Kiinan armeija

Venäjän varustelumenojen kasvu on ollut kovaa ja se on saanut paljon huomiota johtuen maan historiasta ja meidän geopoliittisesta asemasta. Paneudun tässä pienessä artikkelissa kuitenkin Aasian tai tarkemmin Kiinan varustautumiseen.

SIPRIn mukaan maailman puolustusmenot ovat laskussa, kuten tästä dokumentista voimme todeta http://books.sipri.org/product_info?c_product_id=476

Kuvasta nähdään muutamia mielenkiintoisia asioita. Ensimmäinen on se, että Kiinan ja Venäjän puolustusmenot joudutaan arvioimaan ja niitä ei tiedetä. Toinen on se, että BRIC-maat ovat viimeisen 10 vuoden aikana nostaneet hurjasti puolustusmenojaan. Kiinalla on jo maailman toiseksi suurimmat puolustusmenot ja nousua on hienosti 170% eli kymmenessä vuodessa vuosittain yli 10% kasvu. Kolmas mielenkiintoinen asia on, että tuon listan ulkopuolisilla armeijoilla ei ole kuin hyvin paikallista merkitystä. Viisitoista suurinta armeijaa kuluttaa yli 80% kaikista maailman puolustusmenoista ja kaksi suurinta eli Kiina ja USA käyttävät lähes puolet maailman puolustusmenoista. Samaten Saudi-Arabian hurja puolustusbudjetin koko (9,3% BKT:sta) ja kuitenkaan he eivät pärjää taistelussa ISisiä vastaan.

Kiinan rajat ovat hyvin epäselvät, useilla alueilla samoja kansallisuuksia asuu molemmilla puolilla rajaa sekä puhumattakaan mieltä kalvavasta Taiwanin tilanteesta. Kiinalla on paljon erilaisia sisäisiä ongelmia kuten yksipuoluejärjestelmä ja suuri korruptoitunut hallinto sekä paikoin hyvin saastunut ympäristö. Maalla on myös jännitteitä erivauhtiin kehittyneiden alueiden vuoksi sekä ikääntyvän väestön kanssa. Näiden seikkojen vuoksi Kiina on kasvattanut keskusvallan valvontaa sekä tiukentanut otettaan kansalaisistaan. Kiinalaiset ovat muuttaneet omaa sodankäynninoppiaan Persianlahden-, Kosovon ja Irakin sodan jälkeen. he ovat samoilla linjoilla Venäjän kanssa, että sotaa käydään kolmella rintamalla mediassa, psykologiassa ja laillisuus rintamalla. Kiina ei ole julkaissut yksityiskohtaisia puolustuslukujaan ja nekin mitä se on julkaissut ovat epävarmoja. Economist lehti arvioi, että Kiina olisi julkaissut 40% pienemmät lvut kuin mitä se on tehnyt. Japanin puolustusministeriö on julkaissut seuraavan kuvan:

Köyhissä maissa puolustusmenot ovat ostovoiman vuoksi korkeammat kuin kehittyneissä maissa. Armeijan menot koostuvat palkoista, tuotekehityksestä ja hankinnoista mitkä riippuvat maan kustannustasosta. Kiina on huomattavasti halvempi kun USA ja edullisempi kuin Venäjä joten ostovoimakorjattuna kiinan armeija on suurempi kuin luvut osoittavat. Tosin noin pitkä ja nopea puolustusmenojen kasvattaminen on myös nostanut puolustusmenojen inflaatiota.

http://www.sipri.org/research/armaments/milex/resultoutput/milex_15/the-15-countries-with-the-highest-military-expenditure-in-2011-table/at_download/file

Kiina on aloittanut merkittävän laivastonsa uudistuksen. Sillä on nyt noin 190 merkittävää taistelualusta mitkä ovat pääosin rakennettu ja varustettu Kiinassa. Kiinan tavoite olisi ohittaa USA vuonna 2020 ja hallita omia lähivesiään. Tarkoitus olisi työntää vihamieliset joukot ensimmäisten saariryhmän taakse (Filippiinit, Taiwan ja Japani). Tästä ei tykkää monet maat eikä USA.

http://www.economist.com/news/china/21599046-chinas-fast-growing-defence-budget-worries-its-neighbours-not-every-trend-its-favour

Kiinan aktiviteetin kasvaminen näkyy vaikka japanilaisten härnäyksien (vrt. Venäjä meidän lähellä) kasvamisena. 

Jonkunlainen pitkäaikainen jännite tulee syntymään USA:n ja Kiinan välille. Yhdysvaltojen tavaraviennistä kulkeutuu kuitenkin tuolle alueelle lähes 60% ja se on strategisesti sille erittäin tärkeä. Mutta Kiinan nostaessaan voimaansa USA:lle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin poistua alueelta. Näin tapahtuu vaikka vuoden 2011 (ohitti Euroopan) jälkeen tuo alue on valittu USA:lle tärkeimmäksi alueeksi.

http://csis.org/files/publication/120814_FINAL_PACOM_optimized.pdf

Loppulauseena sanon, että on aivan liikaa katsottu Aasian nousua vain talouden nousuna. Tuo alue nousee myös sotilaallisesti ja siellä on vahvaa kansallistunnetta. Kiina ei ole tämän asian kanssa yksin vaan esim. Intiassa Modin tultua pääministeriksi kansallistunteen nousu on ollut nopeaa. Kiinassa arvostetaan esim. Putinia, koska se uskaltaa vastustaa länttä. Elämme mielenkiintoista murrosaikaa.

http://www.ofbjp.org/node/206

 

 

9 thoughts on “Kiinan armeija

  1. ”Köyhissä maissa

    "Köyhissä maissa puolustusmenot ovat ostovoiman vuoksi korkeammat kuin kehittyneissä maissa."

    Lähde?

    1. Tarkoitan sitä

      Tuolla lauseella tarkoitan sitä että köyhissä maissa sotilaan palkka maksaa vaikka 1000 euroa/kk ja rikkaassa 5000 euroa/kk. Ehkäpä se oli hieman epäselvästi todettu, mutta onhan tuossa linkki missä on myös ostovoimakorjattuna puolustusmenot vuodelta 2011. Ostovoimakorjattuna on uo viimeinen sarake eli PPP (purchasing power parity).

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Ostovoimapariteetti

       

      1. Sotilasmenot BKT:sta

        ovat sellaisenaan ihan riittävä mittari. 

      2. Mittarit

        Eiköhän kuitenkin se ratkaise mitä sillä rahalla saa. Jos katsotaan vain euroja niin Yhdysvallat ovat noin tuplasti Kiinan kokoinen, kuitenkin Kiina on ohittanut USAn. Ja prosenttia kansantuotteesta ei kerro mitään jos kokonaiskansantuote on pieni. Esim. maailmanpankki sanoo Kiinan lukeman olevan 2,1% kansantuotteesta, mikä on 50% pienempi kuin Comorroan. Ja Kiinan kohdalla noihin lukuihin pitää suhtautua tietyllä varauksella. Eri paikoista löytää kovasti erilaisia lukuja. 

        Jos seuraa muutakin kuin BB-taloa huomaa helposti Kiinan niin monessa aktivoitumisen. Avian kuten Venäjäkin on aktivoitunut meidän lähialueilla. Tässä esimerkiksi kuva The Times of India lehdestä 21.10.2014.

        Ei kiinalla vielä ole maailman voimakkain armeija, ei lähellekkään. Mutta sen uudistusvauhti on hurja ja 10-20 vuoden päästä sillä saattaa olla maailman iskukykyisin armeija. Tuo asia on Suomessa unohtunut täysin.

        http://www.globalfirepower.com/countries-comparison-detail.asp?form=form&country1=China&country2=United-States-of-America&Submit=Compare+Countries

  2. Venäjä saattaa ajautua Kiinan syliin

    Venäjän vaikeudet Euroopan kanssa ajavat sen hakemaan liittolaisia, hengenheimolaisia ja kauppakumppaneita muista suunnista. Tarjokkaista ei ole puutetta. Putinin toimintatapaa arvostetaan Pakistanissa, Intiassa (niin kuin toit esille), Iran:ssa, Kiinassa ja Myanmarissa. Venäjän hegemoniaa pelätään ja ihaillaan sen lähialueilla, Kazakstanissa, Valko-Venäjällä ja keski-Aasian turkinsukuisissa valtioissa. 

    Ei ole mahdotonta etteikö Venäjä olisi muutamien vuosikymmenten kuluttua yhä selvemmin Kiinan vasalli ja liittolainen. Etu olisi molemminpuolinen. Venäjä tarvitsee rahoittajan, kauppakumppanin ja liittolaisen, joka ei kavahda Venäjän autoritaarista järjestelmää. Myös Kiina tarvitsee raaka-aineita ja liittolaisen, joka ei kavahda sen yksipuoluejärjestelmää. Tämän päivän Molotov ja Ribbentropp saattavat löytää toisensa. (Venäjän ulkoministeri Vjatšeslav Molotov ja saksan "ulkoministeri" Joachim Ribbentrop solmivat maidensa välille sotilasliiton v 1939).

    1. Maailma jakaantuu kolmeen blokkiin

      Itse näen merkkejä kehityksestä, että maailma olisi jakaantumasa kolmeen blokkiin, jotka ovat jonkinlaisessa kauppasodassa. Blokit ovat vanhat taantuvat teollisuus maat, nopeasti kehittyvät maat ja sitten muut. Varustautuminen on yksi merkki ja toinen näkyvä merkki on uuden valuuttajärjestyksen synnyttäminen. BRICS-maat ovat rakentamassa omaa valuuttajärjestystä keskuspankkeineen. Tämä keikauttaisi maailmaa varsin paljon.

      http://www.ibtimes.com/brics-are-making-their-own-development-bank-its-not-going-be-simple-1557617

      Venäjällä olisi tässä taisteussa varsin keskeinen rooli. Ei tämä tietenkään ensi vuonna tapahdu, mutta suunta on ilmeinen.

       

  3. Jännetteitä

    Nämä jännitteet Kiinan ja USAn välille ovat kasvaneet nopeammin kuin ennakoin. Nyt noiden keinotekoisten saarten ympärillä on tullut jännitteitä varsinkin Kiinan ja USAn välille. Kiinan laajentunutta sotilaallista valtaa pelkäävät muutkin maat, mutta USA on tuolla päin ainoa maa jolla riittää taloudellinen ja sotilaallinen voima haastaa Kiinaa. 

    http://uk.reuters.com/article/2015/02/19/uk-southchinasea-reefs-china-idUKKBN0LN0JE20150219

    Nämä saaret ja alue on keskellä yhtä maailman tärkeintä kauppareittiä ja sen tärkeys kasvaa kaiken aikaa. On selkeästi näkyvissä, että USAn ehdoton valta haastetaan ja maailma on ajautumassa blokkeihin. Sehän ei suinkaan ole vain huono asia. Kissinger sanoi, että maailman on kaksi tapaa olla rauhassa. Joko on niin tasavahvoja blokkeja, että yksikään blokki ei pysty rikkomaan tasapainoa ilman suuria vahinkoja. Tai sitten yksi osapuoli on niin vahva, että se pystyy yksin kurittamaan kaikkia. Nyt olemme siirtymässä ehdottoman supervallan aikakaudesta toiseen, moniarvoisempaan aikaan. 

    1. Tilanne on hallinnassa kun aseita ohjaa rationaalinen järki

      Kaikki on kohtuu hyvin niin kauan kuin sotilaallista voimaa ohjaa rationaalinen järki puolin ja toisin. Minua huolestuttaa se hetki, jolloin sotilaallista voimaa pääsee ohjaamaan tunne ja tasapainoton persoona. Vähän sama juttu kuin aseet kotosalla. Kun monissa perheissä on aseita kotosalla niin jossain vaiheessa joku sekoaa ja alkaa käyttää noita aseita väärin. Minulla ei ole luottamusta siihen etteikö valtionpäämies tai hallitus voisi ajautua vähemmän rationaaliseen tilaan. Onhan näin käynyt ennenkin.

      Tuo Kiinan ja USA:n välinen jännite on ymmärrettävä. USA saartaa Kiinaa aika läheltä – ainakin Kiinan näkökulmasta asia näyttää tältä. Mutta se, että jännite on ymmärrettävä, ei tee siitä vähemmän vaarallista. Siellä on kuiva ruutitynnyri jota nyt potkitaan puolin ja toisin. Mitä tahansa saattaa tapahtua ihan vaikkapa vaan vahingossa. 

      Kai

    2. Kiina

      Alkuperäisessä tekstissä vuosi sitten kirjoitin:
      "Kiinan tavoite olisi ohittaa USA vuonna 2020 ja hallita omia lähivesiään. Tarkoitus olisi työntää vihamieliset joukot ensimmäisten saariryhmän taakse (Filippiinit, Taiwan ja Japani). Tästä ei tykkää monet maat eikä USA.

      Kiinan aktiviteetin kasvaminen näkyy vaikka japanilaisten härnäyksien (vrt. Venäjä meidän lähellä) kasvamisena. 

      Jonkunlainen pitkäaikainen jännite tulee syntymään USA:n ja Kiinan välille.

      "

      Nyt tuo jännite on nousemassa jo avoimeksi aseiden näyttelyksi. Kiinan sotalaivoja on nähty USAn lähettevillä ja USA härnää tuolla keinosaarten ympäristössä.

      http://www.hs.fi/paivanlehti/28102015/a1445924502108

      Venäjä taas häätää USAn tukemia joukkoja Syyriasta (ja Irakista). Olemme selkeästi siirtymässä erilaiseen maailmaan ja se maailma on mielestäni parempi. On huono asia jos vain yhdellä maalla on valta tehdä mitä vaan. 

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com