Kestävyysvajeesta selvitään, kun yksilön oma vastuu määritellään ja rajataan

Julkisen talouden kestävyysvajeesta selviäminen edellyttää rakenneuudistuksia elinkeinoelämässä ja julkisessa taloudessa. Lisäksi on kyettävä määrittelemään nykyistä selkeämmin julkisten palveluiden palvelulupausten sisältö, jotta tiedämme, mistä vastaamme itse.

Timo Silvola / Finanssialan Keskusliiton johtaja

Valtion velka on pian 100 miljardia euroa ja kuntatalouden velat ylittävät jo 25 miljardia euroa. Julkisen talouden merkittävä velka on kuitenkin muualla. Olemme saaneet yhteiskunnalta eläkkeisiin, terveydenhuoltoon, vanhushoivaan ja työttömyysturvaan liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulupauksia moninkertaisesti tuon velkakirjavelan verran ja julkiseen talouteen kuluu yli 100 miljardia euroa joka vuosi. Julkisen talouden BKT-osuutemme ylittää jo 56 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Tarvitsemme kaikki keinot käyttöön. Kansantalouden kasvua on saatava aikaan tuottavuutta lisäämällä ja työuria pidentämällä. Meidän on pakko saada lisää sekä kotimaisia että ulkomaisia investointeja suomalaiseen yritystoimintaan. Joudumme sietämään tulevaisuudessakin korkeaa verotusta. Kansantaloutemme ei kuitenkaan kestä julkisen talouden painelaskelmien edellyttämää kokonaisveroasteen nostamista yli 15 prosenttiyksiköllä. Siksi tarvitsemme rakenneuudistuksia sekä lisää kansalaisten omaa vapaaehtoista rahoitusta etenkin elämän loppupään palveluihin.

Lähes 80 prosentilla eläkkeelle siirtyvistä on oma maksettu asunto.  Suomessa on 800 000 metsänomistajaa, joiden keski-ikä on yli 60 vuotta. Sadoilla tuhansilla suomalaisilla on sijoitusasunto tai vapaa-ajan asunto. Lisäksi meille on kertynyt finanssivarallisuutta yhtä paljon kuin työeläkerahastoissa on varoja.  Omaisuus on elämän ehtoopuolella hyödynnettävissä joko omaisuutta realisoimalla tai esimerkiksi ottamalla niin sanottu käänteinen asuntolaina, jolloin omaisuutta ei tarvitse myydä. Tulevaisuudessa julkisen ja yksityisen rahoituksen kumppanuutta voidaan edistää merkittävästi lisäämällä kunnallisen palvelusetelin käyttöä ja poistamalla eläkeiässä otettavan kertamaksuisen elinikäisen lisäeläkevakuutuksen rankaiseva verotus. Julkisen hoivalupauksen täsmennyttyä saamme markkinoille myös vapaaehtoiset hoivavakuutukset.

Timo Silvola
Finanssialan Keskusliiton johtaja

7 thoughts on “Kestävyysvajeesta selvitään, kun yksilön oma vastuu määritellään ja rajataan

  1. Epäselvä kirjoitus

    Mikäli sananpyörittelyä tulkitsen, käsittääkseni ehdotetaan, että vanhukset maksaisivat itse hoitonsa, miksi heidän omaisuuttaan muuten esitellään? Jos näin, herää joukko vastaväitteitä:

     

    1) Säästämisen eräs motiivi on halu jättää perintöä

    2) Ne, joilla on omistusasunto, kesämökki, metsää ja sijoituksia, maksavat myös runsaasti veroja. Näitten pitäisi siis kustantaa niitten hoito, joilla em. ei ole ja käyttää itse yksityisiä "palveluja".

    3) Yksityinen laitoshoito lääkkeineen ja tiettyine hoitoineen (jota suunnilleen kaikki laitosasukit tarvitsevat) voi ylittää 4000 euroa / kk. Säästöjä on siis oltava runsaasti, koska elinikää on vaikea ennustaa. Moni elää nykyään reilusti yli 90-vuotiaaksi.

    4) Aktiivielinajan kaikkien säästöjen kuluttaminen tilanteessa, jossa henkilö ei enää asioita ymmärrä, tuskin houkuttelee.

     

    Lopuksi tarjoan paremman vaihtoehdon. Jätetään tämä talvisin pimeä maa ja hakeudutaan alemman kustannustason ja verotuksen maahan. Koska tällöin Suomi häviää, maan pitäisi tarjota muutakin kuin lausetta "ruumispaidassa ei ole taskuja".

     

    Palaan aiheeseen…hmm…ensi vuonna.

    1. Kaikki yhteiskunnan maksut progressiivisiksi?

      Hienoa että joku toinen kommentoi ensin. Olin nimittäin itse kirjoittamassa kommenttia, jossa oleellisesti samat kohdat, vallankin kolme ensimmäistä.

      Artikkelin keskellä on mainos, jossa kohteena "… käänteinen asuntolaina, jolloin omaisuutta ei tarvitse myydä". Tuo on ihan yhtä hassu väite kuin että tavallisen lainan voisi ottaa ilman että se tarvitsee maksaa takaisin. Asunnon omistajan ei ehkä tarvitse lainaa maksaa takaisin elinaikanaan mutta perillisten kannalta lopputulos on ihan sama kuin jo asunto olisi myyty hetkellä 0 ja rahat sitten kulutettu.

      Kohtaa 3) ei ehkä kannata liioitella sen kummemmin yksilön kuin ainakaan yhteiskunnan kannalta sillä laitoshoidon pituuden ei tietääkseni ole todettu pidenneen vaikka elinikä onkin pidentynyt, suhteellisesti sen osuus on ehkä jatkossa jopa pienempi osuus kokonaisikää. Senkin vuoksi laitoshoidon tulisi olla yhteiskunnan vakuutuksenomaisesti korvaamaa: aika moni kuitenkin kuolee saappaat jalassa tai hyvin lyhyiden laitosjakson jälkeen.

      Käytännössä osalla ihmisiä ei varallisuutta kuitenkaan ole kertynyt ja osalla taas voi olla moninkertaisesti yli oman tarpeen. Jos artikkelin kirjoittajan (vai peräti Finanssialan Keskusliiton virallinen?) mielipide johtaa johonkin teknisesti toimivaan lopputulokseen niin se on otsikossa mainittu: Kun kaikki yhteiskunnan (seniorikansalaisilta perimät) maksut muutetaan kustannuksiinsa nähden progressiivisiksi 0 x .. 2 x -kertoimin niin maksujen tuotot kattavat vastaavat kulut. Sitäkö artikkelin kirjoittaja johtaja Timo Silvola (tai jopa Finanssialan Keskusliitto) vaatii ?

      Yksi merkittävä seikka tässä on unohtunut: Jos maksut muutetaan tuolla tavalla progressiivisiksi sen lisäksi että verotuskin on jo progressiivista niin kyllä se parhaiten ansaitseva osa seniorikansalaisista lähtee silloin maasta ja ostaa tarvitsemansa palvelut edullisemmin esim. Espanjassa tai Portugalissa.

      1. Laitoshoidon pituus

        Hyvä kohta tuo ”laitoshoidon pituuden ei tietääkseni ole todettu pidenneen vaikka elinikä onkin pidentynyt.”

        Aika kumma ettei käsitetä, että niin laitoshoitoa vaativia vuosia on 2-3 riippumatta siitä kuinka vanhaksi elää. Ja käsittääkseni aika moni työn sankari kaatuu edelleen saappaat jalassa, ilman päivääkään laitoshoitoa.

        Eläkeläisten suhteen oleellisen tärkeää on mitä eläkkeellä tehdään: Vietetäänkö aikaa rahaeliitin esimerkin mukaisesti eläkepäiviä Espanjan golfkentillä vai kerätäänkö marjoja ja sieninä Suomen metsistä.

         

      2. Ikärakenteen parantamiseen pitäisi tarttua

        Ikärakenteen muuttamiseen pitäisi tarttua

        Perusongelma, vääristynyt ikärakenne, ei nopeasti oikene. Mutta kyllä minusta tähänkin ongelmaan pitää tarttua. Minä olisin valmis seuraaviin toimenpiteisiin:

        • Vanhemmille äänioikeutta lapsiluvun mukaan
        • Lapisiperheitä tulisi tukea tuntuvalla lapsilisällä, joka kohdistuu lapsen elämän alkupäähän (kannustava vaikutus on suurin kun palkkion saa heti)

        Yhteiskunta voisi hyvin säästää monista asioista

        Jostain varmaan pitää säästää, jos vanhusten laitoshoitoon panostetaan. Minä olisin valmis seuraaviin toimenpiteisiin:

        • 500 päivän ansiosidonnaisen päivärahan leikkaus niin, että päiväraha laskee tasaisesti niin, että 500 päivän kohdalla ollaan peruspäivärahan tasolla
        • Suurten, yli 2300€ / kk, eläkkeiden kevyt, noin 10%, leikkaus
        • Terveyskeskusmaksujen ja terveyspalvelujen omakustannusosuuden kevyt, noin 50%, korotus. Terveyskeskuksissa vierailee suuri joukko seuraa etsiviä yksinäisiä ihmisiä. Kyllä elämän virikkeet pitää hankkia muualta.
        • Yliopistojen ja jopa lukioiden lukukausimaksut voisivat olla yliopistojen osalta noin 200€/lukuvuosi ja lukioiden osalta noin 100€/lukuvuosi. Pieni maksu lisää kunnioitusta ja on omiaan ehkäisemään turhaa valmistumisen pitkittämistä.

         

         

         

      3. Nopeimmin vaikuttaisi

        a) heikosti työllistävien alojen opiskelupaikkojen alasajo ja 

        b) sairaseläkkeiden myöntämisen rajoittaminen ainakin mielenterveyssyistä. On huomattava, että toisin kuin muut poliitikot, Soininvaara on uskaltanut ehdottaa tätä, mikä tuskin tuo ääniä. Ainakaaan juuri kukaan poliitikko ei ole uskaltanut ehdottaa minkään edun leikkaamista äänestäjiltä http://www.piksu.net/artikkeli/%E2%80%9Cei-terve-kroppa-ty%C3%B6t%C3%A4-kaipaa%E2%80%9D 

      4. Maahanmuuton lisääminen
        …korjaisi välittömästi ikärakennetta. Mielellään saisi tulla jo koulutettua työikäistä väkeä. Ja pois harhaluulo että työpaikkojen määrä olisi jotenkin vakio, josta summasta maahanmuuttajat syövät kantaväestön paikkoja.

    2. Ja lisään vielä yhden kohdan:

      Eläkeläisten varallisuus ei muuta vinoa ikärakennetta. Huono homma, jos kaikkien esim. vuosina 1995-2005 syntyvien pitäisi ryhtyä hoitoalalle. Omaisilta sitä alettaneen käytännössä paljolti odottaa – ja huono homma sekin, niin omaisten kuin amatöörimaista hoitoa saavien kannalta.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Tuottajahinnat laskussa

Sijoittamisen nurinkuriselta vaikuttaviin ulottuvuuksiin kuuluu, että lähtökohtaisesti huonot uutiset voivat olla osakemarkkinoille myönteisiä. Kuten eilen julkistettu Yhdysvaltojen uusien työpaikkojen määrä, joka laski syyskuussa selvästi elokuusta.

Se

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com