Vaikka onkin mukavaa suunnata määrällistä elvytystä pankkiirikavereilleen, voisi olla toimivampiakin tapoja tekohengittää taloutta. Seuraavaksi voisi kokeilla sellaista, että FED jakaisi jokaiselle USA:n kansalaiselle ja miksei vaikka muillekin maan kamaralla oleville tuhat taalaa käyttörahaa. Ihmisten kulutustottumukset tietäen, ei ole paljoa pelkoa tämän rahan päätymisestä pankkitilille möllöttämään. Voisin lyödä lätsäni vetoa, että alle viikossa raha olisi käyty vaihtamassa johonkin sopivampaan kulutushyödykkeeseen. Tällä tavalla saataisiin helpotettua juuri niitä sektoreita, jotka kärsivät pahiten kulutusluottojen kysynnän vähyydestä. Raha virtaisi kauppoihin auttaen kauppiaita ja kestokulutushyödykkeiden tuottajia. Tätä kautta päästään päivä kerrallaan kohti uusien työpaikkojen luontia ja työttömyyden vähentymistä. Tietenkään tällainen kertaluontoinen kulutusraha ei luo pysyväisluontoista kasvua, mutta voitaisiinhan tätä jakaa kuukausittain vaikka loppuvuoden ajan. Kaikki tämä voitaisiin hoitaa mukavasti uunituoreilla dollareilla.

Olisiko tämä sitten hyväksi taloudelle? Tämän vaikutukset olisivat todennäköisesti samankaltaiset kuin juhliin uuden boolikulhon kantamisella. Alkuun tunnelma piristyy kunnes viimeisimmätkin alkavat nuokkua. Seuraavana päivänä suussa maistuu lantahangolle ja tulevaisuus ei vaikuta hetkeen lainkaan houkuttelevalta. Voisiko tällainen ilmainen raha turmella työntekohalukkuutta ja aiheuttaa inflaatiota? No taatusti, mutta mitäpä siitä, saadaan ainakin talouteen piristystä.

Miksi ihmeessä mietin tällaista? Vain ja ainoastaan koska maailmantalous näyttää pyörähtäneen vauhdilla alas viemäristä kevään kuluessa, eikä USA:n kvantitatiivisella elvytyksellä ole todellisuudessa saatu aikaiseksi työpaikkoja tai talouden elpymistä, ainoastaan pelastettu täysin konkurssikypsiä pankkeja ja potkaistu liikkeelle inflaatioaalto. Inflatorinen vaikutus kiertää omaisuuslajista toiseen ja markkina-alueelta toiselle arvaamattomasti ja elämää vaikeuttavalla tavalla.

USA tai ainakin USA:n itäinen rannikko on painunut jälleen taantumaan. Ei ehkä virallisesti, mutta ei tarvitse mikään rakettitieteilijä olla havaitakseen tämän. Juuri tulleet talous ja työllisyysluvut kertovat karua kieltä talouden syöksykierteestä. Edelliset keinot eivät auttaneet, joten nyt voisi olla aika kokeilla tätä kaiken kansan määrällistä elvytystä. Vielä niin, että annettu raha on käypää valuuttaa vain seuraavan 30 päivää ja uuden rahan saa seuraavassa kuussa sillä ehdolla, että edellinen on kulutettu. Valtio saa osansa arvonlisäveron muodossa. Tietenkin kyse on suuresta pyramidihuijauksesta, mutta ei tämä poikkea mitenkään siitä mitä on jo tehty.

Lisäksi meillä käy kesän kuluessa mukava soppa täällä kotoisessa Euroopassakin, kunnon mäski ja poriseva pönttö. Prosentit tulevat olemaan varmasti kohdallaan ja vakuuttavia. Harmi vain, että siellä missä toivoisi niiden olevan plussalla, piirtyy taululle iso miinus ja siellä missä toivottaisiin käyrien laskevan, osoittavat ne kohtisuoraan ylöspäin. Yritä nyt sitten tämän kanssa repiä riemua. Onneksi sentään meillä on vahva tosiasioiden kieltämisen kulttuuri Euroopassa. Välttämättömien asioiden edessä osaamme lyödä hanskat tiskiin ja ruveta lakkoilemaan. Menemme mieluummin porukalla alas jyrkänteeltä, kuin olisimme valmiita tekemään sen mitä vaaditaan. Jos ihminen olisi rationaalinen, se lakkoilisi järjettömien asioiden estämisen puolesta ja pyrkisi kohti parempaa. Nyt kuitenkin tilanne vaikuttaa siltä, että jokainen hamuaa köyttä kietoakseen sen kaulansa ympärille ja kerskuu kaverille sillä miten kireälle on köyden saanut viritettyä. Hyvin tässä käy kun köysi kaulassa hypätään. Mukaan vain kaikki halukkaat, sekä haluttomat, sillä täällä ei nyt nössöillä. If you are gonna go, go with the blow. 

Ei anneta ajatusten kuitenkaan masentaa, vaan nautitaan kesästä. Se on meillä kuitenkin vain kerran vuodessa.

Aurikoa kesäpäivään,

Matias

www.VuokrataanAsunto.fi