Hetemäen työryhmä, mihin unohtui oikeudenmukaisuus osinkoverotuksessa?
Hetemäen verotyöryhmä julkisti tänään loppuraporttinsa. Raportin mukaan "Työryhmän tuli tarkastella uudistustarpeita myös verotuksen oikeudenmukaisuuden kannalta". Ainakin osittain tämä oikeudenmukaisuuden tavoittelu tuntuu jääneen puolitiehen. Työryhmä ei nimittäin puuttunut siihen selkeään verotukselliseen epäkohtaan, minkä takia tappiollisistakin sijoituksista voi joutua maksamaan veroa.
Kysymys on osingoista ja niiden verotuksesta. Pörssissä listatut osakkeethan ovat niiden hintoja myöten hyvin olennaisesti kytketty niistä maksettaviin osinkoihin. Kun yritys maksaa osinkoa osakkeenomistajille, irtoaa osakkeesta maksettavasta hinnasta käytännössä osinkoa vastaava summa. Oikeastaan osakkeenomistajan varallisuus siis vain vaihtaa muotoaan. Analogisesti kyse on samasta asiasta, kuin jos siirtäisit rahaa vasemmasta housun taskusta oikeaan. Eroksi osinkojen irtoamisen ja taskujen välisen setelin siirron välillä jää lähinnä vain se, että taskujen välisestä siirrosta ei makseta veroa, joka tuon 50 euron setelin tapauksessa olisi nykyisellään 9,80 €, ja työryhmän ehdottamassa mallissa jo 15€.
Selkeästä kytköksestään huolimatta osakkeita ja osinkoja kohdellaan verotuksessa eri tavoin. Osakkeiden myynnistä saaduista luovutusvoitoista voidaan vähentää myynnistä koituneet luovutustappiot, mutta osingoista on verot maksettava aina, vaikka sijoitukset olisivat kokonaisuudessaankin tappiolla, ja tappiot vieläpä realisoitu samana vuonna.
|
Otetaanpa esimerkki:
|
 |
Esimerkissä tappiota on tehty oikeasti vain 200 euroa, mutta typerän ja epäoikeudenmukaisen verotuskäytännön takia tappiota syntyy veroseuraus huomioonottaen 290 euroa! Sijoittaja joutuu siis ikäänkuin kantamaan tappiostaan 145-prosenttisen vastuun, vaikka mahdollisista voitoista käteen olisi jäänyt vain 70 prosenttia. Onko tässä mitään järkeä?
Kuten työryhmän raportissakin todetaan ”Yleisimmin käytetyn Haig-Simonsin tuloteorian mukaan tuloa on verovelvollisella verovuoden lopussa ja sen alussa olleen omaisuuden erotus”. Raportissa tuosta lauseesta lienee unohtunut kulutuksen vaikutus, mutta muuten perusidea tulee selväksi: vain omaisuuden lisääntyminen on tuloa. Kun osinkoihin kohdistuvaa pääomaveroakin maksetaan nimenomaan pääomatuloista, miksi tätä veroa pitää maksaa, vaikka tuloa ei kokonaisuutta ajatellen olisi tullut?
Tätä kirjoitusta vastaava juttu pääblogissani: Veroraportti ei puutu 200-prosenttiseen tappiovastuuseen.
Keväinen juttuni aiheeseen liittyen: Vero rahan menettämisestä.
jes
Kiitos hyvästä selkeästä artikkelista.
"Esimerkissä tappiota on tehty oikeasti vain 200 euroa, mutta typerän ja epäoikeudenmukaisen verotuskäytännön takia tappiota syntyy veroseuraus huomioonottaen 290 euroa! Sijoittaja joutuu siis ikäänkuin kantamaan tappiostaan 145-prosenttisen vastuun, vaikka mahdollisista voitoista käteen olisi jäänyt vain 70 prosenttia. Onko tässä mitään järkeä?"
Tämä korvamerkintä on mielivaltainen. Sijoittajalla on vielä käytettävissään 500 euron luovutustappiot vähennyksiin. Eli seuraavat 500 eur saa verottomasti. Tällöin vältytään maksamasta 150 = 90 + 60 eur. Eli osinkotulo 300 eur ja 200 eur arvonnousu verotetaan 30% kannalla.
Olen kyllä sitä mieltä, että verotuksessa pitäisi laskea kaikki vuoden pääomatulot/tappiot yhteen, riippumatta ovatko ne osinkoja vai luovutusvoittoja/tappiota, ja nettosumman perusteella määrätä vuoden vero. Ei ole fiksua, että osinkoja kohdellaan eri tavalla kuin luovutusvoittoja/tappiota.
Joka tapauksessa mikäli et tulouta tappiotasi osingon jälkeen joudut maksamaan verot osingoista vaikka osake olisikin laskenut osingon verran ja nettona tuloja ei olisi tullut. Mistä verottaja voi tietää paljonko osake on tappiolla / voitolla jollet tulouta sitä? Tietysti tulevaisuudessa voidaan mahd siirtyä systeemiin, että omistukset kirjataan joka vuoden lopussa markkina-arvoihinsa ja syntyneestä tulosta maksetaan vero.
Mitä perusteita muuten on osinkojen luovutusvoittoja alhaisemmalle verotukselle pörssiyritysten tapauksessa?
Tästä voidaan päätellä että
Tästä voidaan päätellä että sijoitusyhtiön perustaminen tulee entistä järkevämmäksi. Siellähän osakkeiden arvon alentuminen pudottaa sijoitusyhtiön tulosta. Ihmetteleen vaan missä nämä kapitalisaatiosopimuksen tarjoajat piilottelee mainoksiaan.
Pääomatulot voisi hyvin kaikki yhdistää!
Kiitos palautteesta!
Tietysti tappiot voivat olla käytettävissä myöhemmin. Tuossa on kuitenkin useampia ongelmia:
En kyllä ymmärrä, miksei tänä tietokoneiden aikakautenakaan ole otettu pitempää elinaikaa noille tappioille. Se tuskin olisi minkäänlainen käytännön ongelma järjestää.
Näinpä juuri. Periaatteessa en näe syytä, miksei osinkojen ja luovutusvoittojen/-tappioiden ohella myös esim. vuokratulot voisi lyödä samaan nippuun.
Tietty, mutta helppohan ne tappiot on realisoida – niin kuin pitää joka tapauksessa luovutusvoittojen verotuksen välttämiseksi tehdä.
Osinkojen yleinen alempi verotus johtuu ehkä siitä, että kannustetaan tavalliseen voiton jakoon, mutta ei suosita päiväkauppaa ja keinottelua. Hetemäen työryhmän ehdotuksessa tosin tuosta alemmasta prosentista luovuttaisiin. Niin tai näin, oli osinkojen veroprosentti sama tai alhaisempi, tappioiden vähennyskelpoisuuden voisi aivan hyvin laajentaa osinkoja koskevaksi!