Markkinoille on tullut sijoitustuotteita nimeltään "kapitalisaatiosopimus". Mitä on hyvä tietää näistä tuotteista?

Kapitalisatiosopimukset ovat vakuutusyhtiöiden tuotteita

Kyseessä on aina vakuutusyhtiön sijoitustuote, josta määrätään vakuutussopimuslaissa. Tämä takaa tietyn sijoittajaturvan. Tuote on laissa määritelty, sen markkinoinnista on säädökset ja lisäksi vakuutusyhtiöt ovat Finanssivalvonnan seuraamia ja valvomia. Näiltä osin asiat ovat kunnossa ja sijoittaja voi nukkua yönsä rauhassa.

Kapitalisaatiosopimus on juridisesti vakuutus, jossa ei ole vakuutettua henkilöä taikka omaisuutta.

Kapitalisaatiosopimukset tarjoavat veroedun

Lainsäätäjä tarjoaa sekä pankeille että vakuutusyhtiöille mahdollisuuden tarjota "verokuoria" joiden sisällä voi tehdä kauppaa ja nostaa osinkoja ilman veroseuraamuksia. Verot maksetaan vasta kun voitot nostetaan ulos kuoren sisältä. Kapitalisaatiosopimus on siis vakuutusyhtiöiden käyttämä nimitys verokuorelle.

Sopimusta solmittaessa kannattaa myös kysyä vaikutuksista perintöveroon. Lainsäätäjä on säätänyt vakuutuslainsäädäntöön erilaisia mahdollisuuksia perintöveron välttämiseen, jos asiakas käyttää vakuutusyhtiöiden tuotteita. Nämä mahdollisuudet kannattaa selvittää tuotetta myyvän henkilön kanssa etukäteen.

Kapitalisaatiosopimusten sisällä olevat sijoitustuotteet vaihtelevat

Kapitalisaatiosopimusten sisällä voi olla monentyyppisiä sijoitustuotteita. Jotkin kapitalisaatiosopimukset tarjoavat vain yhdentyyppisen tuoteen kuten esimerkiksi LähiTapiolan lanseeraama Asuntosijoitus Suomi sopimus, joka sijoittaa varoja suomalaisiin asuntoihin ilman että sijoittajan tarvitsee itse ostaa ja huolehtia asunnosta. Kyseessä on aika lailla saman tyyppinen tuote kuin asuntosijoitusrahasto.

Yleisempää on kuitenkin, että kapitalisaatiosopimuksen sisällä on tarjolla laaja joukko sijoitusvaihtoehtoja kuten esimerkiksi Danske Bankin kapitalisaatiotuotteessa.

Veroedun takia kapitalisaatiosopimuksia markkinoidaan ennen kaikkea pitkäaikaiseen sijoittamiseen ja säästämiseen kuten esimerkiksi SP-henkivakuutuksen tuotteessa.

Kapitalisaatiosopimuksen asiakasturva on hieman rahastoa heikompi

Asiakasturva on ainakin teoriassa hieman heikompi kuin rahastosijoittamisessa. Sijoitettujen varojen takaisin saaminen vakuutusyhtiön konkurssin tapauksessa on ainakin teoriassa epävarmaa. Vakuutusyhtiöiltä vaaditaan kuitenkin merkittävää vakavaraisuutta ja ne ovat kaiken aikaa Finanssivalvonnan tarkkailussa. Vakuutusyhtiöt ovat turvallisia instituutioita eikä tiettävästi asiakasvaroja ole juuri koskaan päätynyt teille tietymättömille. 

Kustannukset kannattaa kysyä

Kapitalisaatiosopimuksille pätee sama mikä kaikille muillekin kehittyneille sijoitustuotteille – kustannukset kannattaa selvittää etukäteen.

Kuluja ja palkkioita voi olla hyvin monentyyppisiä. Jotkin palkkiot peritään sijoitetusta summasta eli pääomasta yhden kerran, joitakin peritään sekä pääomasta ja tuotosta juoksevasti koko sijoitusajalta.

Kannattaa pyytää vakuutusyhtiöltä niinsanottu nollatuottolaskelma, josta selviää mitä tapahtuu, jos sijoituksen arvo ei sijoitusaikana kasva. Miten paljon asiakas saa silloin kulujen jälkeen takaisin. Vakuutusyhtiö on velvollinen antamaan tämän laskelman ja kulurakenne selviää siitä.

Kapitalisaatiosopimus on järkevä, jos verohyödyt ylittävät kustannukset

Kapitalisaatiosopimus soveltuu:

• pitkäaikaiseen säästämiseen, jossa varat ovat kuoren sisällä pitkään kasvamassa korkoa ilman että verottaja saa tuotosta osansa
• perintöverosuunnitteluun, jossa varoja pyritään siirtämään tuleville polville ilman suurempia veroja

Oleellista on kuitenkin selvittää kustannukset. Ne lankeavat maksuun yleensä aika pian ja säännöllisesti ja ne on helppo selvittää. Veroedut tulevat sen sijaan myöhemmin, sitten kun kapitalisaatiosopimus realisoidaan, ja ne riippuvat monista tekijöistä kuten inflaatiosta, sijoituskohteiden reaalisesta arvonnoususta ja tulevasta lainsäädännöstä.