Kansantuote

Kansantuote termiä käytetään keskustelussa tai ainakin keskustelujen kuulijoiden piirissä enemmän väärin kuin oikein. Kansantuote saadaan kun lasketaan kaikkien tuotantoyksiköiden tuottamat arvonlisät yhteen. Se ei siis ole sama kuin LIIKEVAIHTO. Kun sanotaan, että julkisensektorin kulujen osuus on kansantuotteesta vaikka 60%, niin tämä ei tarkoita että yksityisensektorin osuus olisi tällöin 40%, se on todellisuudessa noin 200%. Tässä verrataan liikevaihtoa liikevoittoon, mitkä ovat hyvin eri asioita. Julkisenkektorin osuus kansantuotteestamme on noin 20%.

Euro-alueen kansantuote koostui seuraavasta piirakasta välillä Q3 2009-Q3 2011.

 

Eri ajanjaksoilla eri tekijät kasvattavat kansantuotetta, mutta tällä ajanjaksolla olennaista on ollut vienti ja investoinnit. Inventointitekijä on joskus kansantuotteessa yllättävän suuri, joskus laskien sitä ja toisinaan nostaen. Se yleensä korostaa muutoksia ja jollain lailla kasvattaa virtuaalivaurautta. Jotta homma saataisiin sotkettua oikein sekaseksi suomenkielessä käyteteään kansantuotetta englanninkielisistä termeistä GNP ja GDP. GNP mittaa tuloja missä tietyn maan kansalaiset tienaavat maasta riippumatta. Tähän lasketaan myös Nokian Intian tehtaan tulot mukaan mitä ei taas GDP:hen lasketa. Varsinkin pankkitoiminnassa tällä saattaa olla iso merkitys, koska ulkomailla olevien toimintojen vastuista emämaa on vastuussa. Islantilaisilla on asiasta omakohtaista kokemusta kuten irlantilaisilla. Homma saattaa olla joidenkin mielestä saivartelua, mutta Irlannissa noilla termeissä on 25% ero, mutta Saksassa ja USA:ssa vain 2% ero ja Ruotsissa 8%. 

Puhunpa hieman politiikkaa tai oikeastaan politiikan puheesta. Arvo on vaikea asia varsinkin asioista joita ei tehdä suoraan rahan vuoksi. Näitä ovat tyypillisesti maanpuolustus, koulutus, terveydenhuolto tai puhdas luonto. Koska emme oikein osaa laskea noiden arvonlisäystä, puhumme useasti paljonko näiden tuottaminen maksaa ja vertaamme sitä koko kansantuotteeseen. Se on mittarin huonoutta ja siinä vertaamme jakolaskun tulosta joka ei kerro oikein mitään. Samaten jos Espanja tuottaa paljon laaduttomia ja tarpeettomia, mutta kalliita asuntoja, sen kansantuote kasvaa kuplanlailla kunnes se laskee. 

Juttuni hyppii alustuksen jälkeen kuten ajatukseni ja nyt loikataan Kiinaan asti. Kiinan kansantuotteen kasvu on ollut näin hidasta kuin nyt lähes 15 vuotta sitten eli 1999.

 

Kasvu on lujempaa kuin monilla muilla, mutta muutos on kuitenkin hidastunut. Tuo kasvu on saatu aikaseksi yhä suuremmalla yksityisellä velalla. Velalla saadaan aikaiseksi omaisuusarvojen hintojen nousuja ja sitäkautta inventointitekijän kasvua.

Tuo sisäinen velkaantuminen on hyvin yleistä noususuhdanteiden aikana. Samanlainen epätasapaino se on kuin ulkoinenkin velka, paitsi pahempi. Jos ulkoinen velka on valtion ja omassa valuutassa, se voidaan hoitaa inflaatiolla pois. Sisäisen velan säätäminen on sisältä joltakin pois. Lähes kaikilla Aasian voimakkaasti kasvaneilla valtioilla on samaa sisäistä velkaantumista. Velkaa saattaa olla vain monille muille instansseille kuin pankeille, kuten panttilainakonttoreille. On panttilainakonttoreita, jotka antavat asuntolainojakin. 

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com