Markkinointi-instituutti selvitti Esimies & Henkilöstö 2015 -tapahtuman kävijöiltä, mitkä ovat henkilöstöhallinnon ihmisten mielestä organisaatioiden tärkeimmät kehityskohteet. Vastauksissa tärkeimmiksi nostettiin vuorovaikutukseen ja viestintään sekä johtamiseen liittyvät haasteet. Kyselyyn vastasi yhteensä 373 henkeä, joista suurin osa toimi HR- tai esimiestehtävissä.

Vuorovaikutus ja viestintä valittiin tärkeimmäksi kehityskohteeksi

Kyselyyn osallistujia pyydettiin valitsemaan, mitä kahta asiaa heidän omassa organisaatiossaan tulisi ensisijaisesti kehittää. 373 vastaajasta 47 % valitsi kahden tärkeimmän joukkoon vuorovaikutuksen ja viestinnän ja 38 % henkilöstön osaamisen ja tuottavuuden.

”Viestintä ja vuorovaikutus ovat aina kärjessä, kun kysytään organisaatiossa kehitettäviä asioita. Keskeistä niiden kehittämisessä on, että jokainen pysäytetään reflektoimaan, miten itse vuorovaikuttaa ja viestii asioista sekä miten haluaisi, että itselle asioista viestittäisiin. Toiseksi tärkeimpänä vastaajat pitivät henkilöstön osaamisen ja tuottavuuden parantamista. Osaaminen tukee tuottavuuden parantamista mutta ei yksin riitä. Tuottavaan toimintaan tarvitaan tietoa, taitoa, tahtoa ja tunnetta”, kommentoi kyselyn tuloksia Markkinointi-instituutin HR-koulutuksista vastaava kehittämispäällikkö Irmeli Kalliosalmi.

Muita vaihtoehtoja olivat Esimiestyö ja sen tukeminen, työhyvinvointi, johtaminen sekä henkilöstöhallinnon perusprosessit. 

Johtamisen osa-alueet epätasapainossa: johtoryhmätyöskentely kunnossa mutta strateginen ajattelu miinuksella

Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi tarkemmin neljään liiketoiminnan osa-alueeseen liittyvien asioiden kehittämistarpeita: johtaminen, esimiestyö, henkilöstöhallinto ja liiketoiminta yleisesti. Näistä neljästä teemasta johtamisessa oli vastaajien mielestä eniten kehitettävää.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, onko ko. alue omassa organisaatiossa kunnossa vai ei. Johtamiseen liittyvissä asioissa parhaat arviot sai johtoryhmätyöskentely ja eniten kehittämistä kaivattiin strategiseen ajatteluun.

”Johtoryhmätyöskentely saa hyvät arviot, mutta toisaalta strateginen ajattelu ja muutosjohtaminen eivät. Vastauksissa on mielestäni ilmeinen ristiriita”, Kalliosalmi toteaa. ”Tärkein kehitettävä asia on strateginen ajattelu, mutta eikö se juuri ole johtoryhmän tehtävä? Sama pätee muutosjohtamiseen, myös sen tulisi olla johtoryhmän tärkeimpiä tehtäviä. Yhteenvetona organisaatioiden johtamiseen liittyvistä kehittämistavoitteista sanoisin, että tulevaisuuteen painottuva ”isosti” ajattelu kaipaa lisää osaamista.

Esimiehet hallitsevat teorian mutta eivät käytäntöä

Esimiestaitojen eri osa-alueet saivat melko tasavertaiset tulokset. Eniten apua tarvitaan haastavien tilanteiden hoitamiseen.

”Kysely osoittaa, että esimiestyön teoriat ovat hyvin hallussa, mutta käytännön toiminta ja tekeminen vaativat vielä harjoittelua. Näin varmasti onkin: esimiestyöstä ja johtamisesta on kirjoitettu hyllymetreittäin oppaita, ja kun niihin on paneutunut, ovat asiat teoriassa hallussa. Lisäksi pitää harjoitella oikeita käytännön tilanteita esimerkiksi coachingin tai opiskeluun liitettyjen harjoitusten avulla ja sen jälkeen viedä opit arjen johtamistilanteisiin”, sanoo Kalliosalmi.

HR:n perusprosessit kunnossa

Henkilöstöhallinnon osaaminen oli kaikista kyselyssä käsitellyistä teemoista selkeästi parhaalla mallilla. Eniten kehitettävää löytyi palkitsemisesta ja työn vaativuuden arvioinnista.

Kalliosalmen mukaan on ilahduttavaa, että HR:n perusprosessit ovat yhä useammalla kunnossa. ”Tämä kertoo siitä, että HR-ammattilaiset voivat lähteä kehittymään Ulrichin nelikentän asteikolla kohti liiketoiminnan strategista kumppanuutta”, hän toteaa.