Julkinen palvelukoneisto optimoi eduskunnan hyväksyntää

Valtiontalouden tarkastusviraston vuosiraportti palaa kerta toisensa jälkeen siihen miten sisäinen tarkastus ja esimiestoiminta saataisiin paremmaksi.

Valtionhallinnon keskitetty ohjaus poikkeaa menestyvän yritystoiminnan reseptistä. Menestyvä yritys miettii kaiken aikaa sitä, miten asiakkaan kokemus saadaan hyväksi.  Tämä on oleellinen yritys- ja julkisen- sektorin välinen ero. Julkinen sektori optimoi eduskunnan hyväksyntää ja taas hyvin menestyvä yksityinen yritys optimoi yksittäisen asiakkaan kokemusta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto nostaa Suomen julkiselle sektorille tärkeiksi kehitettäviksi teemoiksi:

  • valtion kykyä toimeenpanna uudistuksia täytyy parantaa, valtionhallinto tarvitsee määrätietoista johtajuutta
  • syrjäytymisen estäminen on ensisijaisen tärkeää, nuorille ja uusille suomalaisille (maahanmuuttaneille) tarvitaan henkilökohtaiset matalan kynnyksen palvelut
  • digitalisaatio on tärkein tekijä valtionhallinnon tuottavuuden parantamisessa

One thought on “Julkinen palvelukoneisto optimoi eduskunnan hyväksyntää

  1. Ehdotan, että julkisessa hallinnossa lisätään tehokkuutta

    Piksun toimitus on onnistunut löytämään ehkä kaikkein tylsimmän aiheen taloudesta. Silti hyvin tärkeän, koska valtio käyttää valtavan määrän verorahojamme.

    Ehdotan, että valtionhallinnossa ja muussakin julkisessa hallinnossa lisätään tehokkuutta merkittävästi, Pitkät eläkkeet ovat jo julkisessa tarkastelussa, mutta kaikki muukin tehottomuus pitäisi saada tehostamistoimenpiteiden kohteeksi.

    Kun aikaan tein paljon asiakaskäyntejä julkisessa hallinnossa ja yksityisissä yrityksissä, niin havaitsin seuraavaa:

    – julkisisessa hallinnossa palavereissa oli 5-10 ihmistä ja rutkasti aikaa

    – sama asia hoidettiin yksityisellä puoleella tehokkaasti 1-3 henkilöllä

     

    – yksityisellä puolella oli aina tärkeää tehdä onnistuneita ja kannattavia hankintoja.

    – julkisella puolella oli tärkeää tuhlata kaikki budjetissa olevat rahat vaikka mitään järkevää ostettavaa ei olisi ollutkaan

     

    Vein erään kerran lapseni sairaalaan. Vastaanotossa oli 4 naista juttelemassa. Olin ainoa asiakas ja sain heti palvelua. Minut neuvottiin seuraavalla vastaanottoluukulle, jossa oli 3 naishenkilöä. He ystävällisesti kertoivat mihin kerrokseen minun tuli mennä.

    Yksityisissä yrityksissä on samalla asiakasmäärällä yksi ihminen vastaanotossa ja hän ohjaa oikeaan paikkaan tai soittaa jonkun hakemaan.

    Näitä esimerkkejä on loputtomasti. Yhteistä niissä on julkisessa hallinnossa oleva tehottomuus ja yliresursointi.

    Jos tämä kirjoitus nostaa karvat pystyyn esimerkiksi jossain aidosti ahkeroivassa ja ihmisistä välittävästä sairaanhoitajassa, niin tarkennan, että olen kohdannut myös loistavaa palvelua ja ahkeruutta. Kiitos siitä. Toivottavasti saadaan loppukin julkinen hallinto välittämään työnsä tuloksista ja toimimaan tehokkaasti juuri oikean kokoisella miehityksellä. 

     

    Lopuksi. Kun yrityksien taloutta tarkistetaan. Sen tekee ulkopuolinen tilintarkastaja. Miksi valtiota tarkistaa valtion yksikön virkamiehet? Todennäköisesti siksi, ettei totuus tule julki. 

     

     

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Koskisen sektorinsa helmi? Ehkei sittenkään

Helsingin osakeindeksikin vaihteeksi jäähtyy etenkin sitä AI-buumin voimalla nostaneen Nokian ottaessa jo kunnolla osumaa – erittäin hyvästä syystä jos minulta kysytään. Monella sektorilla ja varsinkin meikäläisittäin elintärkeässä metsäteollisuudessa

Sijoittaminen

Omat Rahat katsaus: AI-huuma jo selkeästi ”lapiot ja hakkuut” vaiheessa

Datakeskuksien rakentamiseen tarvittavat välineet ovat nyt huudossa.

Ai-huuma on edennyt seuraavaan vaiheeseen. Kovimmassa huudossa eivät ole enää suuria AI-investointeja tekevät ”perinteiset” teknojätit kuten Microsoft ja Google.