Hyvä elää ja yrittä!

Suomesta on 5 – 10 vuoden aikana haihtunut yli satatuhatta teollista työpaikka. Työttömiä on tällä hetkellä reilusti yli kaksisataatuhatta. Vientiteollisuuden tilanne on ollut hankala jo pitkään ja kesän kynnyksellä uudeksi huolenaiheeksi on noussut taantuman leviäminen palvelualoille.

Kotitalouksien velka-aste on 120 prosenttia, joten kuluttaminen vähenee, jos platinakortin limitti on tapissa. Osa kotitalouksista on velattomia; joillakin on velkakuormaa useamman vuositulon verran.

iluvrl Kuuntelin huvittuneena kunnanjohtajan puhetta tänä aamuna telkkarissa, jossa hän kehui, että Rautalammella on hyvä elää ja yrittää”.

Rautalampi sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan lounaisosassa rajoittuen lännessä Keski-Suomen ja etelässä Etelä-Savon maakuntiin.  Naapureita ovat Suonenjoen kaupunki, Pieksämäen kaupunki, Hankasalmen, Konneveden, Vesannon, ja Tervon kunnat.

Näitä “hyvän yrittämisen” paikkoja ei ole liiemmin viime aikoina ollut esillä tai tarjolla. Kiinassakin kasvu on taittunut yli kymmenestä prosentista “puoleen”, joten ounastelen, että Rautalammella yrittäjä pääsisi hupsheijaa kaksinumeroisiin kasvulukuihin?

Tarkempia perusteluja kunnanjohtaja Risto Niemelä ei telkkarissa esittänyt, joten emme oitis myy Sotkamossa olevaa taloa ja tietoverstastamme, suunnataksemme yrittäjiksi Rautalammelle.

Rautalampi tekee itseään tunnetuksi pääkaupunkiseudulla viikon ajan ja houkuttelee kunnan entisiä asukkaita takaisin.

Omat kokemukseni Rautalammesta ovat olemattomat. Olemme ajaneet autolla läpi, matkalla pohjoiseen, mutta en ole muistini mukaan käynyt kahvilla tai tankannut tässä yrittäjiä kaunopuheisesti ja tunteisiin vedoten houkuttelevassa kunnassa.

Vuonna 2011 Rautalammin kunnan perustamisesta tuli kuluneeksi 450 vuotta.

  • Rautalampi on yrittäjäystävällinen kunta, joka haluaa kannustaa yrittäjiä toiminnassaan.
  • Rautalampi toivottaa uudet yrittäjät lämpimästi tervetulleiksi!
  • Rautalammin Elinkeinostrategia 2012-2015
  • Uuden yrittäjän kannustintuki 1000 €!
  • Alle 25-v. yrittäjälle 2000 €!

Tätä “hyvä elää ja tilaa yrittää” –slogania viljeltiin ahkerasti 1980-luvulla. Silloin luvattiin peltihallia tai halpoja tontteja. Nyt uusi yrittäjä saa  1 000 – 2 000 euron taskurahan.

Kiva, kiva!

4 thoughts on “Hyvä elää ja yrittä!

  1. Usko ja Toivo…

    ovat suomessa miehen ja venäjässä naisen nimiä. Sukupuolineutraalistikin lause  “Rautalammella on hyvä elää ja yrittää” on ilmeisesti uskoa ja toivoa ilman faktaa. 

    Tuossa kirjoituksessani  http://www.piksu.net/artikkeli/pekka-himanen-kumppanit  päivittelin "tulevaisuuden visiota" Rauman ja Porin paranevista suhteista.

    Asiasta on vitsit kaukana, Satakunnan shp:n puitteissa ihmisiä on kuollut kinastelun takia. "Tulevaisuuden visiossa" ei ole mitään keinoja esitetty tilanteen korjaamiseksi, oikeastaan ongelmaa ei edes myönnetä, jatkossa asiat vain ovat paremmin. No, Kauko Juhantalo on jäänyt luottamustehtävistä pois ja joskus ehkä vaihtaa ns. hiippakuntaakin. Siinä on kaikki hyvä, mitä minä keksin.

    Mutta tosiaan, tällaisia tulevaisuuden innovaatioalueita Suomi on täynnä. Lähes yhtä täynnä kuin vanhainkoteja.

     

    1. Hyvä Elää ja Yrittää

      Juha, Vuolijoella, joka lienee nykyään kuntafuusioitunut Kajaaniin, oli 1980-luvullla suuri tienvarsimainos, jonka ydinlupauksena "Vuolijoella on tilaa yrittää". Sille oli helppo nauraa, koska tilaa varmasti riitti. Vuolijoella toimii edelleen Helge Haaviston käynnistämä Transtech -junavaunutehdas, josta hesalaiset ovat tiettävästi ostaneet raitiovaunuja (TV-uutinen).

      Vuolijoki on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Kainuun maakuntaan kuuluvassa Kajaanin seutukunnassa, Oulun läänissä. Vuolijoen naapurikuntia olivat Kajaani, Kestilä, Paltamo, Pyhäntä, Sonkajärvi, Vaala ja Vieremä.

      Vuolijoen ollessa itsenäisenä kuntana sen väkiluku oli 2 643, ja väestötiheys 3,8 asukasta/km². Vuolijoen alueen pinta-ala on 896,78 km², josta 207,87 km² on vesistöjä. Vuolijoen suurin vesistö on Oulujärven Ärjänselkä.

      Vuolijoki oli Itä-Suomen metalliteollisuuden keskus. Vuolijokeen kuntaan kuulunut Otanmäki on merkittävä Transtech Oy:n omistaman Otanmäen vaunutehtaan vuoksi.

      Singaporen väestötiheys 6 724 / km² on 1 779 kertaa suurempi, joten Vuolijoen väittämä "tilasta" pitää ehdottomasti paikkansa. Vuolijoen varjopuoleksi laskisin kuitenkin asiakastiheyden, joka Otanmäen kaivoksen lopettamisen jälkeen saattoi olla kansakuntamme alhaisempia. Tarkkaa tutkittua tieto en kuitenkaan tästä pysty esittämään.

      Kaivoksen lopettamisen jälkeen Vuolijoelta myytiin kerrostaloasuntoja niin halvalla, ettei Helsingistä olisi saanut siivouskomeroakaan.

      Rautalammen "Hyvä elää ja yrittää" nojaa vielä vahvemmin uskomustieteisiin. Vuolijoella "tilaa" oli ja on edelleen, mutta miten mittaisit "hyvä elää ja yrittää".

      1. Honkongissa tehdään businestä lähikontaktissa

        Kävin tuossa taannoin tutustumassa Singaporen kaltaiseen tilaihmeeseen, Hongkongiin. Taitaa olla samankokoinen mesta kuin Vuolijoki. Jos on Vuolijoella tilaa ihmiselle niin Hongkongissa sitä ei sitten ole. Helpotuksen huokaus tuli sydämen pohjasta kun kotimaassa astui ulos lentokoneesta. Tilaa…….. Vihdoinkin oli tilaa. Lähimpään kanssaihmiseen oli parin viikon vain metri ja jos yrittää ottaa etäisyyttä niin saattoi saada pari metriä. Ja julkisissa kulkuneuvoissa tuota etäisyyttä ei ollut ollenkaan. Autoja ei tuossa maassa juurikaan käytetä. Ne ei mahdu eikä niillä pääse eteenpäin. Kaikki kulkee julkisilla; vieri vieressä ja lähekkäin.

      2. Tilaa yrittää

        Kai, ehkä tuo "tilaa yrittää" -slogan on tutkimisen arvoinen. Mieleeni tulevat lukuisia esimerkkejä tuotannollisesta toiminnasta eri puolilla maailmaa. Tehtaat ja laitokset tungetaan ahtaisiin paikkoihin, joissa sisäinen logistiikka muuttuu ongelmalliseksi. Digitalisoituminen mahdollistaa asiakassuhteiden hoitamisen ajasta ja paikasta riippumatta. Emme ole ymmärtäneet, miten tilasta tehdään kauppatavaraa. Tilaa yrittämiselle on toki myös Venäjällä, USA:ssa, Kanadassa, Brasiliassa, Afrikassa. Pitäisikö tarjolla olevaan mahdollisuuten tarttua uusilla oivalluksilla?

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen