IMF: Velkaelvytystä on syytä jatkaa

 

IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde on ottanut kantaa menossa olevaan markkinamyllerrykseen. IMF:n arvion mukaan valtioilla on vielä varaa velkaantua; kaikkia poliikan keinoja ei ole vielä käytetty! Velkaelvytyksestä luopuminen voi IMF:n mukaan johtaa halvaantumiseen.

Kehittyneillä talouksilla tulee olla uskottava keskipitkän aikavälin suunnitelma kestävään taloudenpitoon palaamiseksi, mutta valtiontalouden kestävään hoitoon nopea palaaminen voi vahingoittaa elpymistä ja heikentää työttömyyttä.

Tarvitan oikeaa ajoitusta. Lyhyen tähtäimen elvytystä ja keskipitkän aikavälin suunnitelmaa järkevään taloudenpitoon palaamiseksi. Uskottavuuden palauttaminen on tärkeää. Kukapa uskoisi säästötoimien kestävyyteen tilanteessa, jossa joudumme pidempiaikaiseen taloudelliseen pysähdykseen yhdistettynä pidentyneeseen korkeaan työttömyyteen ja sosiaaliseen tyytymättömyyteen. Tasapainoiseen taloudenpitoon nopeaan palaamiseen ei ole uskottavaa johtajuutta ja siksi tarvitaan jatkoa elvytykselle.

Lisää tietoa: IMF / Don't let Fiscal Brakes Stall Recovery

One thought on “IMF: Velkaelvytystä on syytä jatkaa

  1. Velkaa kilpailukyvyn parantamiseen – ei kulutukseen!

    Avoimen markkinatalouden yksi peruskivi on rahoituksen järjestyminen asialle, jonka uskotaan tuottavan reaalista lisäarvoa tulevaisuudessa. Yrittäjän ei lähtökohtaisesti tarvitse omistaa suurta kassaa toteuttaakseen toimivan liikeidean, joka onnistuessaan luo hyvinvointia ympäristöön. Yleensä on niin, ettei tahot, joilla rahaa on, synnytä uusia innovaatioita. Esimerkkinä suuret korporaatiot.

    Kehittyneissä talouksissa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, pyritään rahoittamaan kulutusta, jonka uskotaan säilyttävän taloudellisen ja poliittisen tasapainon. Näin valitettavasti systeemi ei toimi! Markkinatalous perustuu ensisijaisesti luotuun lisäarvoon, joka generoi kysynnän ja kulutuksen. Olemme ns. länsimaissa nyt vastaavassa tilanteessa kuin muinainen Rooma, joka pyrki kehittymään edelleen tarjoamalla kansalle leipää ja sirkushuveja. Tiedämme näin jälkiviisaina, ettei homma onnistunut.

    Kehittyvissä talouksissa sen sijaan on runsaasti tarvetta rahoitukselle, joka synnyttää reaalista lisäarvoa.

Comments are closed.

Related Posts

M2-rahavaranto EU:ssa
Yhteiskunta

Ylilyöntien aikakausi?

2020-luku on alkanut monessa mielessä ikävästi. Suomessa vuosikymmen alkoi vähälumisimmalla talvella yli vuosisataan, mikä nosti ilmastonmuutoskeskustelua hetkeksi pöydälle. Talven vähälumisuus jäi kuitenkin huomionaiheena nopeasti taka-alalle,

Sijoittaminen

Sijoittamisen teoria ja käytäntö

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju on vuosien ajan kirjoittanut korostetun paljon säännöllisestä osakkeiden ostamisesta, allokaatiosta, osinkojen merkityksestä, korkoa korolle –efektistä ja osinkoa kasvattavista firmoista, osinkoaristokraateista.

Oksaharjun kunniaksi

Osakemarkkina suuntaa jo kohti taivaan sineä
Sijoittaminen

Nousumarkkinan vahva tuoksu

Näin tunnelmat ramppaavat markkinoiden ikuisessa vuoristoradassa. Kehotin marraskuun alussa jättämään hermoilun, vaikka Fed jyrähteli poikkeuksellisen haukkamaisesti inflaatiota vastaan.

Osakkeet olivat sukeltaneet ja konsensus odotti pulkkamäen jatkuvan.

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com