Hollande, pinsetit ja rusinapulla

Eilisessä uutisoinnissa puitiin paljon Ranskan presidentti François Hollanden näkemyksiä euron kelluvasta kurssista. Financial Times tiesi siteerata suoraan: "The euro should not fluctuate according to the mood of the markets." Berliini totta kai ampui tällaisen pohdinnan suoraan alas. Euro on vahvistunut sitten viime kesän rajusti, eritoten Japanin jeniä vastaan. Ranskalle tämä voisi olla ongelma, koska monet heidän tuotteistaan kilpailevat samasta kohderyhmästä, esimerkiksi autoissa. Siltikin tuntuisi oudolta, jos Ranskan teollisuus ei millään muotoa huomioisi riskienhallinnassaan valuuttakurssien liikkeitä ja suojautuisi niiltä. Siis ne firmat, jotka käyvät pääsääntöisesti kauppaa euroalueen ulkopuolelle.

Jäin pohtimaan, mitä presidentti Hollande tarkoitti markkinoiden mielialalla. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi lausui heinäkuun lopulla 2012 kuuluisat taikasanat. Euromaiden pörssit ovat ampaisseet ylös ripeästi, eritoten rahoitusalan osakkeissa on ollut kova kysyntä; valtiolainojen korot ovat tulleet alas ja euroalueen hajoamisen välitön uhka on poistunut tai ainakin vähentynyt merkittävästi. Nimenomaisesti viimeinen liittyy "markkinoiden mielialaan" ja se on onnistunut jopa vähäisissä määrin kääntää pääomapako takaisin pääomavirroiksi erityisesti kriisimaihin. Onko tämä Hollanden mielestä nyt sitten niin kamalan surkea asia? Lieneekin kyse nyt siitä, että Hollande haluaisi noukkia rusinat EMU-pullasta.

Euron vahvistumiseen vaikuttaa totta kai sekin, että EKP:n tase supistuu samalla kun BoJ ja Fed paisuttavat taseitaan. Draghin LTRO-lainoista yli 10% on tullut takaisin keskuspankille. Ehkäpä Hollande vihjaa, että EKP:n pitäisi luopua itsenäisyydestään ja alistua politiikkojen mielivallan alle, jolloin mm. Hollande itse olisi määrittelemässä euron "oikean kurssin"? Toisin sanoen Hollande haluaisi itse määrittää minkä verran minkäkin tulisi euroalueella maksaa. Toistaiseksi euron ulkoinen arvo kelluu, eli markkinavoimat – siis me kaikki – määrittelemme euron kurssin. Tämä on rohkea päänavaus uudella saralla kohti suunnitelmataloutta.

Hollande ilmeisesti haluaisi lähteä sille samalle linjalle, mistä syytetään monia muita: valuuttakurssien manipulointiin. On kyllä kiistattoman totta, että Japanissa uusi linja on aggressiivinen jenin kurssin upottaminen. Ja sekin, että Kiina pitää epäreilusti valuuttakurssin sidottuna Yhdysvaltain dollariin. Japanin tilanteen ymmärrän jossain määrin, Kiinan en. Japani on lähiaikoina vajonnut deflaation puolelle, ja tätä samaa on havaittavissa myös tietyissä euroalueen kriisimaissa, ja deflaatiovaara on jopa Italiassa. Mutta yksi kenkä sopii euroalueelle ihan jokaiselle. Saksalla ei ole tällaista huolta, eikä Suomellakaan. Euroalueen politiikka onkin se, että kenkä on sopivan kokoinen. Jos jonkun jalka on liian suuri niin sitten katkotaan varpaat. Muuta ei voi oikein tehdäkään. Siksi Saksa palauttikin bumerangina Hollanden lausumat ja muistutti, että oikea lääke on palauttaa kadotettu kilpailukyky.

Hollanden euron kurssin aiheuttama huolestuminen ei tosin yllätä. Markitin julkaisemat lopulliset ostopäällikköindeksit tammikuulta tietää kertoa, että Ranskan lukemat 42,7 ovat lähes neljän vuoden pohjissa (46 kk.) ja katsokaapa niitä edelläolevan linkin sivulla 3 esitettyjä graafeja! Ranska putoaa nopeasti ja jopa Italia sekä Espanja ovat tasapainoilleet paremmin. Ranska tarvitsee siis nopeasti jonkun syntipukin, koska Hollanden tyystin erilainen linja edeltäjänsä Sarkozyn kanssa tuo esille sen, että nimenomaan Ranska on itsekin yksi iso ongelma euroalueella. Hollande on laskenut eläkeikää, suunnittelee järjettömiä veroja eikä ryhdy toteuttamaan juuri mitään parantaakseen Ranskan kilpailukykyä. Ikävä juttu Hollanden kannalta, mutta tämä eurokerho on yksi kokonainen pulla, eikä tästä sovi pinseteillä ruveta noukkimaan rusinoita. Nyt vain reippaasti hajoittamaan Ranskan ay-liike, laskemaan minimipalkkoja, nostamaan tuntuvasti eläkeikää, irtisanomaan julkisen sektorin virkamiehiä ja leikkaamaan sosiaaliturvaa. Ehkä se ei tee kovin hyvää gallup-lukemille, mutta näkeehän tuossa miksi Espanjan pääministeri Rajoy on kovin epäsuosittu ja miksi Kreikassa on poliittinen ilmapiiri hyvinkin kireä.

Hollande ei ehkä ole laittanut merkille, etteivät nämä aiemmat rahanprinttausohjelmat tuottaneet kovin pysyviä tuloksia. Tuskin ne toisivat sitä nytkään. Sillä ei ole niinkään merkitystä onko Hollande oikeassa vai väärässä. Sillä sen sijaan on, että jos Saksan ja Ranskan yhteiset näkemykset etenemisestä käy vähiin tai jopa poistuvat kokonaan, ja kun meille jää riitelevä ydinduo euroalueelle niin pelot valuuttaliiton hajoamisesta kyllä palaavat. Silloin lähtee se euronkin kurssi syöksyyn, kun valuuttakurssiriski palautuu.

Jos taas Hollande haluaa ennemminkin olla keskuspankkiiri kuin presidentti niin ei muuta kuin irroittaa Ranska EMU:sta ja käyttää omaa kiinteäkurssista valuuttaa. Ehkä tälle liikkeelle joku levittää punaisen maton?

Lisäluettavaa aiheista Ranskan taloustilanne ja valuuttakurssit.

One thought on “Hollande, pinsetit ja rusinapulla

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihailema kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com