Joutuuko citykanien lisäksi lemmikkikoirat pataan

New Scientist lehden lisäksi Iltalehti ja Tanja Karppinen ovat huolestuneen kotieläinten aikaansaamasta ympäristöuhasta. Tämä esiin noussut kotieläinten ekologinen selkäreppu täytyy olla merkittävä uhka maapallolle kun sen on taas nostanut esiin Suomen parhaat journalistiset voimat eli Iltalehti.

Uutiset ovat lähtöisin uusiseelantilaisen Victorian yliopiston tutkijoiden Robert ja Brenda Valen kirjasta "Time to Eat the Dog" ja siitä julkaistusta New Scientist jutusta. Näiden lähteiden mukaan katumaasturiin, jolla ajetaan vuodessa 10 000 kilometriä, ekologinen jalanjälki on 0,4 hehtaaria kun taas keskikokoisen koiran ekologinen jalanjälki on 0,8 hehtaaria.
 
Robert ja Brenda Valen laskelmassa kotieläinten vaatima viljelypinta-ala on hurja. Maailman kymmenen suurimman kissapopulaation valtion kissojen elantoon tarvittava viljelyala on yli 400,000 neliökilometriä, puolitoistakertaisen Uuden Seelannin pinta-ala. Ja kymmenen suurimman koiravaltion koireien vaatima viljelyala tekee seuraavat viisi Uuden Seelannin pinta-alaa.
 
Töpselisähkö blogissa on ennekin kannettu huolta koirien aiheuttamista ekologisista ongelmista. Siinä mainittu uutinen oli Ruotsista peräisin ja sitä levitti myös silloin valveutunut Iltalehti. Uutinen kertoi, että puolitoista kiloa koiranruokaa rouskuttavan tanskandogin hiilidioksiditaakka on jo 2628 kg/vuodessa. Uuden, bensiinipihin auton hiilidioksidipäästöt ovat vain 1410 kg vuodessa keskimääräisellä ajokilometrimäärällä.
 
Töpselisähkön pistorasian sijainti oli jo tuolloin paljastettu. Se on eläinten ruoan valmistusprosessissa. Merkittävä osa eläinravinnosta on lihan- ja makkaranvalmistuksen ylijäämätuotteita. Jos niitä ei käytettäisi eläinruokaan, niin nuo raaka-aineet menisivät hiilidioksiditaakkoineen kaatopaikoille ja huonosti hoidetulla kaatopaikalla aiheuttaisivat vielä metaanipäästöjä.
 
Toki myös tämän bloginpitäjän kummastusta herättää lähikaupan eläinruokahyllyn massiivisuus. Lähikaupan viidestä hyllyväleistä yksi taitaa olla omistettu lemmikkieläinruoalle. Ei taida nykyaikana elintarviketeollisuuden leikkausjätteet riittää täyttämään noita purkkeja ja purnukoita.

New Scientist lehden lisäksi Iltalehti ja Tanja Karppinen ovat huolestuneen kotieläinten aikaansaamasta ympäristöuhasta. Tämä esiin noussut kotieläinten ekologinen selkäreppu täytyy olla merkittävä uhka maapallolle kun sen on taas nostanut esiin Suomen parhaat journalistiset voimat eli Iltalehti.

Uutiset ovat lähtöisin uusiseelantilaisen Victorian yliopiston tutkijoiden Robert ja Brenda Valen kirjasta "Time to Eat the Dog" ja siitä julkaistusta New Scientist jutusta. Näiden lähteiden mukaan katumaasturiin, jolla ajetaan vuodessa 10 000 kilometriä, ekologinen jalanjälki on 0,4 hehtaaria kun taas keskikokoisen koiran ekologinen jalanjälki on 0,8 hehtaaria.
 
Robert ja Brenda Valen laskelmassa kotieläinten vaatima viljelypinta-ala on hurja. Maailman kymmenen suurimman kissapopulaation valtion kissojen elantoon tarvittava viljelyala on yli 400,000 neliökilometriä, puolitoistakertaisen Uuden Seelannin pinta-ala. Ja kymmenen suurimman koiravaltion koireien vaatima viljelyala tekee seuraavat viisi Uuden Seelannin pinta-alaa.
 
Töpselisähkö blogissa on ennekin kannettu huolta koirien aiheuttamista ekologisista ongelmista. Siinä mainittu uutinen oli Ruotsista peräisin ja sitä levitti myös silloin valveutunut Iltalehti. Uutinen kertoi, että puolitoista kiloa koiranruokaa rouskuttavan tanskandogin hiilidioksiditaakka on jo 2628 kg/vuodessa. Uuden, bensiinipihin auton hiilidioksidipäästöt ovat vain 1410 kg vuodessa keskimääräisellä ajokilometrimäärällä.
 
Töpselisähkön pistorasian sijainti oli jo tuolloin paljastettu. Se on eläinten ruoan valmistusprosessissa. Merkittävä osa eläinravinnosta on lihan- ja makkaranvalmistuksen ylijäämätuotteita. Jos niitä ei käytettäisi eläinruokaan, niin nuo raaka-aineet menisivät hiilidioksiditaakkoineen kaatopaikoille ja huonosti hoidetulla kaatopaikalla aiheuttaisivat vielä metaanipäästöjä.
 
Toki myös tämän bloginpitäjän kummastusta herättää lähikaupan eläinruokahyllyn massiivisuus. Lähikaupan viidestä hyllyväleistä yksi taitaa olla omistettu lemmikkieläinruoalle. Ei taida nykyaikana elintarviketeollisuuden leikkausjätteet riittää täyttämään noita purkkeja ja purnukoita.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Suomen kansalaiset ovat läntisen Euroopan köyhimpiä mutta kaikki yrittävät silti sijoittaa osakkeisiin

Suomalaiset yksityishenkilöt kuuluvat länsi-Euroopan köyhimpiin, mutta ovat silti talousosaamiseltaan taitavimpia ja sijoittaminen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin on yleisempää kuin muualla.
Suomalaiset sijoittavat ahkerasti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin
Suomi kuuluu

Sijoittaminen

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen on opettavaista ja haasteellista

Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen on haasteellista: tiedot sijoituskohteesta ovat yleensä puutteellisia, osakkeiden jälkimarkkina on olematon ja toiminta on muutaman avainhenkilön varassa.  Sijoittamista kannattaa kuitenkin harkita, jos

Sijoittaminen

Pörssikurssit pitävät pimeydestä – osakkeiden arvot tapaavat laskea kesällä

Sijoittajat saavat kesällä muuta ajateltavaa, kauppa on vaisua ja pörssikurssit laskevat. Ensimmäisen vuosipuliskon tuloskausi herättelee heinäkuussa sijoittajia, mutta vain hetkeksi. Elo ja syyskuu ovat taas