Hyvinvointivaltiota ei ole

Kirjoitusvuorossa Juha Mikkola

Näin väittää kokoomusnuorten entinen puheenjohtaja Ville Rydman. Hän puhuu mieluummin sosiaalivaltiosta ja pitää tätä hyvinvointivaltion nimeä pelkästään loistavana brändilanseerauksena, koska sitä on nimensä takia kenenkään mahdoton vastustaa.

Valitettavasti minäkään en enää usko hyvinvointivaltion olemassaoloon. Viimeiset uskonrippeet hävisivät, kun olin kuuntelemassa valtiosihteeri Martti Hetemäen esitystä talouspolitiikan näkymistä vuosille 2015–2019. Hetemäen esitys oli sikäli raflaava, että jopa tilaisuudessa mukana olleet poliitikot sanoivat ääneen, ettei tällaisia asioita uskalla poliitikko suustaan päästää.

Hetemäki kuitenkin uskaltaa, omalla rauhallisella ja analyyttisellä tavallaan. Hetemäen luvut ovat karmeaa luettavaa. Yli 56 prosenttia kansantuotteesta tulee julkiselta sektorilta ja prosenttiluku kasvaa. Julkista velkaa on 90 miljardia ja samanaikaisesti on myyty valtion omaisuutta, ja nyt nekin rahat on tuhlattu. Jos kuntasektorin kuluja ei rajusti leikata, niin viiden vuoden kuluttua pitäisi kunnallisveron nousta keskimäärin 19 prosentista 29 prosenttiin, jotta alijäämä saataisiin kurottua.

Samaan aikaan ovat entiset tukijalat, elektroniikka- ja metsäteollisuus, molemmat kriisissä ja pahaksi onneksi vielä samaan aikaan. Teolliset työpaikat häviävät vauhdilla eikä paljon puhuttu peliteollisuuden kasvu ole kuin hyttysen ininää, kun etsitään vastauksia uusiin työpaikkoihin.

Sanotaan, että kriisi synnyttää luovuutta. Itsekin uskon, että kaiken tämän synkistelyn keskellä me pystymme vielä ratkaisemaan näitä rakenteellisia ongelmia. Kunnallisen SOTE haasteen avuksi on lähdetty kokeilemaan yksityisten ja puolijulkisten toimijoiden uusilla prosesseilla kehitettyjä erilaisia palveluita, jotta eri toimintojen läpimenoajat paranisivat (=kustannussäästöä) laadun siitä kärsimättä. Kaikki kokeilut eivät ole yhtä tehokkaita, mutta on vahvaa näyttöä siitä, että hoitojonoja saadaan aidosti lyhennettyä. Samalla kun luemme talouslehdistä teollisuuden irtisanomisilmoituksia joka päivä, on meillä pk-sektorissa yrityksiä, jotka työllistävät koko ajan lisää. Jopa pieni kohdeyrityksemme Coronaria Hoitoketju Oy palkkaa tänä vuonna 150 uutta työntekijää ja saman verran ensi vuonna. Tarvitaan vain 500 samanlaista kasvuyritystä – nopeasti.

Lue Punaisen mukin blogia.

5 thoughts on “Hyvinvointivaltiota ei ole

  1. Hyvinvointivaltio

    Mielestäni hyvinvointivaltio on sellainen rakenne missä on mahdollisimman vähän rakenteellista syrjäytymistä. Ihmisten syrjäytyminen tilaan missä mikään ei tunnu miltään on pitkälle yhteiskunnallinen kysymys ja myös valinta. Se mittaa hyvinvointia vähentämällä absoluuttista pahoinvointia.

    Syrjäytyminen ei mielestäni liity suoraan työntekoon eikä koulutukseen. Se liittyy sosiaalisiin suhteisiin ja hyväksyntään.

    1. Hyvinvointivaltio kasvaa ja lihoo koko ajan

      Eihän tuo hyvinvointivaltio voi olla kuollut, jos kerran 56% käyttämistämme palveluista tulee ilmaispalveluina julkiselta sektorilta ja jos prosenttiluku vielä kaiken aikaa kasvaa. Eikö tämä, jos mikä, ole hyvinvointivaltiota ja eikö se muka koko ajan kasva. Kohta ollaan 60% tasolla BKT:stä.

      Mutta ymmärsin tuosta artikkelista, että Martti Hetemäki ei ole tyytyväinen siihen, että meillä on hyvinvointivaltio.

      Totta puhuen olen kyllä Martti Hetemäen kanssa samaa mieltä. Minulle riittäisi jos vaikka vain 50% palveluista olisi julkisen sektorin ilmaisantia. Minulle riittäisi vähempikin hyvinvointivaltio. Haluaisin, että ihmiset voivat hyvin sen sijaan, että hyvinvointivaltio voi paksusti ja hyvin.  Haluaisin myös itse voida hyvin.

      1. Julkinen sektori

        Ei julkinen sektori tarkoita, että se on ilmaispalvelua. Voidaan sitä vaikka viinaa myydä suomalaisille 1,2 miljardilla ja se on julkista palvelua, tuottavaa eikä ole ilmaista jonka jokainen Alkossa vieraillut voi todeta. 

Comments are closed.

Related Posts