Mistä on hyvät hallitukset ja johtajat tehty ? Ei ainakaan mistään puolueesta. Hyvät hallitukset ja hyvät johtajat on tehty korkeat arvot omaavista tolkun ihmisistä jos oheiseen kuvaan on uskomista. Ei tarvitse olla edes ihmisten kanssa hyvin toimeen tuleva – sen on Paavo Lipponen osoittanut. Riittää että on itseensä luottava riippumaton tolkun ihminen joka tavoittelee kilpailukykyistä lainsäädäntöä.

Oheiseen kuvaan on otettu tärkeimmät hallitukset ja joka puolueesta yksi ministeri. Samassa kuvassa on Suomen teollisuustuotanto joka kuvaa merkittävää osaa siitä, miten hyvin kyseinen hallitus on kyennyt tekemään suomalaisesta yhteiskunnasta kilpailukykyisen. Uudistukset ovat aina kipeitä. Kuvasta näkee heti mitkä hallitukset ovat tarttuneet uudistuksiin ja mitkä hallitukset ovat kosiskelleet kansansuosiota jakamalla velkarahaa. Ulkomaisen velkarahan jakeleminen yhteiskuntaan nostaa palkkoja ja kustannustasoa ja johtaa teollisuustuotannon laskuun. Siksi teollisuustuotanto on niin hyvä indikaattori siitä millä hallituksella on ollut selkäranka ja arvot kohdallaan. Hyvät hallitukset ovat oheisessa kuvassa sinisellä ja huonot punaisella. 

Kuvasta havaitsee monia seikkoja:

• Hyvät persoonat ovat usein pitkään vallassa, mutta niin ovat myös huonot. Korjaavat henkilövaihdokset tapahtuvat hitaasti.
• Ennen vaaleja valtaan tulleet lyhytikäiset hallitukset ovat järjestään huonoja. Ministerit ottavat vastaan salkun ja ryhtyvät sen jälkeen kalastelemaan ääniä. Lainsäädäntötyö jää tekemättä. Varsinkin kipästi tarvittavat kipeät lait jäävät odottamaan.
• Hallituspuolueiden lukumäärä ei ehkä vaikuta. Paavo Lipposen hallitukset onnistuivat ihan hyvin vaikka niissä oli viisi hallituspuoluetta.

Samat lainalaisuudet toimivat minun kokemukseni mukaan myös yritysmaailmassa. Johtajan ei sielläkään tarvitse olla sosiaalisesti erityisen aktiivinen. Riittää että hän on johdonmukainen ja rationaalinen ja että yritys toimii säännönmukaisella tavalla. Yrityksen johtoon saattaa pesiytyä oman itsensä korostamista tai muiden hyväksymisen tavoittelua. Eikä korjaavat toimet sielläkään etene nopeasti. Ja johdon huono (tai hyvä) moraali leviää viidessä tai kymmenessä vuodessa koko yrityksen yhteiseksi kulttuuriksi. Eräässä mielessä yritys poikkeaa valtiokoneistosta. Johdon tapa heijastuu yrityksessä varsin nopeasti koko koneistoon kun taas valtion kohdalla tuo muutos vie vuosikymmeniä tai vuosisatoja.