Ilmarinen ja Varma ovat surkimuksia, muut eläkevakuuttajat pärjäävät

Työläkevakuuttajat (TELA) on koonnut raportin siitä miten ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajajärjestöjen hallussa olevat työeläkevakuutusyhtiöt ovat suoriutuneet viime vuodesta. Raportti antaa aihetta risuihin ja ruusuihin.

Työeläkevakuutusyhtiöistä Etera, Keva ja Valtion Eläkerahasto VER ovat selviytyneet tehtävästään hyvin. Tuottoa on tullut kautta linjan ja sijoitustoiminnan riskeistä on huolehdittu.

Koko sektoria painavat samat ongelmalapset kuin aiemmin, Ilmarinen ja Varma. Näiden yritysten tulokset ovat kautta linjan muita huonompia. Esimerkiksi pörssisijoittajina nämä kaksi yritystä ovat korkeasaaren apinaakin kehnompia. Pörssiosakkeista on tullut Ilmariselle 3,5% ja Varmalle 4,5% tuotto kun samaan aikaan esimerkiksi Helsingin pörssi on tuottanut 13,3% ja maailman indeksin tuotto on 11,4%.  Mitenkähän joku on löytänyt hajautettuun salkkuunsa niin kehnoja papereita.

Eläkerahastot ovat olleet yleisesti ottaen aika hyviä korkosijoittajia. Tähtinä joukossa loistavat muutenkin hyvin asiansa osanneet Keva, Veritas ja VER. Ne ovat pystyneet saamaan korkosijoituksilleen yli 5% tuottoa aikana jolloin lainapapereiden korot ovat ennätysalhaalla. Tämä saavutus on kyllä hatunnoston arvoinen.

Vuoden 2016 tulosten perusteella Ilmarista ja Varmaa lukuun ottamatta muut eläkevakuutusyhtiöt pääsevät jokseenkin puhtain paperein. Mutta Ilmarista ja Varmaa hallitsevilla ammattijärjestöillä ja työmarkkinajärjestöillä on kyllä miettimisen ja toiminnan paikka. Jotain pitäisi tehdä. Näillä yrityksillä on hallussaan pääomia enemmän kuin yksityisillä ihmisillä on yhteensä pörissisijoituksia. Näin suurta omaisuutta ei saisi hoitaa huonosti.

Ilmarisen ja varman toiminnasta vastaavat niiden hallitukset:

 

 

One thought on “Ilmarinen ja Varma ovat surkimuksia, muut eläkevakuuttajat pärjäävät

  1. pakko

    Eikö niiden ole pakko sijoittaa korkopapereihin ja se laskee tuottoa? Olisiko jopa niitä negatiivisen koron papereita salkussa? Mistä tuo ”pakko” tulee en tiedä. Lisäksi, hallinnointi maksaa miljardin suunnilleen (~0.6%-yks) ja se lienee vähennetty noista tuotoista.

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia