Kansalaiset vaikuttavat asioihin, joita eivät ymmärrä eivätkä pääse vaikuttamaan kun ymmärtävät

Kevyttä Yhteiskunta

SITRA:n tutkimus ”Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa” osoittaa että monet demokraattisen päätöksenteon piirissä olevat asiat ovat liian monimutkaisia suurimmalle osalle kansalaisista. Demokratia on kehittynyt suuntaan jossa päätösvaltaa on vähitellen siirretty kansankokouksista lakia ja päätösten seurauksia paremmin ymmärtäville virkamiehille ja asiantuntijoille. Tämä kehitys näyttäisi SITRA:n tutkimuksen mukaan olevan Suomessa kesken ja vinoutunut.

Päättäjät ja viranhaltiat eivät luota kansan kykyyn ymmärtää päätettäviä asioita

Tutkimuksen mukaan: Päättäjät ja viranhaltijat eivät luota kansalaisten kykyyn käydä keskustelua mutkikkaista asioista. Luottamushenkilöistä vain 19 prosenttia ja viranhaltijoista 14 prosenttia onsamaa mieltä väittämästä ”yleisesti ottaen kansalaisilla on riittävät valmiudet osallistua monimutkaisia poliittisia päätöksiä koskevaan keskusteluun”.

Suomessa ihmisiä pyydetään vaikuttamaan asioihin, joita he eivät ymmärrä ja estetään vaikuttamasta asioihin, joita he ymmärtävät

Hyvä yhteiskunta siirtää päätösvallan niin lähelle kansalaisia kuin kussakin asiassa on järkevästi mahdollista. Keskuspankkikoron tai valtion budjettikehyksen osalta tuo päätösvalta on ollut ja olisi ollut järkevää siirtää ainakin osin Suomen rajojen ulkopuolelle. Päivähoidon järjestämisestä voidaan taas hyvinkin päättää kuntatasolla. Se että kansalaiset eivät luota päättäjiin eivätkä päättäjät luota kansalaisiin osoittaa että päätösvallan hierarkia on Suomessa huonosti järjestetty.  Ihmiset eivät pääse päättämään niistä asioista joista he ymmärtävät ja he toisaalta joutuvat päättämään asioista, joista he eivät mitään ymmärrä. Ei ihme että syntyy turhautuneisuutta.

Kansalaiset haluaisivat oikeasti vaikuttaa, mutta päättäjät haluavat kaduille kasvokkain tavallisen rahvaan kanssa

Päättäjien ja kansalaisten käsitykset hyvistä osallistumistavoista eroavat toisistaan. Perushavainto on, että kansalaiset haluavat osallistua verkon välityksellä, mutta päättäjät haluaisivat ihmiset kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. Vain 14 prosenttia päättäjistä haluaisi edistää päättäjän ominaisuudessa kansalaisten osallistumista esimerkiksi nettiadressien allekirjoittamiseen, mutta 68 prosenttia kansalaisista voisi harkita osallistuvansa päätöksentekoon juuri tällä tavalla.

Periaatteessa päättäjät kannattavat syvempää vuorovaikutusta

Päättäjissä on kuitenkin periaatteellista valmiutta syvempään kansalaisvuorovaikutukseen ja avoimempaan päätöksenteosta viestimiseen. Poliittisista päättäjistä 77 prosenttia pitää päätöksentekoon liittyvää vuorovaikutusta kansalaisten kanssa houkuttelevana. Päätöksenteon nykyistä avoimempi viestiminen sen kaikissa vaiheissa kansalaisille saa kannatuksen 85 prosentilta luottamushenkilöistä ja 65 prosenttia viranhaltijoista.

 

Lisää tietoa: SITRA:n tutkimus ”Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa

Kuvan lähde: eduskunta

2 thoughts on “Kansalaiset vaikuttavat asioihin, joita eivät ymmärrä eivätkä pääse vaikuttamaan kun ymmärtävät

  1. ”Kansalaiset vaikuttavat asioihin…”

    Ongelman ytimessä on ristiriita: kansalaiset haluavat osallistua verkon välityksellä, mutta päättäjät haluaisivat ihmiset kasvokkaiseen vuorovaikutukseen.

    Päättäjät haluavat olla usein itse ensin äänessä, vaikka heillä on helposti ajatuksena vain myydä ideoitaan kansalle. Kyseessä on poliittisesta pelistä, jossa helposti otetaan kantaa asiaan kuin asiaan. Sama ongelma vallitsee tosin sekä poliitikoilla että kansalla.

    Yleensä asiat etenevätkin niin, että niihin perehtyvät ”asiantuntijat” laativat ensin laajoja kyselyitä ja sitten kansa vastaa niihin. Tämä etenemistapa vaikuttaa hyvältä siksi, ettei liian helposti muodostettaisi kantoja, vaan kyseltäisiin valmistellusti. Tämä hidastaa asioiden valmistelua, mutta samalla otetaan paremmin selvää asioista. Selvitetään asioita perusteellisemmin ennen hutaisemalla syntyviä jakolinjoja.

    Päättäjillä on perinteisesti yleensä kiire muodostaa omia ”selkeitä” kantojaan mieluiten ennen kuin kansa siihen ehtii väliin. Politiikassa helposti yksinkertaistetaan monimutkaisia asioita, kuten taloudessakin yleensä on kyse.
    Politiikassa vedetään myös”aatteellista linjaa”, joka tarkoittaa kotiin vetämistä. Juuri tässä on liiallisen yksinkertaistamisen vaara, joka ei sovellu monimutkaisiin asioihin. Yleensä asiat ovat monimutkaisempia kuin ensi tuntumalta vaikuttaa!

    Puolustan nettikyselyitä kansalle, jos kyselyt tekee puolueeton eli asiantuntojataho.

    1. Taitaa olla enenevissä määrin niin että kansanedustajat edustavat pikemminkin omia intressiryhmiään kuin kansalaisia. Sen ohella olisi tärkeä muodostaa vaikutelma että kuullaan kansalaisia ilman että heidän kuulemisestaan tulisi kapuloita rattaisiin. En usko että tilanteeseen olisi tulossa muutosta.

      Kyseinen tila ei toki koske vain Suomea. Ei esimerkiksi Saksassakaan kuultu kansalaisilta haluavatko he Saksan liittyvän euroon. Syykin oli selvä. Kansa olisi arvioiden mukaan vastannut ”väärin”. Briteissä taasen erehdyttiin kysymään väärää asiaa koska arviot olivat virheellisiä. Kalliiksi tuli.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com