Kesälukemista, jos hyppäät juoksupyörästä hetkeksi

Arkistoitu 8.2.2011

2 thoughts on “Kesälukemista, jos hyppäät juoksupyörästä hetkeksi

  1. Havoc Finance

     

    Niin, Henri Elo taisi kuvata ilmiötä, jota kutsutaan Behavioral Financeksi. 

    Kun kirjoittajan akateemisella sivulla ilmoitetaan tämän aiheen kuuluvan Tohtorin opetusalaan, niin kysyisin 

    miten aihepiiriä opetetaan siellä Vaasassa? 

     

    Tietenkin Henrin Elon Nokiahurmion voi tulkita ankkurinonniksi menneisyyteen, omien Nokia sijoitusten puolustukseksi tai 

    paikallisen yhtiön suosimiseksi[esim Keloharju 2001]. 

     

    P.S. Mitä totuutta nykyaikana opetetaan yhtiöiden osingonjaosta Suomessa? 

    Onko sillä merkitystä vai ei? 

    Ehkä kassaltaan hieman köyhempi Nokia ei olisi ostanut miljardeilla karttayhtiötä? 

    1. Havoc

      Tämä oli poikkeuksellisen hyvä kommentti ja olet ilmeisesti Aalto yliopistosta. Tällä hetkellä behavioristista rahoitusta opetetaan, muiden kurssien yhteydessä ja muistaakseni viime vuonna siitä oli vierailija luennoitsija.

      Behavioristinen rahoitus siis mainitaan tutkimusalueessa. Pääasiassa olen tutkinut ja tutkin hedgerahastoja ja tutkimukseni on myös koskenut yllä mainittua aihealuetta.

      Toki ymmärrän mitä Herra Markkinalla tarkoitetaan. Se mikä kuitenkin on huvittavaa sijoituskonkareiden seuraamisessa, on että aina kun markkinat liikkuvat siihen suuntaan mihin ei pitäisi se on herra markkina, spekulatit tai hedgerahastot syypäitä. On tavattoman mielenkiintoista, että behavioristinen rahoitus käsittelee sijoittajien epärationaalista käyttäytymistä, mutta samalla se tarjoaa jokaiselle markkinakommentaattorille mahdollisuuden parantaa paha olo, väärässä oleminen tai häviäminen, kun henkisesti sattuu. Verrataan esim. jalkapalloon. huonoja herra tuomareita on aina ja sitten on joukkueita, jotka syyttävät herra tuomaria. Kukaan ei voi tuomita täydellisesti, kuten ei voi markkinakaan toimia täydellisesti, mutta jos tästä realiteetistä vedetään selitys, joka toinen ottelu alkaa se kertomaan itse joukkueen heikkoudesta.

      Lopulta, meno tuntuu olevan kuin partiopoikien kesäleirillä, jossa kaikilla on kivaa ja kaikilla kavereita.Voin avoimesti myöntää, että näitä heikkouksia olen myös itsessäni havainnut ja koska en todellakaan halua rakentaa itseäni sen varaan mitä sijoittajana olen, pyrin tunnistamaan ongelmat, pitämään vain ammatillisen suhtautumisen markkinoihin, joka toki on kiinnostavaa. Kirjoitan sitä mitä olet lukenut ja uskon, että pitämällä oikean etäisyyden sijoitusmaailmaan pystyy tekemään parempia päätöksiä, hyväksymään virheet ja ehkä jopa pärjäämään lopulta paremmin, kun sijoituspäätökset ovat itsestäni etäiset.

      En tiedä on psykolgia tarpeeksi selittämään sijoittajien käyttäytymistä, koska osakesijoittaminen ja sen merkitys nykyhteiskunnassamme ovat ällistyttäviä. Mukaan pitäisi mielestäni tuoda sosiologia ja yhteiskunta tieteet. Otan esimerkkejä ja pointteja:

      ***

      Talvella 2008-2009 osakeanteihin osallistuneet kutsuvat itseään Suomen talouden pelastajiksi.

      Osakesijoittamisen kautta voi verkostoitua ja tavata uusia ihmisiä.

      Osakesijoittamisessa on tarkoitus rikastua, kerätä varallisuutta, joka on korkeimmillaan vanhana ja sitten kuollaan ison osakesalkun kanssa.

      Ihmiset käyttävät valtavan määrän aikaa osakesijoittamiseen ja markkinoiden seuraamiseen. Jotkut osakesijoittajat ovat todella fanaattisia.

      ***

      Jos siis pyörii osakesijoittajien maailmassa, vaikuttaa se ihmissuhteisiisi. Jokainen ihminen tietysti haluaa olla arvostettu, joten osakesijoittamisesta tulee tärkeä sosiologinen tekijä, johon itsetunto ja minäkuva rakentuu. Samalla voi tuntea itsensä esim. tärkeäksi, jos esim. osallistuu osinkoanteihin, vaikka monet noista anneista maksettiin takaisin ulos osinkojen muodossa, jolloin verottaja ja pankkiirit saivat omansa välistä. Todellisuudessa kuitenkin monet työntekijät suostuivat palkan alennuksiin ja saivat irtisanomislaput, jotka pelastivat osingot. Kukaan ei halua mennä sijoitusklubiin luuserina, koska silloin olet epäonnistunut, kuten ei kukaan halua epäonnistua tärkeässä urheilijaissaan tai ammatissaan.

      Itse rahan tarkoitus on toimia taas vaihdon välineenä. Osakesijoituksilla voidaan esim. säästää pitkälle tulevaisuuten ja allokoida kulutusta, mutta itse rahasta tuleekin itsetarkoitus.

      Tai jos ajatellaan vaikkapa tunnettua sijoituskonkaria, joka on paistatellut talouslehdissä osakesijotustensa vuoksi, kuten vaikkapa maailman luokan bodaaja bodauslehdissä. Eihän tietenkään tuo bodarikaan halua myöntää, että hänen lihaksissaan olisi mitään vikaa – tai jos myöntää se sattuu, kuten ei tuo tunnettu sijoituskonkarikaan.

      Päästäkseen taas tuoksi maailman luokan bodariksi, moni käyttää vaikka hormoneja, vaikka se ei todellakaan ole järkevää, ja samoin moni wannabe rikas käyttää velkavipua, ollakseen tuo arvostettu osakesijoittamisen bodari. Velkavivun ja hormonien käytöllä voi olla kohtalokkaat seuraukset itse sille asialla, jota molemmissa lajeissa on tarkoitus saavuttaa – ihmisen terveys liikunnan kautta tai hyvä taloustilanne sääsätmisen kautta.

      ***

      Yhtä totuutta ei osinkojen jaosta varmaankaan ole, kuten yhtä totuutta muutoinkaan harvoin on. Sen vuoksi kannattaa myös ajatella itse vaikka omat mielipiteeni olisivat erilaisia. Kts. esim. Hannu Kahran ja muiden professoreiden debatti asiasta viime keväällä Kauppalehdessä ja Helsingin sanomissa. Osinkoanomalia tietysti esiintyy ja osinkojen nostot voidaan tulkita signaalina positiivisesta tulevaisuudesta, mutta osingot ovat pois yrityksen tulevaisuuden investoinneista. Osinkoja voidaan myös maksaa vain sen takia, että sijoittajien voidaan lyhyellä aikavälillä tyydyttää, jotta johtajat voisivat saada optioista mahdollisimmat hyvät rahat.

      Kaiken kaikkiaan osinkoihin perustuva sijoitusanalyysi on aina lyhytaikaista, koska tulevaisuuden osinkoja ei tiedetä. Jos yritykset vain maksimoivat markkina-arvoa lyhyellä aikavälillä, eivät ne välttämättä ota kaikkia tuottavia ja pitkäaikaisia investointeja, jotka edesauttavat talouden pitkäaikavälin kasvutasapainoa.Tuntuu, että kukaan ei näytä tätä miettivän tai ainakaan anna paljon arvoa sille, että minkä yrityksen investoinnit tuottavat kymmenen vuoden päästä, vaikka se juuri olisi tärkeintä!

      Tätä on tarkoitus vielä käsitellä mm. finanssikritiikissä viitauksineen. Nyt tähän ei ole enempää aikaa tänään…

Comments are closed.

Related Posts