Jos kansantaloutta elvytetään ulkopuolisella velkarahalla, niin bruttokansantuote kasvaa ainakin alussa enemmän kuin velanoton määrä antaisi aihetta olettaa.  Niin sanottu Keynesin kerroin kertoo sen paljonko enemmän bruttokansantuote kasvaa. Suomen valtio ottaa velkaa tällä hetkellä joka vuosi noin 3,2% / BKT summan (Lähde: Trading economics) ja osatakseen arvioida tämän velanoton kansantaloudelliset vaikutukset sijoittan on hyvä ymmärtää niin sanotun Keynesin kertoimen toiminta. Joudutaanhan tuo velanotto jossain vaiheessa purkamaan.

Keynesin kertoimen muodostuminen on helppo ymmärtää:

1. Valtio (tai jokin muu taho) ottaa ulkomaista velkaa esim 4 Mrd€ / vuosi (esim. valtio voi kustantaa omia menojaan tällä velanotolla)
2. Summa päätyy palkkoina ja eläkkeinä kuluttajille
3. Kuluttajat ostavat tuotteita ja palveluita, joiden kotimaisuusaste on 75%, jolloin 25% rahasta vuotaa ulkomaille
4. 75% päätyy suomalaisille yrityksille, jotka jakavat rahan taas takaisin kuluttajille palkkoina ja eläkkeinä (osa kiertää julkisen sektorin kautta ja päätyy sitä kautta kiertoteitse kuluttajalle)
5. Kuluttajat saavat nyt toisella kierroksella 3 Mrd€ enemmän kulutettavakseen ja ostavat taas tuotteita ja palveluita joiden kotimaisuusaste on 75%
6. Ja taas tuo 75% tuosta 3Mrd€ summasta päätyy takaisin kuluttajalle
7. jne……

Tässä esimerkkitapauksessa tuo 4Mrd€ / vuosi velanotto nostaa bruttokansantuotetta summalla joka on 4 Mrd + 3 Mrd + 2,2 Mrd + 1,7 Mrd……   Summa on kokonaisuudessaan noin 16 Mrd.  Tässä esimerkkitapauksessa 4 Mrd/vuosi velanotolla saatiin noin 16 Mrd piristys bruttokansantuotteeseen ja niin sanottu Keynesin kerroin on siis tässä tapauksessa 4. Bruttokansantuote nousi neljä kertaa enemmän kuin velanotto. Wautsi. 

Tästä esimerkistä saamme paljon ymmärrystä tärkeistä asioista

• Rahan kiertonopeus vaikuttaa siihen kuinka nopeasti velanoton vaikutukset etenevät yhteiskuntaan. Jos raha kiertää pari kertaa vuodessa täyden kierroksen, niin velanoton lisäyksen vaikutukset näkyvät tässä esimerkkitapauksessa parin vuoden viiveellä.
• Pienet maailmankauppaan hyvin integroituneet kansantaloudet eivät hyödy kovinkaan paljoa velanotosta. Niiden velanotto valuu nopeasti elvyttämään naapurimaiden kansantalouksia (maassa kulutettujen hyödykkeiden kotimaisuusaste on yleensä aika pieni). Velat jäävät kuitenkin täysimääräisinä maksettavaksi.  

Paljonko työllisyys paranee ja paljonko uutta teollisuutta velanotto saa aikaan on kyseenalaista

Tähän saakka kaikki oli selvää ja melko lailla kiistatonta. Mutta sitten on vaikeampi kysymys, josta taloustieteilijät kiistelevät. Pajonko velanotto oikeasti kirvoittaa uutta tuotantoa, ja missä määrin suurempi bruttokansantuote valuu palkkoihin ja eläkkeisiin ja tuotteiden hintoihin ilman sen kummempaa vaikutusta siihen, miten paljonko maassa tuotetaan.

Hallituksen velkaelvytyslinjan takana vuosia järkähtämättä seisseet Sixten Korkman, Juhana Vartiainen, valtiovarainministeriö (ainakin tähän saakka) ja työväen taloudellinen tutkimuskeskus ovat olleet sitä mieltä, että yrityksiin virtaavat suuremmat rahamäärät eivät valu palkkoihin vaan suuressa määrin myös investointeihin ja tuotannon määrään. Elvytys (velanotto) on tämän porukan mukaan siunausta kansalle, joka tuottaa pitkällä aikavälillä työpaikkoja upouusiin velkarahalla rakennettuihin tehtaisiin, sairaaloihin, parturikampaamoliikkeisiin ja yliopistoihin. Tämä oli Lordi Keynesin kuningasajatus.

On olemassa toinen porukka, joita parhaiten edustavat varmaan Raimo Sailas ja Suomen Pankki, joiden mukaan suurempi bruttokansantuote ei välttämättä tarkoita, että maassa tehtäisiin pidempää päivää tai että tänne rakennettaisiin enemmän sairaaloita, kouluja ja yliopistoja vaan että käy niin että tuo kierrossa oleva suurempi rahamäärä valuu palkkoihin ja eläkkeisiin ja kustannuksiin. Bruttokansantuote kyllä kasvaa tuon esimerkin mukaisen 16Mrd€ verran, mutta uutta tuotantoa ei synny vaan kasvu johtuu palkkojen ja eläkkeiden kasvusta. Uusi tuotanto pakenee suurempaa kustannustasoa ulkomaille eikä meille synny uutta taloudellista toimintaa. Meille syntyy ainoastaan tuo suurempi bruttokansantuote ja kansantulo.

Tuo Keynesiläinen taloustiede ei anna vastausta siihen kumpi taloustieteilijöiden porukka on oikeassa. Yksi seikka on kuitenkin kiistatonta. Tuotannon ja palvelun tuottaminen ulkomailta meille suomalaisille on yhä helpompaa ja kehitys kulkee kohti Sailaksen ja Suomen Pankin viitoittamaa lopputulemaa.

Lisää tietoa

Nämä lähteet sisältävät alkuperäisen Keynesin kertoimen ajatuksen, mutta ei uudempia Milton Friedman:n kritiikin edellyttämiä muutoksi malliin (artikkeli on kirjoitettu uudemmalla ja minun mielestäni oikeammalla ajattelutavalla):

• https://www.youtube.com/watch?v=H3nyc8XHrQc
• http://www.piksu.net/sites/www.piksu.net/files/fipo.pdf
• http://www.investopedia.com/ask/answers/09/keynesian-multiplier.asp