Jom Silkkitie rahaston 2010 ja näkymät vuodelle 2011
JOM Silkkitie -rahastolla on nyt 17 kuukauden tuottohistoria takanaan toiminnan aloituksesta. Vuoden 2010 viimeisen kvartaalin aikana rahaston arvo nousi + 11,97 % ja vuoden 2010 aikana nousua kertyi +53,6 %. Toiminnan alusta rahaston arvo on noussut + 75,23 %, kun samana aikana epävirallinen vertailuindeksimme MSCI Aasia (ilman Japania) on noussut euroissa mitattuna + 43,22 %. Rahaston tavoitteena on voittaa kyseinen indeksi yli vuoden tähtäimellä ja suojautua osakemarkkinoiden pidempiaikaisilta laskusuhdanteilta ilman merkittäviä arvonalennuksia.
Rahaston ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi on nyt takana. Päämarkkinamme Indonesia tuotti vuoden aikana 46,13 % ja oli myös maailman mittakaavassa yksi parhaimmin tuottaneista suuremmista markkinoista. Kyseisestä Indonesian noususta 39 % selittyy voittojen ja 7 % arvostusten nousulla eli Indojen markkina on ’kallistunut’ hyvin konservatiivisesti, kun ottaa huomioon, että ROE indonesialaisille yhtiöille on yli 20 ja voittojen ennustetaan kasvavan 20-25 % ainakin seuraavat kaksi vuotta. Vuoden aikana rahaston Indonesia-paino vaihteli 33-47 %:n välillä. Vaikka Kiinan paino vuoden alussa oli lähes 30 %, on vuoden aikana sen painoa laskettu Filippiinien ja Indonesian kustannuksella. Hongkongin Kiina-indeksi laski vuoden 2010 aikana 0,79 %, kun taas Filippiinien indeksi nousi 37,62 %. Yhteenvetona voi sanoa, että rahaston tuotto muodostui oikeanlaisesta allokaatiosta eri maiden kesken, osakevalinnoista ja ajoituksesta eli yhteenvetona aktiivisesta rahastonhoidosta. Onnea oli myös matkassa mukana, ehkä enemmän hyvää kuin huonoa.
JOM Silkkitie -rahastolla on nyt 17 kuukauden tuottohistoria takanaan toiminnan aloituksesta. Vuoden 2010 viimeisen kvartaalin aikana rahaston arvo nousi + 11,97 % ja vuoden 2010 aikana nousua kertyi +53,6 %. Toiminnan alusta rahaston arvo on noussut + 75,23 %, kun samana aikana epävirallinen vertailuindeksimme MSCI Aasia (ilman Japania) on noussut euroissa mitattuna + 43,22 %. Rahaston tavoitteena on voittaa kyseinen indeksi yli vuoden tähtäimellä ja suojautua osakemarkkinoiden pidempiaikaisilta laskusuhdanteilta ilman merkittäviä arvonalennuksia.
Rahaston ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi on nyt takana. Päämarkkinamme Indonesia tuotti vuoden aikana 46,13 % ja oli myös maailman mittakaavassa yksi parhaimmin tuottaneista suuremmista markkinoista. Kyseisestä Indonesian noususta 39 % selittyy voittojen ja 7 % arvostusten nousulla eli Indojen markkina on ’kallistunut’ hyvin konservatiivisesti, kun ottaa huomioon, että ROE indonesialaisille yhtiöille on yli 20 ja voittojen ennustetaan kasvavan 20-25 % ainakin seuraavat kaksi vuotta. Vuoden aikana rahaston Indonesia-paino vaihteli 33-47 %:n välillä. Vaikka Kiinan paino vuoden alussa oli lähes 30 %, on vuoden aikana sen painoa laskettu Filippiinien ja Indonesian kustannuksella. Hongkongin Kiina-indeksi laski vuoden 2010 aikana 0,79 %, kun taas Filippiinien indeksi nousi 37,62 %. Yhteenvetona voi sanoa, että rahaston tuotto muodostui oikeanlaisesta allokaatiosta eri maiden kesken, osakevalinnoista ja ajoituksesta eli yhteenvetona aktiivisesta rahastonhoidosta. Onnea oli myös matkassa mukana, ehkä enemmän hyvää kuin huonoa.
Salkkuun ostettiin joulukuun alkupuolella kaksi uutta osaketta Indonesiasta, joista ensimmäinen toimii media-alalla ja toinen rahoitussektorilla. Ostojen myötä Indonesian paino salkussa on lähes 50 %, mutta vuoden alussa olemme kasvattamassa Filippiinien, Kiinan ja muiden Aasian maiden painoja hieman, jotta Indonesia-riski ei kasva liian suureksi. Tulemme kuitenkin jatkamaan samoilla linjoilla kuin aikaisemminkin, eli keskitymme edelleen Aasian sisämarkkinavetoisiin teemoihin ja maihin. Suurimpana riskinä vuonna 2011 näemme inflaation, jota vastaan taistelu saattaa olla huomattavasti vaikeampaa kuin vuonna 2008, jolloin finanssikriisin laukaisema globaali taantuma tappoi sen tehokkaasti. Tänä vuonna kohdemarkkinoidemme keskuspankkien parhaat keinot inflaatiota vastaan taitavat olla klassiset korkojen nostot ja valuuttojen revalvointi, joiden molempien uskomme olevan laajasti käytössä.
Filippiineillä vuonna 2011 sekä yksityinen, että julkinen rakentaminen ja investoinnit ovat mielestämme talouden pääosissa. Julkisen puolen investointeja vetävät ainakin muutamia vuosia laajat infrastruktuuriprojektit, jotka ovat viime kesänä valitun presidentti Aquinon ohjelman osakohteena. Yksityistä puolta vetää taas ulkomailla asuvien filippiiniläisten lähettämät rahalähetykset, jotka ovat n. 10 % Filippiinien BKT:sta. Lisäksi, rakentamista vauhdittavat terveellä pohjalla oleva lainananto ja ulkoistamissektorin (puhelinkeskukset ja back-office -toiminta) 25-30 % kasvuvauhti. Ulkoistamissektori onkin nyt jo n. 5 % BKT:sta ja siitä on syntymässä Filippiinien suuri kilpailuvaltti globaalissa ulkoistamistrendissä – jopa intialaiset IT-ulkoistamisyhtiöt, jotka ovat johtavia maailmassa, ovat tehneet laajennusinvestointeja suoraan Filippiineille.
Mitä tulee globaaliin markkinatilanteeseen uskomme ensinnäkin Euroopan velkakriisin laimenevan huomattavasti verrattuna vuoteen 2010, mutta kriisi saattaa ajoittain nostaa päätään ja luoda markkinoille volatiliteettipiikkejä. Yhdysvaltojen tilanne näyttää parhaillaan suhteellisen valoisalta, koska talouden tukiaispaketteja on jatkettu, joka näin ollen antaa huomattavasti positiivisemman kuvan taloudesta kuin elämä olisi ilman tukiaisia. Osavaltiotasolla velkaantumistilanne on tietyissä osavaltioissa hyvinkin huono ja verrattavissa Kreikan, Irlannin tai Portugalin tilanteeseen. Näin ollen kuluvan vuoden aikana liittovaltiolta saatetaan pyytää apua näiden ongelmaosavaltioiden pelastamiseen. Lisäksi, Yhdysvaltojen kokonaisvelkatilanne on sen verran huonossa jamassa, että joku rohkea luottoluokittaja saattaa kyseenalaistaa tripla-A -luokituksen, joka tulee väistämättä heikentämään dollaria muita päävaluuttoja vastaan. Tosiasiahan on, että jenkit eivät pysty maksamaan velkojaan takaisin kuin hyperinflaation voimin, joka syö velan yksinkertaisesti pois.
Juuso Mykkänen – salkunhoitaja
Kommentit