Kehitys ja velka

Valtioiden menestyksen ratkaisee kuinka hyvin se saa kansalaisissaan olevan potentiaalin käyttöön sekä sen sotilaallinen voima. Kiina oli taloudellisesti ja teknisesti ylivoimainen aina 1700-luvulle asti, mutta he eivät panostaneet armeijaansa tarpeeksi. Länsimaat tuhosivat Kiinan taloudellisesti 200 vuoden ajaksi. Tuskin kiinalaiset uudestaan tekevät samaa virhettä ja nyt he varmistavat myös sotilaallisen voiman sekä muista riippumattomuuden. Joskus kun maa on kulttuurillisesti tarpeeksi vahva se levittää oman kulttuurinsa valloittavaan maahan, kuten useissa maissa on vahva kiinalaisen kulttuurin vaikutus. Kuuluisin tällainen esimerkki on Kreikka kun Rooma valloitti sen. Roomalaiset ottivat kreikkalaiset jumalat itselleen, mutta vaihtoivat niiden nimet.

Mutta mennään tähän konkreettiseen ongelmaan Euroopassa. Kaikilla kehittyneillä mailla on varsin paljon velkaa, jopa liikaa varsinkin suhteessa heidän valuuttareserveihinsä.

Kuvasta huomaamme hämmästyttävän asian eli valuuttareservit eivät ole enää rikkaissa länsimaissa vaan ne ovat jossain muualla. Ulkomaan valuuttareservit ovat käytännössä joko dollareissa (60%) tai euroissa (25%).  Euromaa voi velkaantua vain vieraassa valuutassa, koska sillä ei ole omaa keskuspankkia. Vieras velkaantuminen on aina vaarallista, koska valtiolla ei ole valtaa inflatoida velkojaan. Maalla on ainoastaan kaksi vaihtoehtoa vähentää velkojaan.

  1. Sisäinen devalvaatio eli palkkojen ja kulujen lasku
  2. Velkajärjestely

Mitä kehittyneempi valtio on kyseessä sitä vaikeampaa on sisäinen devalvaatio. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta asiasta, että kehittyneiden maiden BKT:sta suurempi osuus tulee kotimaisesta kulutuksesta. Sisäinen devalvaatio leikkaa suoraan kotimaista kulutusta ja siten huomattavasti kansalaisten elintasoa. Velat eivät ole alkaneet inflatoitumaan kehittyneissä maissa vaan inflaatio-odotukset ovat säilyneet varsin vakaina. Pitkät valtiolainat, tässä tapauksessa 10 vuoden, korot ovat laskeneet viimeiset 10 vuotta.

 

Kun inflaatio on laskenut, niin vanhojen lainojen korkorasitus valtioille on kasvanut. Vanhat lainat on otettu kovalla kuponkikorolla, reilulla reaalikorolla, jolloin ne leikkaavat nykyistä kulutusta varsin voimakkaasti.

Tästä kuvasta näemme, että eri maille on aivan erilainen korkorasitus vaikka niillä olisi täysin samanlainen lainamäärä. Heikoilla mailla joiden tulevaisuuteen ei luoteta, leikataan mahdollisesta kasvusta vielä enemmän, koska korkorasitus on suuri. Uutisoinnissa on vielä paljon historiallista tietämättömyyttä, ehkä se kuuluu tähänkin aikaan.

Kehittyneet maat velkaantuivat paljon 1900-luvun suurissa sodissa ja siksi vuosisadan ensimmäisen 60 vuoden aikana velkarasitus oli suurempi kuin nykyään. Kehittyneiden maiden velkaantuminen alkoi kasvaa uudestaan öljykriisin ja Vietnamin sodan jälkeen. Tuo 1950-luvulta alkanut nopea kehittyneiden maiden velkaantumisen vähentyminen tapahtui inflaatiota kiihdyttämällä. Sehän ”syö” hyvin nopeasti varsinkin pitkät kiinteäkorkoiset lainat. Inflaatiolla on myös eriarvoisuutta lisäävä funktio. Vientiteollisuus hyötyy suoraan siitä ja kotimarkkinayritykset saavat siitä haittaa. Mutta kuinka velkaantuneet maat voivat hoitaa velkansa jos euroalueen voimakkain valtio pelkää inflaation kiihdyttämistä lähinnä poliittisten syiden vuoksi. Ja jos velkakriisiä ei ratkaista inflaatiolla, niin monet vahvat ja sivistyneet maat, kuten Italia, on vaarassa joutua kehitysloukkoon kun maan koulutetuin väki muuttaa muualle. Muutenkin Espanjassa ja Italiassa on suuri ikääntymisongelma. Eihän Suomi, Ranska tai Saksakaan ole kovin vähän velkaantunut vaan mekin kaipaamme inflaation velkojen syövää voimaa. Näin saamme meille tavaroita myyneet maat maksamaan heidän myymänsä tuotteet. Tässä on paljon muitakin ongelmia ja suurin on tuloerojen kasvu. Inflaation kiihdyttyä vientiyritykset saavat suoraa etua rahapolitiikasta ja kotimarkkinayritykset taas haittaa. Tämän vuoksi meidän täytyy tehdä huomattavia sosiaalisia tulonsiirtoja Euroopanlaajuisesti. Olemme päästäneet varsinkin englanninkielisessä maailmassa tuloerot liian suuriksi. Voidaan jopa sanoa laajemmin, että tulo(sosiaali)erojen kasvu on yhteydessä myös huonoon talouden hoitoon. Eiväthän toisista välittämättömät ihmiset pidä huolta yhteisestä taloudesta vaan omastaan.

En kuitenkaan tee niin halpamaista johtopäätöstä, että ihmeellisen hyvin kääntäen korreloi englanninkielisen maailman taloudellisenvallan hiipuminen heidän epätasa-arvon kasvun kanssa.

Päätän tämän lyhyen esityksen velasta ja vastuullisesta siihen toteamukseen, että hyvin suurella todennäköisyydellä olisi meidän ja Euroopan etu yhdistää taloudellinen voimamme ja vähentää julkista velkaa inflaatiolla. Tämä vaatii myös voimakkasta talouspolitiikan ja sosiaalipolitiikan yhtenäistämistä jotta voimme rajata epätasa-arvon kasvua. Jos ei tehdä niin, meille tulee suuria sosiaalisia ongelmia mitkä leviävät ja tuottavat huomattavan suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Lähden huomenna Pohjois-Vietnamiin lasteni kanssa (5v, 4v ja 2v) tutkimaan tuota erikoista maata ja miettimään miksi he kestävät niin suurta eriarvoisuutta. Palaan Suomeen tammikuun puolessavälissä. Luultavasti en reissussa kommentoi mahdollisia kommentteja, mutta toivottavasti mahdollisimman moni kuitenkin kommentoisi tekstiäni.

 

2 thoughts on “Kehitys ja velka

  1. Varallisuuden aineellinen ja aineeton komponentti

     

    Vaikka talouskeskustelussa mielellään puhutaan vain veloista, en malta olla ottamatta mukaan taseen toista komponenttia eli varallisuutta.

    Helsingin Sanomissa oli itsenäisyyspäivänä koko sivun kirjoitus, jossa esiteltiin suomalaisten kansanvarallisuutta. Kyseisellä asialla tarkoitetaan maan rajojen sisäpuolella olevien varojen yhteenlaskettua arvoa. Se oli Hesarin teettämässä laskelmassa 775 miljardia, 144 000 euroa per henki.

    Minulle silmiinpistävää kirjoituksessa oli varallisuusarvojen keskittyminen kiinteistöihin:
    Asunrakennukset 216 miljardia
    Muut talorakennukset 130 miljardia
    Asuinrakennusten tontit 104 miljardia
    Muut rakennelmat 77 miljardia
    Koneet, laitteet, kuljetusvälineet 69 miljardia
    jne.

    Huomiota herättävää minulle on aineettoman omaisuuden puutuminen totaalisesti. Kun tiedetään, että esim. S&P 500 yhtiöiden taseista yli 80 % on aineetonta omaisuutta, niin luulisi sitä löytyvän Suomen maastakin.

    Ja onhan sitä: Vähintäänkin ammattitaitoinen työväki, koulutettu nuoriso, kansalaisten kielitaito. Ja toki organisaatiopääoma, jonka arvosta antaa kuva pörssiyhtiöiden johdolle maksetut palkat ja palkkiot. Puhumattakaan urheilun jättiläisistä, joiden arvosta kertoo myös palkkataso.

    Entä taitelijat ja muut luovat henkilöt: ne joiden varassa syntyy seuraavat vihaiset linnut.

    Olisi mielenkiintoista kuulla Tilastokeskuksen tai muun asiantuntevan tahon arviota maan aineettoman pääoman arvosta.

    PS.

    Mitäs sitä kesken eurokriisiä mennään elvyttämään Thaimaata. Ainoa kestävä ratkaisu PIGS maiden kriisiin on juoda Portugalin, Kreikan  ja Espanjan viinejä sekä Irlannin viskiä ja olutta. Ja lomailla näissä maissa. Katso Piksu sivuilta mikä on osuutesi Kreikan retisna-elvytyksestä.

    Pekka

    1. Aineeton omaisuus

      Tämä osaamispääoma on ainakin hankala pantata lainojen vakuudeksi, annan osaamiseni sinulle jos en maksa lainojani takaisin -:) Jos oletamme, että meillä on ollut vaikka 20 vuotta suhteellisesti yhtä ammattitaitoinen työväki kuin nyt, niin sehän pitää näkyä valtakuntamme vaurastumisena. Ja niin se on näkynytkin. Olemme vaurastuneet 20 vuoden aikana nopeammin kuin moni muu maa, mikä näkyy vaikka vaihtotaseena. Eli aineeton muuttuu aineelliseksi kuten Einstein sanoi että kyvyt ovat halujen fyysinen olomuoto vai sanoiko sen Hugh Hefner? Mikäli yrityksellä on valtava brändiarvo, mutta se ei realisoidu koskaan kassavirraksi, niin onko sillä brändillä arvoa? Jos on halut ilman kykyä, niin homma menee käsille.

      Mielestäni suurin arvo on meillä erittäin tasa-arvoinen ja toimiva peruskoulu, ainakin verrattuna moneen muuhin maahan. Se on tuottanut tai ainakin mahdollistanut näiden hienojen yritysten nousun. Kiinalaisia on niin paljon, että he ovat vielä voineet uhrata kansalaisiaan, niin että vain 10%:lle yritetään luoda tuottavat edellytykset. Asia muuttuu.

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com