Valtiovarainministeriö: Verotuksen painopiste kohti kulutusverotusta

Verotuksen kehittämistyöryhmä (ns. Martti Hetemäen työryhmä) esittää verotuksen painopisteen siirtämistä maltillisesti työn verotuksesta kulutusverotukseen. Lisäksi esitetään painopisteen siirtämistä yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen.

Ansiotuloverotuksen kevennys on esityksessä 2 miljardia euroa ja yhteisöveron kevennys on 0,8 miljardia euroa. Kevennykset rahoitetaan arvonlisäverotusta ja pääomaverotusta kiristämällä, valmisteveroja korottamalla sekä korko- ja kotitalousvähennysoikeutta rajoittamalla. Ilman myönteisiä työllisyys- ja kasvuvaikutuksia lyhyellä aikavälillä laskettuna veronkorotusten ja -kevennysten tuottovaikutukset ovat yhtä suuret.

Väestön ikääntyminen aiheuttaa varsinkin pitkällä aikavälillä työn verotukseen, erityisesti kunnallisveroon ja työeläkemaksuihin nousupaineita. Korkea työllisyys ja tuottavuuden kasvu ovat avainasemassa julkisen talouden kestävyyden takaamiseksi.

Työllisyys ja tuottavuustavoitteiden saavuttamiseksi ansiotuloveron kevennykset kohdennetaan työtuloille. Työtulon keskimääräiset veroasteet alenevat kaikilla tulotasoilla, mikä kannustaa työhön osallistumiseen, osaamisen lisäämiseen ja pidentämään työuria sen eri vaiheissa. Yritys- ja pääomatuloverotuksen uudistusesitykset pyrkivät lisäämään Suomeen tehtävien investointien tehokkuutta ja kannattavuutta. Lisäksi tavoitellaan tulonmuuntokannusteiden pienentämistä. Työryhmän esitykset kiinteistöverotuksesta ja kulutusverotuksesta vievät verotuksen painopistettä pysyvien ja vakaiden veropohjien suuntaan.

Työryhmän esitykset tiivistetysti:

  • Työtulojen verotus alenee noin 2 mrd. eurolla. Rajaveroasteet alenevat kaikilla tulotasoilla. Matalimmilla ja ylemmillä tulotasoilla keskimääräinen veroaste laskee enemmän. Ylemmillä tulotasoilla rajaveroaste lasketaan noin 50 prosenttiin.
  • Arvonlisäveron vakioverokanta ja kaksi alennettua kantaa nousevat 2 prosenttiyksikköä. Arvonlisäverotuksessa pyritään kuitenkin jatkossa kohti yhtenäisempää rakennetta.
  • Valmisteverotuksen osalta sekä energia- ja ympäristöverotusta että terveyden kannalta haitallisten tuotteiden verotusta (terveysverot) kiristetään noin 1 mrd. eurolla.

– Korotukset kohdistettaisiin energia- ja ympäristöveroista ajoneuvoveron perusveroon, kuluttajasähkön veroon, sekä liikenne- ja lämmityspolttoaineiden polttoaineveroihin. Otetaan käyttöön sähköntuotannon windfall-vero.

– Terveysveroja (virvoitusjuomavero, makeisten ja jäätelön valmistevero sekä alkoholi-vero) korotetaan. Makeisten ja jäätelön valmisteveron veropohjaa laajennetaan. Sokeriveron käyttöönottoa selvitetään.

  • Yhteisöverokanta alennetaan nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin ja yleinen pääoma-tuloverokanta nostetaan 28 prosentista 30 prosenttiin. Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verovapaudet poistetaan ja ne korvataan osingon normaalituoton kevennetyllä verotuksella. Tämä toteutetaan siten, että yhtiön jakaman voiton normaalituoton veroaste (yhtiö ja osakas) vastaa yleistä pääomatuloverokantaa. Listatusta yhtiöstä saadut osingot luetaan kokonaan veronalaiseen pääomatuloon.
  • Asuntolainojen vähennyskelpoisten korkomenojen osuutta alennetaan asteittain viidellä prosenttiyksiköllä vuosittain. Näin ollen neljän vuoden kuluttua asuntolainojen korkomenoista 80 prosenttia olisi vähennyskelpoista. Pitkällä aikavälillä on perusteltua, että asunto-lainojen korkovähennysoikeudesta luovutaan.
  • Kuntien verotuksessa osuus yhteisöverotuotosta siirretään valtiolle. Tästä aiheutuvat tulomenetykset korvataan kunnille ensisijaisesti valtionosuusjärjestelmän kautta.
  • Selvitetään tasausjärjestelmän ja valtionosuusjärjestelmän kehittämistä siten, että kunnilla olisi paremmat edellytykset käyttää kiinteistöveroa. Tavoitteena on kiinteistöveron tuoton 50 % nousu, mikä merkitsisi noin 600 milj. euron verotuoton lisäystä.
  • Kiinteistöveron painopistettä siirretään vähitellen maapohjan verotukseen ja maapohjalle määritetään veroprosentit erikseen. Maapohjan verokannan alarajaa korotetaan 0,2 prosenttiyksikköä 0,8 prosenttiin. Kiinteistöveroasteiden ylärajat poistetaan, pl. voimalaitokset ja muut asuinrakennukset. Maa- ja metsätalousmaan osalta kiinteistöverotuksen edellytyksiä tulee selvittää.
  • Perintö- ja lahjaverotuksessa nostetaan rajoja, joilla 10 ja 13 prosentin verokantoja aletaan soveltaa. Tämän lisäksi voitaisiin ottaa käyttöön uusi 16 prosentin verokanta, joka kohdistettaisiin vain hyvin suuriin perintöihin ja lahjoihin. Säästöhenkivakuutusten ja yritysvarallisuuden arvostamista koskevista poikkeuksista perintö- ja lahjaverotuksessa tulisi luopua.
  • Vähennysjärjestelmää uudistetaan kotitalousvähennyksen osalta siten, että verovähennyksen osuutta työkustannuksista lasketaan nykyisestä 60 prosentista 50 prosenttiin. Myös vähennyksen enimmäismäärä lasketaan nykyisestä 3 000 eurosta 2 300 euroon.

Verotuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti

Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportti (21.6.2010)

Related Posts