Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Corporate governance, eli hyvä hallintotapa herättää mielikuvan laadukkaasta ja sidosryhmiä arvostavasta toiminnasta. Elinkeinoelämän keskusliiton julkaiseman ohjeen mukaan hyvä hallintotapa yhtenäistää toimintatapoja ja sijoittajille annettavaa tietoa sekä lisää avoimuutta hallintoelimistä, johdon palkkioista ja palkitsemisjärjestelmistä. Perusedellytyksenä on antaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa, joka tukee oikeaa hinnanmuodostusta ja auttaa omistusta koskevien päätösten tekemisessä. Lopulta merkittävä osa hyvää hallintotapaa onkin yrityksen huolellinen sidosryhmäviestintä ja keskeisten päätösten läpinäkyvyys.

Hyvän hallintotavan mittaus onnistuu yleensä parhaiten vasta huonolla hetkellä. Hallintotavan heikkoudet tulevat tavallisesti julkisuuteen kun jotain odottamatonta on jo tapahtunut. Omia päätöksiään ja niiden seurauksia ovat lähiaikoina julkisuudessa päässeet selittelemään ainakin Finnair, Nokia, Talvivaara, Metso, TeliaSonera ja Kesko. Samaan aikaan hyvän hallintotavan yhtiöistä ei välttämättä uutisotsikoita revitä, mutta vakaa ja kilpailijoitaan korkeampi arvostus ovat mittareita joista hyvä hallintotapa näkyy. Kone Oyj:n vahva arvostus lienee tästä yksi esimerkki. Myös tutkimusten valossa löytyy tukea hyvän hallintotavan tuomaan lisäarvoon. Hyvän hallintotavan yrityksillä on kilpailijoitaan korkeampi arvostus ja niiltä hyväksytään myös alhaisempi osinkotuotto.

Pörssiyhtiöiden hallinto ja tiedottaminen on tiukasti valvottua ja kaikkia toimia ohjataan yhtenäisin säännöin ja velvoittein. Yhtenäisten toimintamallien ansiosta sijoittajat saavatkin helposti keskeiset tiedot omien analyysiensä tueksi. Samalla runsaan aineistomäärän varjoon unohtuu kuitenkin helposti raporteista puuttuva olennainen seikka, johdon toiminta ja yrityksen noudattama käytännön hallintotapa ja omien päätösten viestintä julkisuuteen.

Vaikka pörssiyhtiön hallinto on tarkoin säänneltyä, niin päätöksenteon läpinäkyvyys ja toteutus vaihtelevat yhtiökohtaisesti, samoin kuin suhtautuminen omistajiin ja muihin sidosryhmiin. Päätöksenteossa tieto on valtaa ja tässä suhteessa omistajan ja johdon välinen suhde voi olla hankala, etenkin jos johto pyrkii piilottamaan oleelliset päätökset ja niiden perusteet. Lisäksi yhtiö saattaa olla samaan aikaan läpinäkyvä vain rajatulle ja valikoidulle joukolle, mutta massat pidetään tarkoituksella pimennossa. Tämä lisää osaltaan epäluottamusta yrityksen päätöksentekoa kohtaan, kuten kävi esimerkiksi Talvivaaran osakeannin kanssa.

Ongelmalliseen tilanteeseen ajautuneiden yhtiöiden taustalta löytyy usein johdon ajattelemattomia tai piiloteltuja päätöksiä. Pahimmillaan nämä päätökset ovat varsinaisen liiketoiminnan kannalta merkityksettömiä, mutta julkisuuteen tullessaan romuttavat uskon yrityksen hallituksen ja johdon toimintaan, kuten kävi Finnairin tapauksessa. Samalla johdon huolimattomien päätösten seurauksista vastaavat sijoittajat, jotka seuraavat useimmiten vaihtopenkiltä johdon selittelyitä. Tavallisesti tilanne ei enää selittämällä parane, ja pahimmillaan kootut selitykset vain laskevat yhtiön arvoa entisestään ja murentavat uskottavuutta, ainakin hetkellisesti.

Tutkimukset vahvistavat käytännön kokemuksia hyvän hallintotavan vaikutuksesta arvostukseen. McKinsey & Company:n vuonna 2000 tekemässä tutkimuksessa selvisi, että saksalaiset sijoittajat olivat valmiita maksamaan merkittävästi enemmän hyvää hallintotapaa noudattavista yrityksistä. Tutkimuksen perusteella tämä on tarkoittanut jopa 20 % ylihintaa verrattaessa yritykseen, jossa hallinto on hoidettu huonommin. Tulosten perusteella ”huonon hallintotavan” yhtiöissä onkin pysyvä arvonalennus. Arvonalennus korjautuu vasta kun omistajat vaativat hallintotavan kehittämistä ja päätöksentekoa ruvetaan samalla valvomaan paremmin. Onnistunut hallintotavan muutos pitäisi ennen pitkää siirtyä myös yhtiön arvostukseen ja näkyä sitä kautta pitkäaikaisten omistajien tuotoissa. Viittaamani tutkimus koski kuitenkin saksalaisia yrityksiä ja itseäni mietityttää jo seuraava kysymys: onko meillä Suomessa riittävästi vahvoja omistajia ja tahtoa hyvän hallintotavan ajamiseen ja johdon valvomiseen?

Mutta lopulta selvää on kuitenkin se, että hyvällä hallintotavalla ei pelasteta huonoa liiketoimintaa ja huono johto sekä sitä seuraava hallintotapa saattavat murskata hyvänkin yrityksen. 

Lisätietoja:

Elinkeinoelämän keskusliitto

Corporate Governance and Expected Stock Returns: Evidence from Germany

Aiheeseen liittyviä uutisia:

Suomen Kuvalehti: Pudottavatko johdon virheet Finnairin? Uusi hallitus valitaan ensi viikolla

Yle: Metson Viinanen: Lisäosingot olivat virhe

Kauppalehti: Talvivaaran Perä: Kohu ongelmista suhteetonta

Taloussanomat: Ympäristöjohtaja SS:lle: Talvivaaran päästöt ennallaan

Nordnetblogi: Ei tyylipisteitä Talvivaaralle

Talouselämä: Nokiassa näkyvät nyt Elopin karkeat virheet

Yle: Telia-Sonera aloitti ulkoisen selvityksen Uzbekistan-kaupoista

MTV3: TeliaSonera kiisti huhut ennenaikaisesta johtajanvaihdosta

Lue Punaista mukia