Juttusarja psykologisista taipumuksista osa 2. Liiallinen usko omiin kykyihin, omistuksiin, jne.

Lajittelematon

Lähes kaikki ovat mielestään keskinkertaista parempia autokuskeja, ihmistuntijoita, ja puolisoita. Tämän paikkansapitävyyden arvioimiseen ei tarvitse huipputiedemiestä. Pelkkä keskinkertaisen määritelmä selittää ettei se ole mahdollista. Suuri osa meistä yliarvioi uskomustensa, luonteenlaatunsa, taitonsa, omistuksensa, jne. Suuri osa meistä näkee itsensä kuten haluaa. Tämä ei ole vain huono asia. Useimmat meistä uskovat todennäköisesti enemmän seikkoja, jotka vahvistavat näkemyksiämme todellisuudesta kuten positiivinen palaute, uskomuksiamme vahvistavat tietolähteet, ideologiset näkemykset, epäonnistumisen syyn löytyminen muista lähteistä kuin itsestämme, hyvä onni joka muuttaa tyhmän päätöksen lopputuloksen suotuisaksi, jne. Toiset kuten allekirjoittanut voivat kärsiä tästä ongelmasta enemmän kuin muut.

Samanlaisuus houkuttaa

Yhteiset uskomukset, ideat, taustat, fyysiset ja henkiset luonteenpiirteet ja samanlainen toiminta ympärilläsi muiden ihmisten toimesta todennäköisesti saa sinut pitämään ja uskomaan heitä enemmän kuin ihmisiä, joilla yhdistäviä tekijöitä ei ole. Heidän sanoillaan, tuottamillaan faktoilla, ja toiminnallaan on sinulle todennäköisesti enemmän merkitystä kuin pitäisi. Teet monia päätöksiä vahvistaaksesi näkemyksiäsi maailmasta. Asut todennäköisesti mieluummin paikassa, jossa samanlaiset ajatukset, luonteenpiirteet, taustat ja asemat kohtaavat. Mahdollisena työnantajana palkkaat mieluummin edellämainittujen seikkojen tyyppisiä ihmisiä. Kun riittävän moni samankaltainen ihminen kohtaa niin he jakavat samanlaiset näkemykset ja pahimmassa tapauksessa samat harhat maailmasta.

Jopa tieteenalat voivat kärsiä samankaltaisesta ajattelusta ja yhteisestä ideologiasta. Esimerkiksi noin 90 prosenttia Yhdysvaltalaisista sosiaalipsykologeista näkee olevansa vasemmalle kallellaan Annie Duken kirjan, ”Thinking in Bets” mukaan. Loput kuvaavat itseään maltillisiksi tai keskitien kulkijoiksi. Kun he palkkaavat uusia ammattilaisia niin he valitsevat lähinnä omia näkemyksiään muista ihmisistä ja maailmasta. Erilaisuuden puuttuminen alan tieteentekijöistä ei tee hyvää. Tätä yritetään kyllä kompensoida, mutta vähemmän onnistuneesti. Kovin onnistunutta tieteenteko ei alalla ole koska tutkimustulokset saadaan seuraavan artikkelin mukaan toistettua alle 50%:sti. Huomauttaisin, että syy ei ehkä ole ideologinen. Syyt löytyvät ensisijaisesti maailman ja ihmisten monimutkaisuudesta sekä tutkimusten pienistä otosmääristä. Paremmin ihmisten käytöksestä tietävät eivät julkista tietojaan kuten esimerkiksi Google ja Facebook. Tästä seuraa se, että jokaisen juttusarjan lukijan on syytä miettiä mitkä taipumukset vaikuttavat itseensä, kuinka paljon ja missä tilanteissa niiden vaikutus on suurin.

Voitot, häviöt, omistukset ja ponnistelut

Useimmat pelkäävät vähän elämän tuottamia riskejä, mutta tilanne muuttuu niiden tuottamien ärsykkeiden iskiessä. Tällöin todennäköisesti useimmat ylireagoivat niihin. Ärsykkeiden ei tarvitse olla suoria. Kyse on osittain häviönpelosta. Hävitessäsi jotain todennäköisesti otat enemmän riskejä saadaksesi sen takaisin. Esimerkki tästä on seuraava vedonlyönti kolikonheitosta: Jos arvaat oikein niin tienaat 125€ ja jos arvaat väärin niin tienaat 100€ Ottaisitko vedon vastaan? Todennäköisyys kieltäytymiselle on suurempi, vaikka sen ei pitäisi sitä olla. Oletetaan, että saat uuden mahdollisuuden vetoon hävittyäsi ensimmäisen. Otatko sen vastaan? Todennäköisyys sille kasvaa merkittävästi.

Tosielämä on monimutkaisempaa. Harva löisi ensimmäistäkään vetoa mikäli joutuisi olemaan useamman päivän syömättä mikäli riski toteutuisi. Siitä kieltäytyminen voi olla järkevää. Asioita sotkee myös ns. polkuriippuvuus: On eri asia, kun yksi ihminen menee kasinolle 50 kertaa kuin, että 50 ihmistä menee kasinolle kerran. Suurella todennäköisyydellä yksi peluri häviää kaikki rahansa ennen 50:ttä kertaa. 50:stä henkilöstä ei välttämättä kukaan häviä kaikkia rahojaan. Odotusarvot vaihtelevat edellisessä tapauksessa. Myös jo omistetut asiat ovat todennäköisemmin arvokkaampia kuin muille. On todennäköistä, että omistettu tavara tuntuu selkeästi arvokaammalta kuin muille. Tämä voi selittää mm. sen miksi kirpputorimyyjät voivat vaatia järjettömiä hintoja.

Johdonmukaisuuden tarve

Useat näkevät tekemänsä asiat arvokkaampina kuin mitä ne ehkä ovat. Aivot säästävät energiaa säilyttämällä käytöksen johdonmukaisena Ne tuottavat muutosvastarintaa. He kokevat tuskaa kohdatessaan niitä tosiasioita, ideoita ja käytöstä, jotka eivät vastaa heidän uskomuksiaan, persoonaansa tai arvojaan. Tämä vaikuttaa näkemykseen itsestä ja muista. He ovat todennäköisesti hyviä uskottelemaan itselleen, että heidän ajatuksensa ja käytöksensä ovat oikeita niiden erotessa muista. Usein erilaisuus vain vahvistaa ajatuksia ja käytöstä. Samalla he etsivät todisteita oikeassa olosta, mutta hylkäävät vastakkaiset todisteet. Mitä kauemmin he ovat uskoneet oikeassa oloonsa ja mitä enemmän he ovat ponnistelleet tiedon löytämiseksi sitä kovempaa henkistä tuskaa ja epäuskoa päinvastaisiin todisteisiin he kokevat. Julkiset toteamukset uskomuksista, persoonallisuudesta ja faktoista vahvistavat näkemyksiä. Kirjalliset sitoumukset ovat todennäköisesti vahvempia kuin puhutut.

Taipumuksesta hyötymisestä ja sen negatiivisten vaikutusten vähentämisestä

Edellisiä mainitsemiani asioita voit hyväksikäyttää monin tavoin. Voit perustaa identiteettisi kykyjesi, uskomustesi ja tekemistesi parantamisen ympärille. Identiteettisi voi perustua avoimemmalle mielelle uusia näkemyksiä, tietoja ja kykyjäsi kohtaan. Oikeita näkemyksiä ja taitoja voit laajentaa katsomalla muiden mitattavia pitkän aikavälin tuloksia oppimalla niistä kun se on mahdollista. Seuraa myös tuloksiasi. Lyhyellä aikavälillä kaikki voivat olla onnekkaita ja menestyksekkäitä, kun sattuma on läsnä. Yksittäiset onnistumiset eivät kerro paljoa. Mitä pidempään ja useammin joku on menestynyt sitä todennäköisemmin hän tietää mitä tekee.

Ymmärrä, että tieteelliset tosiasiat voivat muuttua. Niistä suurin osa on muuttunut aikojen saatossa. Pyri luomaan itsestäsi henkilö joka kysyy uuden faktan kohdatessaan: ”Mikä on tämän oikeassaolon todennäköisyys?” Yritä saada selville uuden faktan perimmäiset syyt. Muiden antamiin syihin on aina suhtauduttava varauksella. Tämä ei tarkoita, että niiden pitäisi uskoa olevan vääriä. On parempi tarkastella kaikkia faktoja kriittisesti.

Samankaltaisuus houkutelee. Voit pyrkiä parempaan elämään etsimällä samanlaisia ihmisiä, jotka ovat jo tehneet sen mitä itse haluat tulevaisuudelta. Tämä ei tarkoita suoraa kopioimista vaan heidän tekonsa sovittelemista elämääsi ja kykyihisi.Tämä takaa parhaat todennäköisyydet päästä samaan. Pidä aina huoli, että heillä on pitkän aikavälin tuloksista näyttöä.

Voit myös määritellä häviösi ja voittosi siten, että ne parantavat todennäköisyyksiäsi onnistua. Määrittele mahdollisimman moni ei-toivottu asia häviöksi. Voit myös määritellä negatiiviset odotusarvot tappioiksi sen sijaan, että miettisit niiden mahdollisesti tuomia voittoja. Määrittele kaikki positiiviset odotusarvot omaavat tekemiset siten, että niiden tekemättä jättäminen tuntuu tappioilta.

Johdonmukaisuutesi tarvetta voit käyttää hyväksi luomalla hyviä tapoja. Voit luoda tavan tehdä itsellesi kysymyksiä, jotka kyseenalaistavat uskomuksesi. Niitä voivat olla mm. miten hyvin historia on osoittanut uskosi ideologiaasi oikeaksi. Voit esimerkiksi kysyä miten hyvin markkinatalous on toiminut tai sosialismi? Kumpaa noudattavat valtiot ovat pärjänneet paremmin? Voit myös kysyä itseltäsi kuullessasi epämieluisan väitteen, että ”Miksi uskon päinvastaiseen?”, ”Kuinka hyvin voin luottaa faktoihini?”, ”Ovatko väitteiden syyt todennäköisemmin paikkansa pitäviä kuin omani?” tai ”Miten tämä henkilö tai hänen väitteensä ovat pärjäneet historian saatossa?” Prosessi vaatii aikaa, mutta parantaa onnistumisen todennäköisyyksiä. Joihinkin kysymyksiin on helppo löytää vastaus ja toisiin vaikea.

Edellämainittujen asioiden vältteleminen on vaikeaa, koska niitä on vaikea huomata. Todennäköisesti ne johdattavat sinua harhaan, kun ajattelet ja sanot seuraavan tyyppisiä sanoja ja lauseita:

  • Kaikki varmuuteen liittyvät kuten ”100%,” tai ”Olen varma”
  • Onneen liittyvät kuten ”minulla oli epäonnea” tai ”hän on vain onnekas”
  • Ilkeydet kuten ”Typerys” tai ”Idiootti”
  • Motivoitu järkeily kuten ”Kukaan ei ole samaa mieltä kuin sinä”
  • Muiden mielipiteitä kysyessä tulevat negatiiviset sanat kuten ”Ei” tai ”Mutta”

Tuli vähän pitkä teksti, mutta taipumus sisältää monta pienempää kokonaisuutta, joita en halunnut ottaa kokonaan pois. Loppujen lopuksi pelkästään taipumuksen nimestä pystyy päättelemään suurimman osan tästä tekstistä. Alan tieteentekijät varmasti jakaisivat sen useampaan eri alalajiin, mutta juttusarjan kannalta se ei olisi järkevää. Se on jo muutenkin pitkä.

Hyvää viikonjatkoa!

Tommi T

juttusarja psykologisista taipumuksista Liiallinen itseluottamus psykologiset taipumukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com