | 9 % |
| Communication Papers | 33 % | -5 % |
| Plywood | 4 % | 5 % |
| Muu toiminta ja eliminoinnit | 4 % | 5 % |
| yhteensä | 9,8 mrd. € | 1,5 mrd. € |
Printtimedian painopaperi tuo siis kolmanneksen lv:stä, mutta on tappiollinen, ilmankos lakon lopettamista ei ole suuremmin kiirehditty. Paras tilanne on energiassa, vanerissa (Plywood) ja tarralaminaateissa (Raflatac).
MBoard on keskittynyt kartonkiin. Sinänsä hyvä, mutta pörssiyrityksen asemaa on hiukan vaikea hahmottaa MGroupissa, joka on osuuskunta.
Itselläni on em:sta suurimmat omistukset Storassa, jossa puolestaan Suomen valtiolla on välillisesti suurin määräysvalta. Stora on ensisijassa kartongin tuottaja, mutta myös sillä on monipuolinen ja kehittyvä tuotepaletti, kapasiteetiltaan jakautuen:
-5,9 miljoonaa tonnia kemiallista massaa
-2,3 miljoonaa tonnia paperia
-5,3 miljoonaa tonnia kartonkia
-1,4 miljardia neliömetriä aaltopahvipakkauksia
-5,9 miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa, mukaan lukien 2,6 miljoonaa kuutiometriä lisäarvotuotteita.
Oma mielenkiintonsa on esim. puupohjaisissa akkumateriaaleissa.
________________________________________________________________________
Oma tuloskalenterini alkaa 13.4. JPMorgan Chasen tulosjulkistuksella.
Konepajojen ohella myös rakennusliikkeet (SRV, YIT, Lehto, Kreate) ovat kenties myyneet projektejaan turhan halvalla.
Rakennusmateriaalien (teräs, energia, puu, sementti….) hinnat ovat olleet nousussa. Osin ilmeisesti jopa yllättävän voimakkaassa nousussa.
Rakennusalalla on varmasti vaikeaa ja sopii kysyä, koska se näkyy pankkien luottotappioissa. Rakennusalan unohdin kokonaan, kun en sitä luojan kiitos omista pennilläkään. Eniten painaa salkussa Konecranes, fuusioon haaskattiin aikaa ja rahaa turhaan ja kukaties fuusion kaatuminen oli vieläpä onnenkantamoinen, kuka ties?