Julkisen sektorin aiheuttamiin vakaviin markkinavääristymiin puututaan

    Suomen Yrittäjät kannattaa kilpailu- ja kuluttajaviraston toimivallan lisäämistä koskemaan julkisen sektorin toimintaa markkinoilla.

Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksen, jonka johdosta kilpailu- ja kuluttajavirasto voi puuttua julkisen sektorin taloudellisesta toiminnasta aiheutuviin kilpailuvääristymiin merkittävästi aiempaa tehokkaammin. Esityksen mukaan kilpailuvääristymät pitää poistaa ensisijaisesti neuvotteluteitse, mutta markkinoita vääristävä toiminta voidaan myös kieltää tai sille voidaan asettaa ehtoja, jotka korjaavat kilpailutilanteen neutraaliksi.

   – Vaikka ehdotettu kontrollijärjestelmä ei kokonaan kiellä julkisen sektorin toimintaa markkinoilla, se on tärkeä askel oikeaan suuntaan, johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä sanoo.

Suomen Yrittäjien mukaan peruslähtökohtana on oltava, että julkinen sektori luo edellytyksiä yritystoiminnalle ja huolehtii markkinoiden toimivuudesta. Tähän sisältyy se, että julkisen sektorin on pidättäydyttävä harjoittamasta yritysten kanssa kilpailevaa toimintaa.

Suomessa vakavia kilpailuhäiriöitä

Hallituksen esityksen antaminen perustuu osaltaan EU:n komission päätöksiin, joissa se on katsonut valtion ja kuntien liikelaitoksia koskevan lainsäädännön sisämarkkinaperiaatteiden vastaiseksi. Komissio velvoitti Suomen muuttamaan liikelaitoksia koskevaa sääntelyä ja huolehtimaan samalla siitä, että kilpailuneutraliteetin valvonta järjestetään. Nyt annettu esitys täydentää viime viikolla annettua hallituksen esitystä kuntien liikelaitosten yhtiöittämisestä.

Neimalan mukaan julkisen sektorin harjoittaman yritystoiminnan aiheuttamat kilpailuhäiriöt ovat olleet Suomessa vakavia.

– Komissio antoi päätöksensä jo vuosia sitten, joten on korkea aika puuttua kilpailuhäiriöihin tehokkaasti. On suorastaan kiusallista, että tilannetta, joka on ollut päättäjien tiedossa jo pitkään, ei ole pystytty korjaamaan kotimaisin keinoin. Tämä tapaus osoittaa kuitenkin, että EU:n kilpailuoikeus tukee suomalaisten pk-yritysten toimintaedellytyksiä hyvinkin konkreettisesti, Neimala korostaa.

4 thoughts on “Julkisen sektorin aiheuttamiin vakaviin markkinavääristymiin puututaan

  1. ööh, voisiko joku kertoa näistä kilpailuvääristymistä?

    Omalla paikkakunnallani liikelaitoksen tittelillä toimivat vesilaitos ja kaukolämpö. Vesilaitoksia tämä ei ilmeisesti koske, mikäli oikein ymmärsin eilistä eduskuntakeskustelua, mutta miten kaukolämmön lunnollisen monopolin yhtiöittäminen parantaa kilpailua? Mikäli se myydään, niin joku saa monopolin kaukolämpöön, jonka verkostoja on parikymmentä vuotta yhteisin varoin rakennettu? Tod. näk. näiden voittoatuottamattomien yritysten myymistä tullaan jossain vaiheessa ainakin yrittämään, kun valtio vähentää kuntien valtionosuuksia ja ajaa kuntia yhä syvempään velkaloukkuuun.

    Suomen kansalaisten toimintaedellytyksiä luonnollisten monopolien myyminen ei tule parantamaan, josta voimme käyttää esimerkkinä Englantia ja thatcerismia.

    Julkisen sektorin innovaatiotuki ja muu hömppäpömppä ovat asia erikseen.

    1. Koitin selvittää; lain perusteluissa oli tietoa

      Hallituksen esityksestä eduskunnalle selviää että kilpailuvääristymät tarkoittavat tapauksia, joissa julkinen sektori aidosti kilpailee vaihtoehtoisten yksityisen sektorin palveluiden kanssa. Jos sitten yksityinen sektori valittaa, niin sitten voidaan kilpailuviranomaisten välittämänä neuvotteluteitse korjata jos killpailutilanne on kohtuuttoman vääristynyt.

      Lakiesityksen perusteluiden mukaan tämän ei pitäisi koskea kaukolämmön toimitusta. Siinä kun ei ole aitoa kilpailua, jota voisi rikkoa.

      Luulen että tässä tarkoitetaan sellaisia tapauksia, joissa yksityinen sektori on valittanut epäoikeudenmukaisesta kilpailusta kuten esim. vanhustenhuollon järjestämistä, jos yksityiset ja kunnalliset laitokset kilpailevat keskenään kuten joissain kunnissa on tilanne. Kunnolla on jos jonkin laista liiketoimintaa ja sieltä löytyy käsittääkseni tapauksia joissa kunnan liikelaitos kilpailee epäreilusti yksityisen sektorin kanssa. On niitä tapauksia ollut tässä minunkin lähipiiirissäni esimerkiksi päivähoidon suhteen.

      Tämän tyyppinen laki taitaa olla juuri niin hyvä kuin sen tulkinta. Sitä pitää käytännössä tulkita jokaisessa tilanteessa erikseen.

       

      1. ööh, voisiko joku kertoa näistä kilpailuvääristymistä?

        Kiitoksia selvennyksestä, päiväkodista ja vanhustenhoidosta itselläni on varsin vähän kokemusta, joten toivon mukaan tulkinta ei mene päin prinkkalaa. Joissain paikossa olen huomannut kyllä yksityisen vanhustenhoidon olevan pääomasijoittajien leikkiä, joita ei kiinnosta muu kuin 10 prosentin vuotuinen tuotto pääomalle, vaikka se tarkoittaisikin vähemmän hoitajia, mutta toivotaan parasta.

      2. Kaukolämmölle on vaihtoehtoja

        Yhdessä kaupungissa on vaikea olla yhtä aikaa useampia kaukolämpöverkostoja mutta kaukolämmön toimittajia voisi vapailla markkinoilla helpostikin toimia useampia. Jos haluttaisiin aidompaa kilpailua, pitäisi putkistot erottaa erillisiksi yhtiöiksi jolloin samaa verkostoa pitkin lämpöä voisi toimittaa useampikin tuottaja. Tässä on onnistuttu jo hyvin sähköverkkojen osalta, suhteellisen hyvin tietoliikenneverkkojen osalta ja ollaan etenemässä jopa rautateiden osalta. On vain päättäjien kyvyttömyyttä ettei samaa voitaisi tehdä myös kaukolämmölle. Onko kukaan edes nähnyt aloitteita tähän suuntaan?

        Jos vielä laajemmin katsotaan kaukolämpöä niin sille löytyy paljon paikallisia vaihtoehtoja, joista ensimmäisenä tulee mieleen maalämpö missä lämmön lähteenä voi toki olla vesistökin. Käytännössä kunnallisten kaukolämmön tuottajien painostus on johtamassa siihen, että maalämmön käyttöönotolle ollaan keksimässä (mm. Helsingissä) erilaisia keinotekoisia hallinnollisia esteitä. Jos lämmön tuottamiseen löytyisi uusia tehokkaita ratkaisuja esim. bioenergiasta tai jostain muusta uudesta energiamuodosta, nykyisten monopolien haltijat pyrkisivät varmasti estämään näidenkin kehitystä.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen