Kiina

Tässä kriisissä on jotain samaa kuin vuoden 1929-kriisissä. Toivottavasti seuraukset ja kriisin hoito ei ole yhtä heikkoa kuin silloin 90 vuotta sitten. Suurin seuraus silloista kriisistä oli toinen maailmansota ja paljon turhaan kuolleita ihmisiä.

Tämä Kiinan tapaus on seurausta subprime kriisistä Amerikassa ja sitten tulleesta Euroopan valtioiden velkakriisistä, mutta myös paljosta muustakin. Kiinassa ei ole ollut pitkään aikaan talouskriisiä, maahan pääsi Aasian talouskriisistäkin ilman ongelmia. Se on nyt kuin silloin 1929, romahdusta oli edeltänyt suuri nousu monilla omaisuusarvoilla kuten kiinteistöissä ja pörssiosakkeissa, mutta tämä nykyinenkin on tullut yllätyksenä. Molempia kriisejä edelsi myös nopea velkaantuminen ja siten rahoittajien riskin kasvu jopa kestämättömälle tasolle. Valtioiden kriisejä kun verrataan on aina muistettava, että jokainen kriisi on erilainen, mutta jokainen pitkään menestynyt valtio on taas samanlainen. Euroopassa esim. Espanjassa oli asuntokupla ja Kreikassa taas valtiokupla. Venäjällä, Kiinalla ja Brasilialla on taas omat ongelmansa, mitkä eroavat toisistaan Venäjä maksaa teollisuutensa energiavetoisuudesta hintaa, Kiina taas siirtymätaudeista vientimaasta kulutusmaaksi. Brasilia taas kulutusluottojen hinnoista ja realipalkkojen noususta mitkä ovat ylittäneet tuottavuuden kasvun. Väitän, että emme kukaan tunne kuinka Kiinassa tehdään päätökset. Menestyneillä mailla on yhteistä teollisuuden monipuolisuus, luottamus instituutioihin ja kansan uskottava osaaminen ja noita ei Kiinassa ole, ainakaan vielä.

Kiinan ja Japanin sota päättyi 70 vuotta sitten, mutta Kiina on kuin se olisi vasta päättynyt ja sillä rakennetaan kiinalaisuutta aivan kuten Suomessa Talvisodalla. Kiinan kommunistit pönöttävät ja mielestään voittivat Japanin tuossa sodassa vaikka hehän pääsivät vasta valtaan 1949. Suomi taas mielestään voitti talvisodan ja myös jatkosodan vaikka molemmissa sodissa jouduimme taipuman vastustajamme tahtoon. Lapin Sodan voitimme ja jos se on meidän toistaiseksi viimeinen sotamme, niin meillä yhden sodan voittoputki -;) 

Vuoden 1989 Tienanmenin protestien jälkeen Kiina alkoi pönöttämään enemmän, mutta uudistukset jatkuivat. Se oli kummaa. Nyt pörssi romahti ja valuuttavaranto on huvennut ja kemiantehtaat räjähtelevät, mutta Kiinan pönötys sen kun kasvaa. TV-sarjoissa naiset kätkevät kranaatteja haaroihinsa ja räjäyttävät isänmaallisessa hurmoksessa itsensä ja valloittaja japanilaisia. Jotenkin tuntuu, että nyt Kiinan ratkaisu ongelmiin ei ole markkinavetoinen vaan markkinavetoisuuden suitsiminen ja omien kotimaisten yritysten suosiminen. Kiina pyrkinee yhä enemmän patriotismiin kun puolueen vallan oikeutus on pitkälle perustunut talouskasvuun ja nyt kun kasvu hidastuu, niin haetaan muualta uusia olemassaolon syitä. Kiinan sotajoukot lähentelevät amerikkalaisia ja maa rakentaa tekosaaria.  Maa on voimissaan, mutta epätietoisena olisiko krääsän tekijä vai uskottava globaali sotilaallinen suurvalta

Suuri kysymys on, mihin suuntaan Kiina jatkaa matkaansa ja säilyykö siellä nykyisenlainen järjestys? Noihin kysymyksiin en osaa vastata ja tuntuu nuo kysymykset olevan hankalia muillekin.

 

2 thoughts on “Kiina

  1. Testosteroni ja turhautuminen generoi sotia
    Aseelliset levottomuudet kasaantuvat sinne missä on paljon turhautuneita, testosteroonin kyllästämiä nuoria miehiä. Ukrainan donbas alueelle on kerätty nää nuoret vihaiset miehet venäjältä. Minä pelkään eniten tässä suhteessa arabimaita ja afrikkaa. Siellä niitä teinisankareita ja turhautumista riittää.

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com