PUHEENJOHTAJA JEAN-CLAUDE JUNCKERIN  EU tilaa koskeva puhe 2017 Brysselissä 13. syyskuuta 2017.

Teksti suomeksi (alla) ja video (1 tunti) englanniksi, ranskaksi ja saksaksi:

JOHDANTO – TUULTA PURJEISSAMME

Arvoisa puhemies, hyvät Euroopan parlamentin jäsenet

Kun olin viime vuonna tähän samaan aikaan teidän edessänne, puheeni oli jonkin verran helpompi pitää.

Kaikille oli selvää, että unionimme ei ollut hyvässä kunnossa.

Edeltänyt vuosi oli koetellut unionia pahan kerran ja ravistellut sitä perustuksia myöten.

Meillä oli silloin vain kaksi vaihtoehtoa. Joko kerääntyä yhteen myönteisen eurooppalaisen toimintaohjelman taakse tai vetäytyä kukin omiin koloihimme.

Kun nämä olivat vaihtoehdot, minä kannatin yhtenäisyyttä.

Ehdotin myönteistä toimintaohjelmaa – kuten sanoin viime vuonna – sellaisen Euroopan luomiseksi, joka suojelee, tarjoaa mahdollisuuksia ja puolustaa.

Viimeisten kahdentoista kuukauden aikana Euroopan parlamentti on auttanut tekemään tästä toimintaohjelmasta totta. Edistymme työssämme joka päivä. Juuri viime yönä teitte työtä yhteisymmärryksen löytämiseksi kaupan suojatoimia koskevassa asiassa sekä pyrkimyksessä kaksinkertaistaa Euroopan investointivalmiudet.

Haluan kiittää myös 27 jäsenvaltiomme päämiehiä. Joitakin päiviä viime vuonna pitämäni puheen jälkeen päämiehet hyväksyivät toimintaohjelmani Bratislavan huippukokouksessa. Näin tehdessään he valitsivat yhtenäisyyden. He päättivät tukea yhteistä perustaamme.

Yhdessä me osoitimme, että Eurooppa kykenee toimimaan kansalaistensa hyväksi silloin kun se on tarpeellista.

Tämän jälkeen olemme päässeet vauhtiin hitaasti mutta varmasti.

Meille on ollut apua siitä, että talousnäkymät muuttuivat kannaltamme edullisiksi.

Elämme nyt viidettä talouden elpymisen vuotta, ja taloustilanteen kohentuminen näkyy vihdoin kaikissa jäsenvaltioissa.

Euroopan unionin talouskasvu on kahden viime vuoden aikana ohittanut Yhdysvaltojen kasvun. Kasvu on nyt yli 2 prosenttia koko unionissa ja 2,2 prosenttia euroalueella.

Työttömyysaste on alimmillaan yhdeksään vuoteen. Tämän komission toimikaudella on tähän mennessä luotu lähes 8 miljoonaa työpaikkaa. EU:ssa on työllisiä 235 miljoonaa ihmistä eli enemmän kuin koskaan ennen.

Tämä ei tietenkään ole yksin Euroopan komission ansiota. Mutta olen varma siitä, että jos olisimme menettäneet 8 miljoonaa työpaikkaa, se olisi ollut meidän vikamme.

Euroopan unionin toimielimet ovat kuitenkin tehneet oman osansa saadakseen tuulet kääntymään.

Voimme lukea ansioksemme Euroopan investointiohjelman, joka tähän mennessä on saanut liikkeelle 225 miljardin euron investoinnit. Ohjelmasta on myönnetty lainoja 445 000 pienelle yritykselle ja yli 270 infrastruktuurihankkeelle.

Ansioksemme voidaan laskea se, että määrätietoisten toimiemme ansiosta Euroopan pankeilla on jälleen pääomaa ja tilaisuus antaa lainoja yrityksille, jotka voivat kasvaa ja luoda työpaikkoja.

Olemme myös onnistuneet alentamaan julkisen talouden alijäämää 6,6 prosentista 1,6 prosenttiin. Tämä on vakaus- ja kasvusopimuksen älykkään soveltamisen ansiota. Me edellytämme, että julkista taloutta hoidetaan kurinalaisesti, mutta pidämme huolen siitä, että kasvua ei tukahduteta. Tämä toimii itse asiassa erittäin hyvin kaikkialla unionissa – kriittisistä äänenpainoista huolimatta.

Kymmenen vuotta talouskriisin alkamisesta Euroopan talous on vihdoin pääsemässä jaloilleen.

Ja sen mukana meidän itseluottamuksemme.

EU27-maiden johtajat, parlamentti ja komissio asettavat Euroopan takaisin unioniimme. Yhdessä me teemme unionistamme jälleen unionin.

Viime vuonna 27 valtionpäämiestä astelivat Rooman Capitolium-kukkulalle ja uudistivat yksi kerrallaan sitoumuksensa toisiaan ja unioniamme kohtaan.

Kaikki tämä saa minut uskomaan, että Euroopan purjeissa on jälleen tuulta.

Meillä on nyt tilaisuus toimia, mutta tämä tilaisuus ei kestä ikuisesti.

Tarttukaamme tilaisuuteen ja nostakaamme purjeet.

Tätä varten meidän on tehtävä kaksi asiaa:

Ensiksikin meidän on pysyttävä viime vuonna määrittämässämme kurssissa. Meillä on vielä 16 kuukautta, joiden aikana parlamentti, neuvosto ja komissio voivat saada aikaan todellista kehitystä. Meidän on hyödynnettävä tämä aika ja saatettava loppuun se, mikä Bratislavassa pantiin alulle. Meidän on toteutettava myönteinen toimintaohjelmamme.

Toiseksi on kartoitettava, mihin suuntaan kuljemme tulevaisuudessa. Kuten Mark Twain kirjoitti, kun katsomme vuosien päästä taaksepäin, kadumme tekemättä jätettyjä emmekä tehtyjä asioita. Nyt on aika rakentaa yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi Eurooppa vuodeksi 2025.

 

Pysymme valitsemassamme kurssissa

Arvoisa puhemies, hyvät Euroopan parlamentin jäsenet

Kun ajattelemme tulevaisuutta, emme voi sallia, että mikään suistaa meitä valitsemaltamme kurssilta.

Me päätimme viimeistellä energiaunionin, turvallisuusunionin, pääomamarkkinaunionin, pankkiunionin ja digitaaliset sisämarkkinat. Yhdessä olemme saaneet jo paljon aikaan.

Kuten parlamentti voi todistaa, komissio on jo antanut 80 prosenttia ehdotuksista, jotka se lupasi toimikautensa alussa. Meidän on nyt yhdessä tehtävä ehdotuksista lakeja ja laeista käytäntöä.

Kuten aina, saadakseen jotain on annettava jotain. Komission ehdotukset, joilla uudistetaan yhteistä turvapaikkajärjestelmää ja vahvistetaan työntekijöiden lähettämistä koskevia sääntöjä, ovat aiheuttaneet erimielisyyttä. Jos haluamme saavuttaa hyvän tuloksen, kaikkien osapuolten on lähennyttävä toisiaan. Haluan sanoa tänään tämän: kunhan lopputulos on unionimme kannalta oikea ja kaikkien jäsenvaltioiden kannalta oikeudenmukainen, komissio on avoin kompromisseille.

Me olemme nyt valmiita tekemään loput 20 prosenttia aloitteista vuoden 2018 toukokuuhun mennessä.

Tänä aamuna olen lähettänyt Euroopan parlamentin puhemiehelle Antonio Tajanille ja pääministeri Jüri Ratakselle aiekirjeen, jossa esitellään tulevan vuoden painopisteitä.

En aio luetella kaikkia ehdotuksiamme nyt, mutta mainitsen viisi erityisen tärkeää aloitetta.

Ensinnäkin haluan, että ajamme painokkaammin EU:n tavoitteita kaupan alalla.

Kyllä, Eurooppa on avoin yritystoiminnalle. Vastavuoroisuuden on kuitenkin toteuduttava. Meidän on saatava saman verran kuin annamme.

Kauppa ei ole mikään käsitteellinen asia. Kauppa merkitsee työpaikkoja ja synnyttää uusia mahdollisuuksia Euroopan suurille ja pienille yrityksille. Jokainen yhden miljardin euron lisävienti merkitsee 14 000:ta uutta työpaikkaa EU:ssa.

Kauppa merkitsee eurooppalaisten normien viemistä. Nämä normit voivat olla sosiaalisia ja ympäristönormeja tai tietosuoja- ja elintarviketurvallisuusvaatimuksia.

Eurooppa on aina vetänyt puoleensa yritystoimintaa.

Mutta viime vuodesta lähtien kumppanit kaikkialta maailmasta ovat jonottaneet ovellamme voidakseen tehdä kauppasopimuksia kanssamme.

Euroopan parlamentin avulla olemme juuri saaneet varmistettua kauppasopimuksen Kanadan kanssa. Sopimusta sovelletaan alustavasti ensi viikosta lähtien. Meillä on poliittinen sopimus Japanin kanssa uudesta taloudellisesta kumppanuudesta. On hyvät mahdollisuudet siihen, että vuoden loppuun mennessä pääsemme samaan tulokseen Meksikon ja Etelä-Amerikan maiden kanssa.

Ja tänään ehdotamme, että aloitamme kauppasopimusneuvottelut Australian ja Uuden Seelannin kanssa.

Haluan, että kaikki nämä sopimukset saadaan tehdyksi nykyisen komission toimikauden aikana. Ja haluan, että sopimusneuvottelut ovat niin avoimia kuin mahdollista.

Avoimen kaupan on kuljettava käsi kädessä avoimen politiikanteon kanssa.

Euroopan parlamentilla on lopullinen päätösvalta kaikkiin kauppasopimuksiin. Sen jäsenet, kuten myös kansallisten ja alueellisten parlamenttien jäsenet, on pidettävä täysin ajan tasalla neuvottelujen alusta alkaen. Komissio pitää tästä huolen.

Komissio julkaisee tästä lähtien kaikki neuvotteluvaltuuksia koskevat ehdotukset, jotka se antaa neuvostolle.

Kansalaisilla on oikeus tietää, mitä komissio ehdottaa. Ne ajat ovat ohi, jolloin avoimuus puuttui. Huhujen ajat ja komission motiivien jatkuvan kyseenalaistamisen ajat ovat ohi.

Kehotan neuvostoa tekemään samoin, kun se päättää lopullisista neuvotteluvaltuuksista.

Sanon tämän nyt hyvin painokkaasti: me emme ole sinisilmäisiä vapaakauppiaita.

Euroopan on aina puolustettava strategisia etujaan.

Siksi me ehdotamme tänään uusia eurooppalaisia puitteita EU:hun tehtävien sijoitusten seuraamiseksi. Jos ulkomainen valtio-omisteinen yritys haluaa ostaa eurooppalaisen sataman, osan energiainfrastruktuuristamme tai puolustusteknologiaa tuottavan yrityksen, se voi tehdä niin ainoastaan noudattamalla avoimuutta ja sen jälkeen, kun tarvittavat tutkimukset on tehty ja asianmukaiset keskustelut käyty. On meidän poliittinen velvollisuutemme tietää, mitä takapihallamme tapahtuu, jotta voimme tarvittaessa puolustaa yhteistä turvallisuuttamme.

 

Toiseksi haluan tehdä teollisuudestamme vahvempaa ja kilpailukykyisempää.

Tämä koskee erityisesti valmistusteollisuuttamme ja sen 32:ta miljoonaa työntekijää, jotka muodostavat tuon teollisuuden selkärangan. He valmistavat maailmanluokan tuotteet, kuten automme, jotka antavat meille kilpailuetua.

Olen ylpeä Euroopan autoteollisuudesta. Mutta olen järkyttynyt, kun kuluttajia johdetaan tietoisesti ja tahallaan harhaan. Siksi kehotankin autoteollisuutta kertomaan totuuden ja korjaamaan tilanteen. Sen sijaan että autoteollisuus etsii porsaanreikiä, sen pitäisi investoida tulevaisuuden puhtaisiin autoihin.

Uusi teollisuuspoliittinen strategia, jonka komissio esittelee tänään, auttaa teollisuuttamme pysymään maailman huipulla tai pääsemään sinne innovaatioiden, digitalisoinnin ja vähähiilisten ratkaisujen suhteen.

 

Kolmanneksi haluan Euroopan johtavan ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Tämän alan maailmanlaajuiset pelisäännöt vahvistettiin viime vuonna Pariisin ilmastosopimuksella, joka ratifioitiin täällä Euroopan parlamentissa. Kun Yhdysvaltojen kunnianhimo näyttää hävinneen, Euroopan tehtäväksi jää varmistaa, että teemme planeetastamme jälleen suurenmoisen. Kyseessä on koko ihmiskunnan yhteinen perintö.

Piakkoin annamme ehdotuksia, joilla vähennetään liikenteen hiilidioksidipäästöjä.

 

Neljäs tulevan vuoden painopiste on se, että meidän on suojattava eurooppalaisia paremmin digitaalisen ajan riskeiltä.

Kolmen viime vuoden aikana olemme parantaneet eurooppalaisten suojaa verkossa. Uudet säännöt, joita komissio on vienyt eteenpäin, suojaavat eurooppalaisten immateriaalioikeuksia, kulttuurista monimuotoisuutta ja henkilötietoja. Olemme tehostaneet toimia verkossa esiintyvän terroristisen propagandan ja radikalisoitumisen torjumiseksi. Mutta Euroopan välineet kyberhyökkäyksien torjumiseen eivät ole vieläkään riittäviä.

Kyberhyökkäykset voivat olla demokratian ja talouden vakauden kannalta vaarallisempia kuin aseet ja panssarivaunut. Yksin viime vuonna tehtiin päivittäin yli 4 000 hyökkäystä kiristysohjelmien avulla ja 80 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä joutui vähintään yhden kybertapahtuman kohteeksi.

Kyberhyökkäykset eivät tunne maiden rajoja, eikä kukaan ole koskematon. Tästä syystä komissio antaa tänään ehdotuksen uusista välineistä, joiden avulla voimme puolustautua tällaisia hyökkäyksiä vastaan. Yksi näistä välineistä on Euroopan kyberturvallisuusvirasto.

Viidenneksi pidämmemuuttoliikeasiat edelleen seurannassamme.

Tähän aiheeseen liittyvistä väittelyistä ja kiistoista huolimatta olemme saavuttaneet merkittävää edistystä useilla osa-alueilla, vaikka se kieltämättä on edelleen riittämätöntä.

Pystymme nyt suojaamaan EU:n rajoja entistä paremmin. Yli 1 700 uuden eurooppalaisen raja- ja merivartioston virkamiestä on jäsenvaltioiden 100 000 rajavartijan apuna partioinnissa esimerkiksi Kreikassa, Italiassa, Bulgariassa ja Espanjassa. Meillä on yhteiset rajat, mutta jäsenvaltioita, jotka ovat maantieteellisesti lähinnä, ei voi jättää yksin suojaamaan niitä. Yhteisten rajojen ja yhteisen suojan on kuljettava käsi kädessä.

Olemme onnistuneet tyrehdyttämään laittomat muuttovirrat, joista monet ovat olleet kovin huolissaan. Turkin kanssa tehdyn sopimuksen ansiosta laittomat maahantulot itäisellä Välimerellä ovat vähentyneet 97 prosenttia. Tänä kesänä onnistuimme saamaan myös keskisen Välimeren reitin parempaan hallintaan, sillä elokuussa maahantulijoiden määrä oli vähentynyt 81 prosenttia viime vuoden elokuusta.

Näin ollen olemme saaneet vähennettyä merkittävästi ihmishenkien menetyksiä Välimerellä. On traagista, että siellä on tänä vuonna kuollut 2 500 ihmistä. En koskaan hyväksy sitä, että ihmisiä jätetään merelle kuolemaan.

En voi puhua muuttoliikkeestä ilmaisematta syvää kunnioitustani italialaisille heidän väsymättömän ja jalon toimintansa vuoksi. Komissio työskenteli jälleen tänä kesänä tiiviissä yhteistyössä pääministeri Paolo Gentilonin ja hänen hallituksensa kanssa tilanteen parantamiseksi, erityisesti kouluttamalla Libyan rannikkovartiostoa. Tarjoamme edelleen vahvaa operatiivista ja taloudellista tukea Italialle. Italia nimittäin pelastaa Euroopan kunnian Välimerellä.

Lisäksi meidän on kiireesti parannettava muuttajien elinolosuhteita Libyassa. Olen järkyttynyt säilöönotto- ja vastaanottokeskusten epäinhimillisistä olosuhteista. Euroopalla on yhteinen vastuu, ja komissio tekee työtä yhdessä Yhdistyneiden kansakuntien kanssa korjatakseen tämän pöyristyttävän tilanteen, joka ei voi jatkua tällaisena.

Vaikka on ikävä huomata, että solidaarisuus ei vielä jakaudu tasaisesti kaikkien jäsenvaltioiden kesken, Eurooppa kokonaisuudessaan on jatkanut solidaarisuuden osoittamista. Pelkästään viime vuonna jäsenvaltioissamme myönnettiin uudelleensijoituspaikka tai turvapaikka yli 720 000 pakolaiselle, mikä on kolme kertaa niin paljon kuin Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa yhteensä. Toisin kuin jotkut väittävät, Eurooppa ei ole linnake, eikä siitä pidä koskaan tullakaan sellaista. Eurooppa on nyt ja sen on oltava vastaisuudessakin solidaarisuuden manner, josta vainoa pakenevat voivat löytää suojan.

Olen erityisen ylpeä eurooppalaisista nuorista, jotka pitävät vapaaehtoistyönä kielikursseja syyrialaisille pakolaisille, ja tuhansista muista nuorista, jotka palvelevat uusissa Euroopan solidaarisuusjoukoissa. He toteuttavat eurooppalaista solidaarisuutta käytännössä.

Nyt meidän on lisättävä toimiamme huomattavasti. Komissio aikoo vielä ennen kuun loppua esittää uuden ehdotuspaketin, jossa keskitytään palautuksiin, solidaarisuuteen Afrikkaa kohtaan ja laillisten maahantuloväylien avaamiseen.

Palautusten osalta on todettava, että ihmiset, joilla ei ole oikeutta jäädä Eurooppaan, on palautettava lähtömaihinsa. Koska nyt palautetaan vain 36 prosenttia sääntöjenvastaisesti maahan tulleista, on selvää, että toimia on tehostettava huomattavasti. Tämä on ainoa tapa, jolla EU voi osoittaa solidaarisuutta pakolaisille, jotka ovat todellisen suojelun tarpeessa.

Solidaarisuus ei voi rajoittua yksinomaan Eurooppaan. Meidän on myös osoitettava solidaarisuutta Afrikalle. Afrikka on uljas ja nuori manner, se on ihmiskunnan kehto. EU:n 2,7 miljardin euron Afrikka-hätärahasto luo työllistymismahdollisuuksia eri puolilla Afrikkaa. Suurin osa sen varoista on osoitettu EU:n talousarviosta, ja jäsenvaltiot ovat antaneet rahastoon yhteensä vasta 150 miljoonaa euroa. Rahaston rajat ovat tulossa vastaan. Rahoituksen loppumisen vaarat ovat tiedossa – vuonna 2015 monet lähtivät kohti Eurooppaa, kun YK:n alaisen Maailman ruokaohjelman varat loppuivat. Kehotan kaikkia jäsenvaltioita pitämään kiinni lupauksistaan ja huolehtimaan siitä, ettei Afrikka-hätärahastolle käy samalla tavoin.

Ryhdymme toimiin myös laillisten maahantuloväylien avaamiseksi. Laiton muuttoliike loppuu ainoastaan, jos vaarallisille matkoille on olemassa todellinen vaihtoehto. Olemme kohta uudelleensijoittaneet 22 000 pakolaista Turkista, Jordaniasta ja Libanonista. Tuen YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun Grandin kehotusta uudelleensijoittaa vielä 40 000 pakolaista Libyasta ja sitä ympäröivistä maista.

Samaan aikaan laillinen muuttoliike on välttämättömyys, koska Eurooppa on ikääntyvä maanosa. Sen vuoksi komissio on esittänyt ehdotuksia, joilla pyritään helpottamaan ammattitaitoisten muuttajien tuloa Eurooppaan sinisen kortin avulla. Kiitän parlamenttia tuesta ja vetoan sen puolesta, että tästä tärkeästä kysymyksestä päästäisiin yhteisymmärrykseen pikaisesti ja kunnianhimoisella tavalla.

 

NOSTETAAN PURJEET

Arvoisa puhemies

Hyvät naiset ja herrat

Arvoisat parlamentin jäsenet

Olen maininnut tässä vain muutamia niistä aloitteista, joiden suhteen meidän olisi saatava aikaan tuloksia tulevien 16 kuukauden aikana. Tämä pelkästään ei kuitenkaan riitä siihen, että saamme eurooppalaiset jälleen puolellemme.

Nyt on aika kartoittaa suuntaa tulevaisuuteen.

Komissio esitti maaliskuussa Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valkoisen kirjan, jossa hahmotellaan viisi skenaariota siitä, millainen Eurooppa voisi olla vuonna 2025. Näistä skenaarioista on keskusteltu, niitä on tutkittu tarkkaan ja ne on osin jopa revitty hajalle. Hyvä niin – ne oli laadittukin juuri tätä tarkoitusta varten. Halusin käynnistää prosessin, jossa eurooppalaiset määrittelevät oman tiensä ja oman tulevaisuutensa.

Euroopan tulevaisuudesta ei voida päättää säädöksellä. Sen on oltava demokraattisen keskustelun ja lopuksi laajan yhteisymmärryksen tulos. Parlamentti on osallistunut tähän aktiivisesti antamalla kolme Euroopan tulevaisuutta koskevaa kunnianhimoista päätöslauselmaa sekä osallistumalla moniin niistä yli 2 000 yleisötapahtumasta, jotka komissio on järjestänyt maaliskuun jälkeen.

Nyt on aika vetää ensimmäiset johtopäätökset tästä keskustelusta. On aika siirtyä pohdinnasta toimintaan, keskustelusta päätöksiin.

Haluan esittää teille tänään oman näkemykseni, voisi sanoa oman ”kuudennen skenaarioni”.

Tämä skenaario perustuu vuosikymmenten aikana hankittuun ensi käden kokemukseen. Olen elänyt ja työskennellyt Euroopan yhdentymishankkeen hyväksi koko elämäni ajan. Olen nähnyt hyviä ja huonoja aikoja.

Olen istunut eri puolilla pöytää: ministerinä, pääministerinä, euroryhmän puheenjohtajana ja nyt komission puheenjohtajana. Olin paikalla Maastrichtissa, Amsterdamissa, Nizzassa ja Lissabonissa, kun unioni kehittyi ja laajeni.

Olen aina kamppaillut Euroopan puolesta. Toisinaan olen kärsinyt sen mukana ja sen vuoksi, ja jopa vaipunut epätoivoon sen suhteen.

Sekä myötä- että vastamäessä olen aina säilyttänyt rakkauteni Eurooppaa kohtaan.

Mutta rakkauteen kuuluu usein myös kipu.

Rakkauteni Eurooppaa kohtaan johtuu siitä, että Eurooppa ja Euroopan unioni ovat saavuttaneet jotakin tässä risaisessa maailmassa ainutlaatuista: Euroopan sisällä ja sen ulkopuolella vallitsevan rauhan. Monien, joskaan ei vielä aivan kaikkien, osana olevan vaurauden.

Tämä meidän on muistettava viettäessämme kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta. Vuonna 2018 on juhlistettava kulttuurien monimuotoisuutta.

 

ARVOJEN UNIONI

Arvot ovat kompassimme.

Eurooppa on minulle enemmän kuin pelkät sisämarkkinat. Enemmän kuin rahaa, enemmän kuin pelkkä euro. Kyse on aina ollut arvoista.

Kuudennessa skenaariossani on kolme periaatetta, joihin unionin on aina ankkuroiduttava: vapaus, tasa-arvoisuus ja oikeusvaltioperiaate.

 

EU on ensinnäkin vapauden unioni. Kyseessä on vapaus sellaisesta sorrosta ja diktatuurista, joka on liiankin tuttua Euroopassa, valitettavasti erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa. Kyseessä on vapaus ilmaista mielipiteensä kansalaisena tai toimittajana – vapaus, jota pidämme liian usein itsestään selvänä. Unionimme on rakennettu näiden vapauksien varaan. Vapaus ei kuitenkaan tipahda taivaasta. Sen puolesta on kamppailtava. Euroopassa ja kaikkialla maailmassa.

 

Toiseksi EU:n on oltava tasa-arvoisuuden unioni.

Kyse on tasa-arvosta sen kaikkien jäsenten, pienten ja suurten, idän ja lännen, pohjoisen ja etelän välillä.

On pidettävä mielessä, että EU ulottuu Vigosta Varnaan saakka. Espanjasta Bulgariaan.

Idästä länteen: Euroopan on hengitettävä molemmilla keuhkoillaan. Muutoin se joutuu haukkomaan henkeään.

Tasa-arvoisten kumppaneiden unionissa ei voi olla toisen luokan kansalaisia. Ei ole hyväksyttävää, että vuonna 2017 lapsia kuolee sairauksiin, jotka olisi pitänyt saada hävitettyä Euroopasta jo kauan sitten. Romanian ja Italian lapsilla on oltava samat mahdollisuudet saada tuhkarokkorokote kuin muillakin lapsilla Euroopassa. Ilman mitään jossittelua ja vastaväitteitä. Tämän vuoksi teemme yhteistyötä kaikkien jäsenvaltioiden kanssa ja tuemme kansallisia rokotustoimia. Eurooppa ei saa sallia kuolemia, jotka olisivat vältettävissä.

Tasa-arvoisten kumppaneiden unionissa ei voi olla toisen luokan työntekijöitä. Työntekijöiden tulisi saada samalla työpaikalla samasta työstä sama palkka. Tästä syystä komissio on ehdottanut lähetettyjä työntekijöitä koskevia uusia sääntöjä. Meidän olisi varmistettava, että uusi eurooppalainen tarkastus- ja valvontaelin valvoo työvoiman liikkuvuutta koskevien EU-sääntöjen noudattamista tasapuolisesti, yksinkertaisesti ja tuloksellisesti. Ei tunnu järkevältä, että pankkinormien noudattamista valvoo pankkiviranomainen, mutta sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuutta varmistamassa ei ole yhteistä työviranomaista. Luomme siis sellaisen.

Tasa-arvoisten kumppaneiden unionissa ei voi olla toisen luokan kuluttajia. En hyväksy sitä, että joissakin osissa Eurooppaa myynnissä olevien elintarvikkeiden laatu on heikompi kuin toisissa, vaikka pakkaus on samanlainen ja tuotemerkki sama. Eivät slovakialaiset ole ansainneet sitä, että heidän kalapuikoissaan on vähemmän kalaa kuin muualla. Tai unkarilaisten aterioissa vähemmän lihaa. Tai tšekkiläisten suklaassa vähemmän kaakaota. EU:n lainsäädännössä kielletään tällaiset käytänteet jo nykyisellään. Kansallisille viranomaisille on nyt annettava vahvemmat toimivaltuudet keskeyttää kaikki laittomat käytänteet kaikkialla.

 

Kolmanneksi Euroopassa vallitsee lain voima, ei voiman laki.

Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa sitä, että lakia ja oikeutta ylläpitää riippumaton oikeuslaitos.

Kuuluminen oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvaan unioniin merkitsee sitä, että hyväksytään lainvoimainen tuomio ja noudatetaan sitä. Jäsenvaltiot ovat antaneet lopullisen tuomiovallan unionin tuomioistuimelle. Kaikkien on kunnioitettava tuomioistuimen tuomioita. Niiden ylenkatsominen tai kansallisten tuomioistuinten riippumattomuuden heikentäminen merkitsee perusoikeuksien viemistä kansalaisilta.

Oikeusvaltioperiaate ei ole Euroopan unionissa valinnainen asia. Se on välttämättömyys.

Unionimme ei ole valtio, mutta se on oikeusyhteisö.

YHTENÄISEMPI UNIONI

Arvoisat parlamentin jäsenet

Edellä mainittujen kolmen periaatteen on oltava perusta, jonka varaan rakennamme yhtenäisemmän, vahvemman ja demokraattisemman unionin.

Kun puhumme tulevaisuudestamme, tiedän kokemuksesta, että uudet perussopimukset ja toimielimet eivät ole vastaus, jota kansalaiset odottavat. Ne ovat vain keinoja saavuttaa tavoitteet, eivät enempää eivätkä vähempää. Ne ehkä merkitsevät jotakin meille täällä Strasbourgissa ja Brysselissä, mutta muille niillä ei ole paljoakaan merkitystä.

Olen kiinnostunut institutionaalisista uudistuksista vain, jos ne johtavat unionimme tehostumiseen.

Perussopimusten muuttaminen on joka tapauksessa väistämätöntä, mutta sen sijaan, että piileskelemme perussopimusten muuttamista koskevien vaatimusten takana, meidän on ensimmäiseksi muutettava ajatusmallia, jonka mukaan joidenkin on hävittävä, jotta toiset voivat voittaa.

Demokratiassa on kyse kompromisseista. Oikeanlainen kompromissi tekee kaikista voittajia. Yhtenäisemmässä unionissa kompromisseja ei saisi pitää kielteisenä asiana, vaan taitona luoda siltoja erilaisten näkemysten välille. Demokratia ei voi toimia ilman kompromisseja. Eurooppa ei voi toimia ilman kompromisseja. Parlamentin, neuvoston ja komission työssä olisi aina oltava kyse juuri tästä.

Yhtenäisemmän unionin on oltava myös osallistavampi.

Jos haluamme lujittaa ulkorajojemme suojaa, meidän on avattava vapaan liikkuvuuden Schengen-alue Bulgarialle ja Romanialle välittömästi.Lisäksi olisi sallittava Kroatian liittyä täysivaltaiseksi Schengen-alueen jäseneksi, kun se täyttää kaikki edellytykset.

Jos haluamme, ettei euro ole Eurooppaa jakava vaan sitä yhdistävä asia, sen olisi oltava enemmän kuin tietyn maaryhmän valuutta. Euron on tarkoitus olla koko Euroopan unionin yhteinen raha. Kaikilla jäsenvaltioillamme kahta lukuun ottamatta on oikeus ja velvollisuus ottaa euro käyttöön, kun ne täyttävät kaikki edellytykset.

Jäsenvaltioiden on voitava liittyä euroalueeseen niin halutessaan. Sen vuoksi ehdotan teknistä ja jopa taloudellista apua tarjoavan euro-valmisteluvälineen perustamista.

Jos haluamme pankkien kaikkialla Euroopassa toimivan samojen sääntöjen pohjalta ja saman valvonnan alaisina, kaikkia jäsenvaltioita olisi rohkaistava liittymään pankkiunioniin. Pankkiunionin valmiiksi saamisella on kiire. Meidän on vähennettävä joidenkin jäsenvaltioiden pankkijärjestelmissä jäljellä olevia riskejä. Pankkiunioni voi toimia vain, jos riskien vähentäminen ja jakaminen käyvät käsi kädessä. Kuten kaikki tietävät, tähän voidaan päästä vain, jos komission marraskuussa 2015 ehdottamat edellytykset täyttyvät. Jotta voi osallistua yhteiseen talletussuojajärjestelmään, on ensin tehtävä läksynsä.

Jos haluamme välttää sosiaalisen pirstoutumisen ja sosiaalisen polkumyynnin Euroopassa,jäsenvaltioiden olisi sovittava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista mahdollisimman pianja viimeistään Göteborgin huippukokouksessa marraskuussa. Kansalliset sosiaalijärjestelmät pysyvät vielä pitkään erilaisina ja erillisinä. Mutta meidän olisi vähintäänkin pyrittävä saavuttamaan Euroopan sosiaalisten normien unioni, jossa meillä olisi yhteinen käsitys siitä, mikä on sosiaalisesti oikeudenmukaista.

Eurooppa ei voi toimia, jos se kavahtaa työntekijöitä.

Jos haluamme lisätä naapurustomme vakautta,meidän olisi pidettävä yllä Länsi-Balkanin maiden kannalta uskottavia jäsenyysnäkymiä.

On selvää, ettei unioni laajene tämän komission ja parlamentin toimikauden aikana. Yksikään ehdokas ei ole tähän vielä valmis. Mutta myöhemmin Euroopan unionissa on jäseniä enemmän kuin 27. Ehdokasmaiden on annettava ehdoton etusija oikeusvaltioperiaatteen noudattamiselle, oikeudenmukaisuudelle ja perusoikeuksille.

Tämän vuoksi Turkin EU-jäsenyys ei ole lähiaikoina näköpiirissä.

Turkki on loitonnut jättiharppauksin Euroopan unionista jo jonkin aikaa.

Toimittajat kuuluvat uutishuoneisiin eivätkä vankilaan. He kuuluvat sinne, missä ilmaisunvapaus vallitsee.

Turkin vallanpitäjille haluan sanoa tämän: päästäkää toimittajamme vapaaksi. Eikä kyse ole pelkästään heistä. Lopettakaa jäsenvaltioidemme loukkaaminen vertaamalla niiden johtajia fasisteihin ja natseihin. Eurooppa on kypsien demokratioiden maanosa. Loukkauksilla luodaan esteitä. Toisinaan minusta tuntuu, että Turkki luo näitä esteitä tarkoituksella, jotta se voi syyttää Eurooppaa mahdollisesta jäsenyysneuvottelujen kariutumisesta.

Me kyllä ojennamme kätemme aina suuren Turkin kansan ja kaikkien niiden suuntaan, jotka ovat valmiita työskentelemään kanssamme arvojemme pohjalta.

 

VAHVEMPI UNIONI

Arvoisat parlamentin jäsenet

Unionistamme on tultava myös vahvempi.

Haluan vahvemmat sisämarkkinat.

 

Kun on kyse tärkeistä sisämarkkinakysymyksistä, haluan että neuvostossa tehdään useammin ja helpommin päätöksiä määräenemmistöllä – ja että Euroopan parlamentti osallistuu tasavertaisena. Sitä varten meidän ei tarvitse muuttaa perussopimuksia. Nykyisissä perussopimuksissa on ns. siirtymälausekkeita, jotka mahdollistavat siirtymisen yksimielisyydestä määräenemmistöpäätöksiin tietyillä aloilla, jos kaikki valtion- tai hallitusten päämiehet suostuvat siihen.

Kannatan vahvasti siirtymistä määräenemmistöön myös yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa, arvonlisäveroa, digiteollisuuden oikeudenmukaista verotusta ja finanssitransaktioveroa koskevissa päätöksissä. Euroopan unionin pitää pystyä toimimaan nopeammin ja määrätietoisemmin.

 

Haluan vahvemman talous- ja rahaliiton.

Euroalue on nyt kestävämpi kuin aiemmin. Meillä on nyt Euroopan vakausmekanismi (EVM). Uskon, että EVM:stä olisi nyt asteittain kehitettävä Euroopan valuuttarahasto, joka tukeutuu vahvasti unioniimme. Komissio aikoo tehdä tästä konkreettisia ehdotuksia joulukuussa.

Tarvitsemme Euroopan talous- ja finanssiministerin, joka edistää ja tukee rakenneuudistuksia jäsenvaltioissa. Hän voi tukeutua työhön, jota komissio on jo vuodesta 2015 tehnyt rakenneuudistusten tukipalvelun puitteissa. Uuden ministerin tulisi myös koordinoida kaikkia niitä EU:n rahoitusvälineitä, joita voidaan hyödyntää, kun jäsenvaltio on taantumassa tai vakavassa kriisissä.

En kuitenkaan halua uutta virkaa vain sen itsensä takia. Haluan tehokkuutta. Talous- ja finanssiministerin tehtävä olisi annettava talous- ja rahoitusasioista vastaavalle komissaarille – joka ihannetapauksessa on myös varapuheenjohtaja. Hänen pitäisi olla myös euroryhmän puheenjohtaja.

Talous- ja finanssiministerin on oltava vastuuvelvollinen Euroopan parlamentille.

Emme tarvitse rinnakkaisia rakenteita. Emme tarvitse euroalueelle omaa talousarviota vaan EU:n talousarvioon vahvan euroaluetta koskevan budjettikohdan.

En ole myöskään ihastunut ajatukseen erillisestä euroalueen parlamentista.

Euroopan parlamentti on euroalueen parlamentti.

 

Euroopan unionin on oltava vahvempi myös terrorismin torjunnassa. Viimeisten kolmen vuoden aikana olemme saaneet aikaan todellista edistymistä, mutta meillä ei vieläkään ole keinoja toimia nopeasti, jos kyseessä on valtioiden rajat ylittävä terrorismin uhka.

Siksi peräänkuulutan eurooppalaista tiedusteluyksikköä, joka huolehtii siitä, että tiedot terroristeista ja vierastaistelijoista jaetaan automaattisesti tiedustelupalvelujen kesken ja poliisille.

Minusta olisi myös syytä antaa uudelle Euroopan syyttäjänvirastolle tehtäväksi syytteeseenpano valtioiden rajat ylittävissä terrorismirikoksissa.

 

Haluan, että unionistamme tulee vahvempi maailmanlaajuinen toimija. Saadaksemme maailmassa lisää painoarvoa, meidän on pystyttävä tekemään ulkopolitiikkaa koskevia päätöksiä nopeammin. Siksi haluan, että jäsenvaltiot miettivät, mitkä ulkopolitiikan päätökset voitaisiin tehdä yksimielisyyden sijaan määräenemmistöllä. Tästä on jo määräykset perussopimuksessa, jos vain saadaan kaikkien jäsenvaltioiden suostumus.

Haluan myös lisätä panostusta puolustukseen. Uusi EU:n puolustusrahasto on toteutumassa, kuten myös pysyvä rakenteellinen yhteistyö puolustuskysymyksissä. Tarvitsemme vuoteen 2025 mennessä todellisen Euroopan puolustusunionin. Me tarvitsemme sitä, ja Nato haluaa sen.

 

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä haluan, että unionimme keskittyy vahvemmin asioihin, joilla on merkitystä, sen työn pohjalta, jota tämä komissio on jo tehnyt. Meidän ei pitäisi sekaantua Euroopan kansalaisten jokapäiväiseen elämään säätelemällä joka asiaa. Meidän pitäisi olla suurissa asioissa suuria. Meidän ei pitäisi olla esittämässä isoa tukkua uusia aloitteita tai hankkimassa itsellemme aina vain suurempaa toimivaltaa. Meidän olisi annettava toimivalta takaisin jäsenvaltioille silloin kun se on järkevää.

Siksi tämä komissio on ollut suurissa asioissa suuri ja pienissä asioissa pieni. Olemme esittäneet alle 25 uutta aloitetta vuodessa, kun edelliset komissiot esittivät yli sata. Olemme palauttaneet jäsenvaltioille vallan asioissa, jotka niiden on järkevämpää hoitaa. Komissaari Vestager on tehnyt hyvää työtä, sillä olemme sen ansiosta delegoineet 90 prosenttia valtiontukipäätöksistä alue- tai paikallistasolle.

Jotta saamme aloittamamme työn päätökseen, perustan tässä kuussa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista tarkastelevan työryhmän, joka arvioi hyvin kriittisesti kaikkia politiikan aloja, jotta voimme varmistaa, että toimimme ainoastaan siellä, missä EU tuottaa lisäarvoa. Työryhmää johtaa ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans, joka on tehnyt hyvää työtä sääntelyn parantamiseksi. Timmermansin työryhmän, jossa pitäisi olla tämän parlamentin jäseniä ja myös jäsenvaltioiden parlamenttien jäseniä, tulisi esittää työnsä tulokset vuoden kuluttua.

 

DEMOKRAATTISEMPI UNIONI

Arvoisat parlamentin jäsenet

Arvoisa puhemies

Unionimme on tehtävä demokratialoikka.

Toivoisin, että puolueet aloittaisivat seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja edeltävän kampanjoinnin paljon aikaisemmin kuin ennen. Euroopan laajuiset vaalit ovat liian usein kutistuneet vain kansallisten kampanjoiden summaksi. Eurooppalainen demokratia ansaitsee parempaa.

Komissio ehdottaa tänään uusia sääntöjä poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoitukseen. Meidän ei pitäisi täyttää Eurooppa-vastaisten ääriainesten kirstuja. Meidän pitäisi antaa eurooppalaisille puolueille resurssit, joiden avulla ne voivat organisoitua paremmin.

Suhtaudun myönteisesti myös ajatukseen monikansallisista listoista – vaikka tiedänkin, että aika monet teistä vastustavat ajatusta. Ne auttaisivat tekemään Euroopan parlamentin vaaleista eurooppalaisemmat ja demokraattisemmat.

Uskon myös, että lähikuukausina jäsenvaltioiden parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan – kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla – olisi osallistuttava enemmän Euroopan tulevaisuutta koskevaan työhön. Komission jäsenet ovat viimeisten kolmen vuoden aikana vierailleet jäsenvaltioiden parlamenteissa yli 650 kertaa. He ovat myös olleet mukana yli 300 interaktiivisessa kansalaiskeskustelussa, joita on järjestetty yli 80 kaupungissa 27 jäsenvaltiossa. Voimme kuitenkin tehdä vielä enemmän. Siksi kannatan presidentti Macronin ajatusta järjestää vuonna 2018 eri puolilla Eurooppaa demokraattisia konventteja.

Kun keskustelu pääsee vauhtiin, tulen henkilökohtaisesti kiinnittämään vuonna 2018 erityistä huomiota Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Romaniaan, jotka viettävät satavuotisjuhlaansa. Niiden, jotka haluavat muokata Euroopan tulevaisuutta, tulisi olla hyvin perillä yhteisestä historiastamme ja kunnioittaa sitä. Siihen kuuluvat myös nämä neljä maata – ilman niitä Eurooppa ei olisi kokonainen.

Demokratian vahvistamisen tarve vaikuttaa myös Euroopan komissioon. Lähetän Euroopan parlamentille tänään komission jäsenten uudet toimintasäännöt. Säännöissä tehdään ensinnäkin selväksi, että komission jäsenet voivat olla ehdokkaina Euroopan parlamentin vaaleissa samoin ehdoin kuin kuka tahansa. Säännöissä vahvistetaan tietysti myös komission jäsenten nuhteettomuusvaatimuksia sekä heidän toimikautensa aikana että sen päätyttyä.

Jos haluamme vahvistaa Euroopan demokratiaa, emme voi kääntää demokraattisen kehityksen pyörää taaksepäin. Kärkiehdokasjärjestelmä (”Spitzenkandidaten”) luotiin tämän kehityksen edistämiseksi.

Olen varma, että tulevalle puheenjohtajalle – olipa hän kuka tahansa – on suuresti hyötyä siitä ainutlaatuisesta kokemuksesta, jonka kampanjointi kauniin maanosamme kaikilla kolkilla antaa. Voidakseen ymmärtää työnsä haasteet ja jäsenvaltioidemme moninaisuuden, tulevan puheenjohtajan täytyy tavata kansalaisia niin Helsingin toreilla kuin Ateenan aukioillakin. Oman kokemukseni mukaan tällainen kampanja tuo lisää nöyryyttä, mutta se antaa myös vahvemman mandaatin ja mahdollisuuden kohdata muut johtajat Eurooppa-neuvostossa tietoisena siitä, että on vaaleilla valittu, kuten muutkin. Tämä on unionin tasapainon kannalta hyvä asia.

Demokratian lisääminen tarkoittaa tehokkuuden lisäämistä. Eurooppa toimisi paremmin, jos yhdistäisimme Euroopan komission ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tehtävät.

Tämä ei tarkoita, että minulla olisi jotakin hyvää ystävääni Donaldia vastaan. Viimeisten kolmen vuoden ajan olemme työskennelleet yhdessä saumattomasti. Tämä ei ole tarkoitettu Donaldia vastaan tai minua vastaan.

Eurooppaa olisi helpompi ymmärtää, jos ruorissa olisi yksi kapteeni.

Yksi puheenjohtaja vastaisi paremmin Euroopan unionin luonnetta sekä valtioiden että kansalaisten unionina.

 

ETENEMISSUUNNITELMA

Arvoisat parlamentin jäsenet

Visiossani yhtenäisemmästä, vahvemmasta ja demokraattisemmasta Euroopasta yhdistyy osia kaikista skenaarioista, jotka esittelin maaliskuussa.

Tulevaisuutemme ei saa kuitenkaan jäädä skenaarioksi, hahmotelmaksi, vain yhdeksi ajatukseksi muiden joukossa.

Meidän on valmisteltava tulevaisuuden unionia jo tänään.

Lähetin tänä aamuna puhemies Tajanille, puheenjohtaja Tuskille sekä niiden maiden pääministereille, jotka ovat neuvoston puheenjohtajavuorossa maaliskuuhun 2019 mennessä, etenemissuunnitelman, jossa hahmotellaan, mihin me olemme menossa.

Yksi tärkeä elementti ovat suunnitelmat, jotka komissio esittää toukokuussa 2018 siitä, miten EU:n tulevassa talousarviossa voidaan vastata tavoitteisiimme ja varmistaa, että voimme täyttää sen, minkä lupaamme.

Yhdistynyt kuningaskunta jättää Euroopan unionin 29. maaliskuuta 2019. Se on hyvin surullinen ja traaginen hetki. Tulemme katumaan sitä aina. Meidän on kuitenkin kunnioitettava brittien tahtoa.

Meillä on 30. maaliskuuta 2019 unioni, jossa on 27 jäsenvaltiota. Ehdotan, että valmistaudumme tuohon hetkeen hyvin, sekä 27 jäsenvaltion kesken että EU:n toimielimissä.

Euroopan parlamentin vaalit ovat vain muutamaa viikkoa myöhemmin, toukokuussa 2019. Eurooppalaisilla on sovittu tapaaminen demokratian kanssa. Mennessään vaaliuurnille heillä on oltava selkeä käsitys siitä, miten Euroopan unioni kehittyy tulevina vuosina.

Siksi kehotan puheenjohtaja Tuskia ja Romaniaa, joka on puheenjohtajana vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla, järjestämään 30. maaliskuuta 2019 Romaniassa erityishuippukokouksen. Minun toiveeni on, että kokous voitaisiin pitää kauniissa vanhassa Sibiun kaupungissa eli Hermannstadtissa, millä nimellä minä sen tunnen. Sen tulisi olla hetki, jolloin kokoonnumme yhteen tekemään päätökset, joita yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi Eurooppa edellyttää.

Toivon, että 30. maaliskuuta 2019 eurooppalaiset heräävät unionissa, jossa me kaikki pidämme arvoistamme kiinni. Jossa kaikki jäsenvaltiot noudattavat tiukasti oikeusvaltioperiaatetta. Jossa euroalueen, pankkiunionin ja Schengen-alueen täysjäsenyydestä on tullut kaikille EU:n jäsenvaltioille normi. Jossa olemme vahvistaneet talous- ja rahaliittomme perustuksia niin, että voimme puolustaa yhteistä rahaamme niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina joutumatta turvautumaan ulkopuoliseen apuun. Jossa sisämarkkinamme ovat oikeudenmukaisemmat idästä ja lännestä tuleville työntekijöille. Jossa olemme onnistuneet sopimaan vahvasta sosiaalisten normien pilarista. Jossa voittoja verotetaan siellä, missä ne ovat syntyneet. Jossa ei ole aukkoja, joita terroristit voivat hyödyntää. Jossa olemme sopineet oikeasta Euroopan puolustusunionista. Jossa komission ja Eurooppa-neuvoston työtä johtaa yksi puheenjohtajaa, ja hänet on valittu vaaleilla demokraattisen Euroopan laajuisen vaalikampanjan jälkeen.

Jos EU:n kansalaiset heräävät 30. maaliskuuta 2019 tällaisessa unionissa, he voivat äänestää muutamaa viikkoa myöhemmin Euroopan parlamentin vaaleissa varmana siitä, että unioni on paikka, joka toimii heidän hyväkseen.

 

PÄÄTÖSSANAT

Arvoisat parlamentin jäsenet

Eurooppaa ei tehty muuttumattomaksi. Sellaiseksi se ei saa koskaan tulla.

Helmut Kohl ja Jacques Delors opettivat minulle, että Eurooppa menee eteenpäin ainoastaan silloin, kun se on rohkea. Sisämarkkinoita, Schengeniä ja yhteistä rahaa pidettiin vain haavekuvina, kunnes ne toteutuivat. Ja kuitenkin nämä kolme kunnianhimoista hanketta ovat nyt todellisuutta.

Kuulen joidenkin sanovan: ”Ei keikuteta venettä nyt kun tilanne on alkanut parantua.”

Nyt ei ole kuitenkaan aika kallistua varovaisuuteen.

Olemme alkaneet korjata kattoa. Mutta meidän täytyy saada työ valmiiksi niin kauan kuin aurinko vielä paistaa.

Se on liian myöhäistä sitten, kun seuraavat pilvet ilmestyvät horisonttiin – ja nehän ilmestyvät.

Irrotetaan siis keulaköydet.

Purjehditaan ulos satamasta.

Ja annetaan tuulten puhaltaa purjeisiimme.