Järkevää korkotuottoa on nyt saatavilla
USA:n yrityslainojen korot ovat nousseet ja niistä saa jo tervettä 6….7,5 % korkotuottoa. Tästä on iloa maailman eläkevakuutusyhtiöille ja aktiivisille yksityissijoittajille, jotka pystyvät nyt saavuttamaan tulostavoitteensa ilman kohtuutonta riskiä. USA:n B- luokan yrityslainojen korkopreemio on jo 6% verrattuna USA:n valtionlainoihin (2% korko).
USA:n yrityslainojen korkopreemio valtionlainoihin nähden (Lähde: FRED)
Osakesijoituksille löytyy nyt tuottava vaihtoehto, jonne ylimääräinen pääoma alkaa virrata. Korkopreemio on merkittävän korkealla tasolla. Osakkeiden hinnat ovat aina lakanneet nousemasta ja/tai kääntyneet laskuun kun korkopreemio on kohonnut tätä tasoa ylemmäs. Näin tapahtui muun muassa vuosina 2000, 2007 ja 2011.
Onko nyt aika siirtyä korkosijoituksiin? Tätä on mahdotonta sanoa. Eurooppalaiset ja Aasialaiset osakkeet ovat vielä edullisia ja osakekurssien stagnaatio saattaa koskea vain USA osakkeita.
Jos haluaa sijoittaa USA:n korkeatuottoisiin yrityslainoihin, niin käytettävissä on muun muassa seuraavat USA:ssa noteeratut ETF rahastot (listaan on valittu vaihdetuimpia rahastoja):
- JNK High Yield bond
- HYG High Yield bond
- SJNK High Yield short term bond
- SHYG 0…5 years high yield bond
Hyviä yrityslainoja ja lainarahastoja saa myös suomalaisilta palveluntarjoajilta.
Mikäs on eri luottoluokkien EDF?
Eli kun menee huonommin, niin mitä huonomman luottoluokituksen omaa, sitä useammin lainat jää maksamatta. Tässä on Moodysin EDF (ei vain roskaluokkalainojen) ja siitä huomataan, että viimeaikoina eurooppalaiset ovat maksaneet paremmin luottonsa takaisin.
Jos siirrymme heikompiin aikoihin, niin luottotapahtumia alkaa tapahtumaan. Ja ensin niitä tapahtuu heikoimmissa yrityksissä.
Luottotappioriski pitää tosiaan ottaa huomioon
Tuo luottotappioriski pitää tosiaan ottaa huomioon laskettaessa odotettavissa olevaa korkoa. Hyvä että tarkensit.
Jos oletetaan B- luokan bondeille luottotappioriskiksi noin 2% (joka se oli pahimmillaan vuonna 2009) niin efektiiviseksi sijoittajalle realisoituvaksi koroksi saadaan noin 4…6%. Tämä on kohtuu korkoa tämäkin vaikkei mitään huipputuottoa.
Luottotappio
Vaikka korko olisi tuo 7%, niin ETF:stä et sitä saa. Voit saada enemmän tai vähemmän, riippuen tulevista korkoliikkeistä. Jos nyt ostat 7% korolla korkoETFfää ja korot nousevat vaikka 10%, niin ETF:än arvo laskee. Tuon 7% saat vuodessa (jos ei tule luottotappiota) mikäli ostat suoraan bondin tai korot pysyvät paikoillaan. Sen koko on tyypillisesti 50 000 – 100 000. Jotta saat hajautetun bondisalkun, ilman suurta yritysriskiä, noita bondeja pitää ostaa 20-30 kappaletta.
ETF:n arvo riippuu koroista ihan niin kuin bondienkin
ETF:ssä on se etu että joku tekee hajautuksen minun puolesta ja aika edullisella komissiolla (noin 0,5%/vuosi).
Hinnankehityksen kannalta on jokseenkin yhdentekevää ostanko bondeja itse vai ostanko ETF rahastoa. Jos korot nousee niin omistamani bondit halepenee ja jos korot laskee (tämän hteken 7% tasosta) niin omistamieni bondien hinta nousee. Tässä ei liene mitään ihmeellistä ja sama pätee sekä ETF:lle että omistamilleni bondeille. Suurin piirtein sama juttu.
Bondit ja ETFfät
Suoraan bodin ostamisessa on se etu, että tiedät mitä saat (ilman luottotapahtumaa). Mikäli vaikka 5 vuoden paperilla on 7% yield tulet saamaan 5 vuoden aikajaksolla kokonaisuutena 7%/vuosi tuottoa. Mutta jos ETF pitää maturiteetin viitenä vuotena ja korot nousevat, niin saatat useamman vuoden tehdä pelkkää tappiota. Onhan nytkin koko tämän vuoden jenkkikorkoETFfät tehneet huonoa tulosta. ETF rollaa maturiteetin aina samaksi ja siitä saatava tuotto riippuu korkokehityksestä.
http://etfdb.com/etfdb-category/high-yield-bonds/
Noista bondi-indekseistä vielä muutama sana. Kun verrataan markkina-arvopainoisiin osakeindekseihin, niin bondi-indekseissä on pari isoa eroa. Kun osakeindeksissä kurssi laskee (=markkina-arvo ja paino indeksissä menee alas), niin näissä bondi-indekseissä ei käy samoin. Mikäli jollain sektorilla menee heikosti, kuten nyt energiasektorilla, sehän laskee enemmän bondeja liikkeelle ja sen paino ei vähene indeksissä vaan pikemmin päinvastoin ja siten sen sektorin riski kasvaa vaikka yrityksillä menee heikommin. Toinen iso asia on hinnoittelu. Mitä hintaa käytetään, koska bondien spredi saattaa olla joskus suurikin ja vaihto pientä. Ja mitä huonolaatuisemman ja vähälikvidisen bondin ostat, niin sitä enemmän sen hinta reagoi huonoihin uutisiin.
Bondeja voit seurata pörsseissä ja täällä on NYSEn ja Frankfurtin yritysbondeja:
https://www.nyse.com/listings_directory/bond
http://www.boerse-frankfurt.de/en/bonds
Tässä on esim. edullinen ja suuri pitkiin yritysbondeihin sijoittava ETF:
https://personal.vanguard.com/us/funds/snapshot?FundId=3147&FundIntExt=INT#tab=0
Tässä rahastossa on rahaa 1400 miljoonaa ja bondeja on 1653 kpl eli kyse ei mistään pikkupoikien rahastosta. Kulut on pienet (0,12%) kuten korkorahastoissa kuuluu olla. Sen duraatio eli korkkoherkkyys on 13,5 vuotta. Tämä tarkoittaa, että jos sen alla olevien bondien tuottovaatimus (korko) nousee prosentin, niin rahasto laskee 13,5%.