Kesädroppi on osakemarkkinoiden vuosittainen outous

Osakemarkkinoilla puhutaan yleisesti niinsanotusta kesädroppi-ilmiöstä, joka alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Tänä aikana osakemarkkinoiden sanotaan lepäävän tai jopa hieman lasevan kun sijoittaja lomailee kesän lämmössä.

Mutta pitääkö tämä suuremmassa mittakaavassa paikkansa? Tein vertailun Dow Jones Industrial Average (DJIA) indeksistä johon kuuluu 30 maailmanlaajuista suurta yritystä. Laskin kuukausittaiset keskimääräiset nousuprosentit välillä 1994…2016 (kuva oikealla).

Tulos yllätti minut. Kesädroppi ilmiö on tosiaankin maailmanlaajuinen, sillä on merkitystä sijoittamiseen ja se on tilastollisesti merkittävä. Keskimääräinen kesädroppi on runsaan prosentin suuruinen.

Pörssinousut ajoittuvat yleisesti ottaen pimeisiin talvikuukausiin, lokakuu…huhtikuu välille. Mutta vuodet eivät ole toistensa kaltaisia. Väliin mahtuu monia vuosia jolloin tämä sääntö ei ole pätenyt.

Kesädroppi ilmiön avulla ei ole helppo tehdä rahaa, sen verran epäsäännöllisestä ilmöstä on kysymys. On kuitenkin hyvä olla tietoinen että kesällä auringonpaiste on luotettavampi ilon tuoja kuin pörssinousu.

Lisää kesädroppi ilmiöstä löydät muun muassa täältä:

http://www.piksu.net/artikkeli/osakemarkkinoiden-kes%C3%A4droppi-jossain-m%C3%A4%C3%A4rin-s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6llinen-ilmi%C3%B6

http://www.piksu.net/artikkeli/kes%C3%A4droppi-keskim%C3%A4%C3%A4rin-4-suuruinen

 

Related Posts

Salkun rakenne

Kaizun salkkussa paniikkimyyntejä kvartaalin Q3/2026 aikana, tuotto oli 3,99 %

Kaizun salkku tuotti kvartaalin Q3/2026 aikana 3,99% samalla kun pohjoismainen vertailuindeksi OMXN40 laski 0,79%.  

Jouduin paniikinomaisesti  säätämään salkun koostumusta. Myin riskiset tekoäly-yhtiöt ja  viimeisetkin It- yhtiöt

Yhteiskunta

Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella

Suomi on OECD:n tilaston mukaan maailman johtava sosialistimaa kun mittarina käytetään julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin päätösten pohjalta jaetaan meillä suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin