Omat Rahat Katsaus: Setä Samuli elää yli varojensa
Minuta tuntuu että osakepuolella tapahtuu vaihteeksi vähemmän kuin valuutta- ja velkakirja-puolella.
Valtiontalouden alijäämä on USA:ssa ollut melko tasaisesti 6% kansantuotteesta viimeiset 10 vuotta. Vaikka taloudella on mennyt hyvin v.2008 kriisin jälkeen on talouden tasapainottamisen sijaan valittu verotuksen keventäminen. Nyt velkaa on paljon ja sen hoitamiseen kuluu entistä enemmän rahaa – noin 3% kansantuotteesta. 10 vuoden korko lähestyy 5% tasoa. Niin USA:ssa kuin myös esimerkiksi Britanniassa ja Ranskassa velkakulujen hoitamiseen kuluu enemmän rahaa kuin esimerkiksi puolustukseen. Yhteensä OECD-mailla lainanhoitokuluihin vuodessa ylittävät 2 biljoonaa dollaria vuodessa. Valtionvelka on n. 150% kansantuotteesta. Tämän lisäksi yksityisellä sektorilla on toiset 100% velkaa.
Tässä piileekin riski talouskasvulle. Suuri osa talouskasvusta johtuu tällä hetkellä AI-investoinneista, datakeskuksia rakennetaan ja GPU:ta ostetaan enenevässä määrin velkarahalla. Vaikka investointeja tekevät yritykset sinänsä eivät olisi ylivelkaantuneita, vaikuttaakorkotaso suoraan investointien mielekkyyteen. Kun sekä yritykset että valtiot haluavat yhä enemmän velkaa, nousee korkotaso vääjäämättä. Ns riskitön valtionvelka toimii pohjatasona johon lisätään tapauskohtainen riskipreemio. Jotkut tosin sanovat että Jenkeissä maksetaan tällä hetkellä ”ääliöpreemiota”.
USA:n valtionvelkakirjamarkkina on keskeinen. Maailmalta on vuosikymmenien ajan ylimääräinen raha virrannut näille likvideille markkinoille. Mutta yksi suuri ostaja on nyt poissa – Kiina. Vaikka ylijäämiä on,ne sijoitetaan nyt muualle.
Nyt olemme jälleen tilanteessa jolloin hyvät talousuutiset ovatkin huonoja. Esimerkiksi hyvät työllisyysluvut saavat pörssikurssit laskemaan, koska ne nostavat todennäköisyyttä ett FED nostaa peruskorkoa.
Miten tästä selvitään? En tiedä. Niin kauan kuin musiikki soi, poliitikot ovat haluttomia tekemään äänestäjille vastenmielisiä talouden tasapainottamispäätöksiä, joko veronkorotuksia tai palvelujen merkittäviä supistuksia. Tarve samanaikaisesti korotta puolustusmenoja ei helpota tilannetta. Tällaisista tilanteista selvitään kriisin kautta. Koska se tulee? En tiedä. Vanhan sanonnan mukaan konkurssitkin tapahtuvat ensin vähitellen, ja sitten yhtäkkiä.
Mutta kovin paljon velkaa ei kannattaisi nyt haalia yrityksiin – ja ehkä välttää kovimpia hamuajia.
On AI:lla hienojakin puolia. Sen avulla sai esimerkiksi taiottua parissa minuutissa uutiskoosteen salkkuyhtiöistä joka on nähtävissä Salkkusivulla.
Arvonmuutokset: Vuoden alusta +25.1%, alusta (27-05-2010) +384.6%
Sanot että: ”USA:n Valtionvelka on n. 150% kansantuotteesta.”. Summa on sama kuin toisen maailmansodan jälkeen. Toisen maailmansodan jälkeinen tilanne ratkaistiin muistaakseni 50-luvun kovalla talouskasvulla. Talouden kasvu pienensi velkaa suhteessa kasvaneeseen bruttokansantuotteeseen. Tähän vaiheeseen liittyi seuraavia piirteitä:
– uutta velkaa ei tarvittu kun ei enää tarvinnut panostaa sotaan
– sotaa varten rakennettu tuotantokoneisto valjastettiin tekemään kulutustavaroita
– sodasta tuli paljon työvoimaa
– maailmalla tarvittiin kipeästi autoja ja kulutustavaroita ja USA:n tuotantokoneisto oli säästynyt sodan tuhoilta
Englanti ratkaisi muistaakseni 7-vuotisen sodan aiheuttaman velkaongelman eri tavalla – huijauksella. Valtion velkkirjat konvertoitiin South Sea Company osakkeiksi jotka sittemmin osoittautuivat arvottmiksi.
Argentiina on useaan kertaan ratkaissut julkisen sektorin velkaongelman tekemällä valtion velkakirjojen mitätöintiin johtaneen konkurssin.
Saksa ratkaisi ensimmäisen maailmansodan sotakorvausten ja sodan aiheuttamaa velkongelmaa painamalla rahaa ja päästämällä inflaation valloilleen. Inflaatio mitätöi valtion velkakirjat, mutta sotakorvaukset olisi pitänyt maksaa ulkomaan valuutassa eikä sitä puolta ongelmasta saatu tällä kikalla ratkaistua.
Trump on ehdottanut keskuspankille että USA:n inflaatiota voisi jollain kivalla tempulla päästää vähän liikkeelle. Keskuspankki ei ole lämmennyt asialle. Mielenkiintoista nähdä miten asia etenee.
Usa:n veljakirjamarkkina saattaa olla keskeinen siitä syystä että maailmankauppaa käydään dollareissa ja suurten yritysten pörssikauppaa käydään dollareissa. Pitää olla dollareita varalla jos haluaa varmistaa että on millä maksaa.
350 000 000 x 5000 dollaria on iso luku. Sen Trump lupasi jokaiselle mikäli rebublikaanit saavat enemmistön kummassakin huoneessa.
Yhteensä 1750 000 000 000 dollaria.
Joo, tämä ei lisää luottamusta USA:n velkakirjoihin yhtään.
USA.n 10v kaikkein parhaiden ns Aaa yritysten velkakirjoista saa 6% tuoton. Osakkeita saa 25 p/e suhteella (forward looking eli ennusteisiin perustuva p/e) noin 4% tuottoa.
USA:n talous ja osakkeiden ennustetut p/e lukemat paranevat kovaa vauhtia. Mutta olisin samalla tavalla huolissani kuin Lars. Kasvun pienikin taittuminen voisi saada rahan pakenemaan osakkeista bondeihin.