Suomalaiset nauttivat Euroopan lyhyimmästä työviikosta

Kokoaikatyötä tekevän suomalaisen todellinen työviikko on EU-maiden lyhyin, noin 38,5 tuntia. Tämä on kaksi tuntia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja jopa kolme tuntia vähemmän kuin Saksassa. Työviikot ovat lyhyitä niin miehillä kuin naisilla.

Myös osa-aikaisten työllisten tekemä työviikko on lyhyt eurooppalaisessa vertailussa. Kaikkien työllisten keskimääräinen tehty viikkotyöaika on noin tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyempi. Lomat, arkivapaat ja poissaolot lyhentävät työaikaamme keskimäärin enemmän kuin muualla.

”Lyhyt työaika haittaa maamme kilpailukykyä. Kokoaikaisten töissä tämä ilmenee kilpailukykyongelmana teollisuudelle. Osa-aikaisten lyhyt työaika haittaa taas palvelualoja”, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen. Hän on kirjoittanut EVA Analyysin Euroopan lyhyin viikko – Neljä havaintoa suomalaisten työajoista käyttäen apunaan EU-maiden vertailuun parhaiten soveltuvaa Eurostatin työaikatilastoa.

EVA Analyysi julkistettiin 10. marraskuuta Helsingissä yhdessä EVA Fakta Näin työmarkkinat toimivat -julkaisun kanssa. EVA Fakta listaa tutkimustulokset suomalaisen työpäivän koko kuvasta: miten paljon työtä tehdään ja miten tehty työ koetaan.

EVA Fakta purkaa luvuiksi monta työelämän myytiä. Suomalaisen työelämän laatu on viime vuosina parantunut ja se on palkansaajien mielestä nyt melko hyvällä tasolla. Kasvava osuus palkansaajista, 45 prosenttia, pitää kehitysmahdollisuuksiaan työssä hyvänä ja esimiesten toiminta koetaan aiempaa kannustavammaksi. Samalla kiire ja epätasa-arvo ovat vastaajien mielestä vähentyneet.

”Pätkätöiden määrä ei ole kasvanut, päinvastoin se on vähentynyt”, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto. Hän on koonnut EVA Faktan yhdessä ETLAn Antti Kauhasen jaTilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutelan kanssa.

Sen sijaan osa-aikatyöstä on palvelualojen kehityksen myötä tullut entistä yleisempää. Osa-aikatyön osuus, 15 prosenttia, on silti edelleen selvästi EU-keskiarvoa vähemmän.

Uusia työsuhteita syntyy yrityksiin joka vuosi suunnilleen saman verran kuin päättyy. Jopa noin neljännes työntekijöistä vaihtaa toimenkuvaa vuosittain. Yrittäjien määrä on kasvanut, erityisesti yksinyrittäjissä.

Lisää tietoa:

EVA Analyysi Euroopan lyhyin viikko – Neljä havaintoa suomalaisten työajoista

EVA Fakta Näin työmarkkinat toimivat

4 thoughts on “Suomalaiset nauttivat Euroopan lyhyimmästä työviikosta

  1. Työstä ei nautita

    Kyllä tämä suomalaisten työajan pituus on laajempi ongelma kuin vain työsopimuksiin liittyvä:

    • selvästikään työtä ei aina koeta palkitsevaksi (työn arvostusta pitää nostaa)
    • verotus vie kaiken ylimääräisen jos vähän ponnistelee ekstraa (verotusta pitää vähentää)
    • vapaa-aika houkuttelee kun on hyvät korvaukset
    • EK on ollut lepsu ja hyväksynyt sellaiset työehtosopimukset jotka on liian anteliaita (työmarkkinajärjestelmän neuvottelumekanismi ei ole toiminut)
    1. Stubb halajaa verotuloja; meille työläisille ne on menoja

      Ei ole ihme että verotus vie kaiken. Kuuntelin juuri Stubbelon puhetta sijoitusmessuilla. Siellä Stubbelo messusi siitä miten ongelmallista on että "verotulot" vähenevät ja keinoista siitä miten näitä tuloja saadaan lisää.

      En ymmärrä miten huippupoliitikot voivat puhua veroista tuloina. Meille työtä tekeville verot ovat menoja. Poliitikkojen meille langettama ies.

  2. Nautintoa tulee lisää, sillä

    Nautintoa tulee lisää, sillä suomalaisten kokonaistyöaika tulee vähenemään teollisuuden vähentäessä investointeja. Työpäivä lyhenee monilla nollaan, eli ei tarvitse tehdä tuntiakaan töitä. Myös julkinen hallinto tulee vähentämään työpaikkoja, sillä verorasituksen nostollakin on rajansa. Ainakin itse lopettaisin työnteon jo hyvissä ennen 100%:n veroastetta.

    Vaarojakin tälle kehitykselle on edessä.

    – Työntekijät saattavat heittää nykyiset AY-johtajat työttömiksi ja palkata näihin tehtäviin työntekijöiden kokonaisetua ajavat johtajat. Pelottavaa!

    – EK saattaa asettaa johtajan, jolla mandaattina on pitkäaikainen yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen, eikä vain lähitulevaisuuden lakkojen välttäminen. Huolestuttavaa!

    – AKT ei ehkä jatkossa voi tuhota yritysten motivaatiota pysyä Suomessa laittomilla lakoilla. Hallitushan saattaa esittää lakia, jossa lain rikkomisesta seuraisi rangaistus. Kamalaa!

     

    Onneksi meillä Suomessa on Lyly, Arhinmäki yms. joiden ansiokkaan työn ansiosta Suomessa tulee olemaan paljon vapaa-aikaa nautittavaksi. Ei siis huolta muusta kuin siitä, mitä sillä vapaa-ajalla tullaan tekemään, koska elintason tippuminen ei tarjoa enää mahdollisuuksia käyttää rahaa vapaa-aikana. Jatkossa olemme siis köyhiä, mutta hei, onhan meillä vapaa-aikaa nautittavaksi.

     

  3. EVAn tutkimus harhaanjohtava!
    EVA ajaa tietysti omaa asiaansa tällä tutkimuksella.

    Tärkeämpää on työn tehokkuus kuin pelkkä työajan pituus!

    Toinen asia on, että meillä työssäkäyviä naisia on enemmän kuin esim Saksassa!!!

    Tilastossa on siksi erityyppisiä maita ihan randomjärjestyksessä eikä tuosta oikein voi päätellä yhtään mitään!!! Jotain kriittisyyttä ja arviointia nyt peliin!!!!

Comments are closed.

Related Posts

Kirjat

Naapurineljännes

30.11. 1939 voittamaton puna-armeija (=ei voittoja) vyöryi Suomeen vapauttamaan nälkää näkeviä työläisiä sorron ikeestä. Puuhassa oli mukana suurta kansansuosiota nauttinut O-V Kuusinen ”hallituksineen”. Koska puna-armeija