Isännätön talo?

(Kuvan lähde: Wikipedia)

Paljon on puhuttu siitä, miten amerikkalaiset eläkerahastot omistavat Nokiaa. Todellisuudessa yhdysvaltalaisten omistuksessa on kaikkiaankin vain reilu kolmannes Nokiasta eikä kyseessä ollut tietenkään mikään yhtenäinen joukko.

Hallituksen sanotaan edustavan yhtiön osakkeenomistajia, mutta todellisuudessa hallitus omistaa vain 1.3 miljoonaa osaketta, jotka nekin on keskittyneet lähes kokonaan Ollilalle ja Kallasvuolle, joilla työsuhde on omistuksen peruste.

Institutionaalisilla sijoittajilla Nokian hallituksessa on käsittääkseni tosisiallisesti ainoastaan pari edustajaa. Ollilan ja Kallasvuon lisäksi hallituksessa on joukko muitten yritysten ammattijohtajia täydennettynä eräillä professoreilla. Eräänlaisena pisteenä i:n päälle on Finnairista jo viisi vuotta eläkkeellä ollut Keijo Suila.

Käsittääkseni on ilmeistä, että Nokian ympäri maailman hajaantuneilla omistajilla on vaikea löytää Nokian hallituksesta montakaan luontevaa kuulijaa. Sen lisäksi on selvää, että eläkerahastoilla ei tietenkään ole mitään visiota Nokian markkinoitten tai tuotteitten kehityksestä saati ihanteellisesta johtajasta. Nykyisille omistajille helpoin ja ehkä ainoakin tapa on ollut äänestää jaloillaan, ja sen kurssista ainakin näkee.

Vertailun vuoksi todettakoon, että Nokian entinen johtaja Alahuhta toimii nykyään Koneessa CEO:na. Selvää on, että Koneesta löytyy sellainen isäntä, jolla on käsitys niin johtajista kuin Koneen tuotteiden kehityksestä ja markkinoinnista. Sekin näkyy pörssikurssissa.

Related Posts

Yhteiskunta

Kanadan pääministerin puhe Davosissa antaa länsimaisille demokratioille uuden suunnan

Kanadan pääministerin Mark Carney:n puhe on muodostunut Davosin kokouksen huipentumaksi, joka antaa suunnan länsimaisten demokratioiden tulevaisuudelle. Näyttää siltä, että tätä puhetta kuunnellaan ja kunnioitetaan ympäri

Yhteiskunta

Kesällä voimaan tuleva EU:n palkka-avoimuusdirektiivi luo tärkeitä yhteisiä periaatteita

EU:n palkka-avoimuusdirektiivi (2023/970)  toteutetaan Suomessa kesäkuuhun mennessä. Tulossa on hyödyllistä regulointia, mutta myös lisääntyvää turhaa ”Woke” raportointia ja byrokratiaa:

Saamme tämän direktiivin mukana hyödyllistä yhteistä lainsäädäntöä
Tulevassa