Kiinan devalvaatio
Elämme mielenkiintoista aikaa. Olemme olleet jo vuosia valuuttasodassa, jossa aina heikommat maat ovat devalvoineet valuuttansa. Nyt on tapahtunut sellainen muutos, että vahvimmat valtiot ovat myös devalvoineet valuuttansa, kuten maanantaina teki Kiina.
Kiinassa on edelleen korkeampi kansantuotteen kasvu kuin vanhoissa kehittyneissä maissa. Tästä huolimatta Kiinan keskuspankki laski valuuttaputken keskikohtaa dollariin nähden 6,1162 yuan/dollari pisteeseen 6,3360. Tämä oli hyvin merkittävä liike ja se on suurin liike sitten Aasian talouskriisin vuodelta 1997. Tämä heijastui heti muihin Aasian valuuttoihin kuten Singaporen dollariin, Malesian ringgittiin ja Japanin jeniin. Monet Aasian maat vievät tavaraa Kiinaan ja nyt se vienti nyt vaikeutuu.
Tämä Kiinan aggressiivinen liike tulee myös vaikuttamaan siihen, että USA tuskin tulee korottamaan tänä vuonna korkoja, ehkä ei edes vuonna 2016. Kiina on ollut pitkään maailman 'tehdas', mutta se ei ole ollut enää vientiveturi finanssikriisin jälkeen:
http://knoema.com/atlas/China/Current-account-balance-percent-of-GDP?compareTo=DE,US
Tässä huomataan, että vaihtotaseen positiivisuus Kiinassa romahti finanssikriisin jälkeen. Saksassa homma meni toisin päin. IMF World Bookin mukaan Kiinan vaihtotase on enää 2%/BKT positiivinen kun taas Saksassa se on 7,45% positiivinen. Trendi on kiinalaisten mielestä huolestuttava ja he haluavat asiaan muutoksen. Moni Asean maan päävientialue on Kiina ja monessa keskuspankissa mietitään mitä tehdään valuutalle. Kiina on Saksan kolmanneksi suurin vientimaa (yli 6% kokonaisviennistä) ja ennen kaikkea Saksan vienti Kiinaan on hyvin työllistävää. Veikkaanpa, että Saksa ei olisi pahoillaan jos heikennettäisiin Euron arvoa.
Kiina vie ja Kiinaan tuodaan paljon muualtakin kuin USA:sta. Euron ja Japanin Jeni ovat viimeaikoina heikentyneet suhteessa Juaniin. Viimeiset tiedot mitkä ilmeisesti pakottivat Kiinan toimimaan oli Heinäkuun vientiluvut. Tuolloin Kiinan vienti laski vuodentakaisesta 8,3% ja tuonti 8,1%. Tuonti Kiinaan on laskenut jo 9 kuukautta peräjälkeen ja devalvaatio oli Kiinan yritys korjata kilpailukykyään. kiina on jo leikannut korkojaan, antanut verohelpotuksia sekä Kiinan valtio on käynnistänyt lukuisia infrahankkeita elvytysmielessä. Viennin kasvu ei ole enää ollut Kiinan kasvun veturi. Vaihtotasetta kun mietitään niin maailman mittakaavassa vaihtotaseiden summa on aina nolla. Tosiaan Juan on vahvistunut Euroon ja Jeniin nähden ja samaten kiinan vienti EU:hun on pudonnut 12% ja Japaniin 13% vuodessa. Tämän liikkeen voi nähdä osittain vastineeksi Saksan suureen kauppaylijäämään (minkä yksi syy on liian heikko valuutta Saksalle) sekä Japanin valuutan voimakas heikentyminen.
Kiinan kansantuotteen kasvukin on hidastunut ja yhdessä väestön vanhenemisen sekä maaltmuuton vuoksi kasvua pitäisi saada. vaikuttaminen valuutan ulkoiseen arvoon on vanha koeteltu keino.
Nyt tulivat isot aallot!
Oho – yllättävä päätelmä, että USA tuskin Kiinan kahden peräkkäisinä päivinä suorittamien devalvoimisten takia nostaa tämän vuoden aikana korkoa. Kaikki tahot, joista olen markkinakatsauksia lukenut olettavat koko ajan, että USA:ssa tapahtuisi ensimmäinen koronnosto syyskuussa. Muuttuiko tämä tilanne juuri nyt? USA seuraa päätöksissään oman taloutensa kohenemista ja yritysten tulokset ovat olleet varsin hyvät. Euroopassahan osakkeet ovat nousseet pääasiassa tulosodotusten, elvytyksen ja yritysten säästötoimenpiteiden saattelemana. Jos eurooppalaiset yritykset eivät loppuvuoden aikana paranna selvästi tuloksiaan, niin tulosodotuksiin ei päästä ja osakemarkkinoilla nähdään syys-, lokakuun aikana vanhalla mantereella laskua. Havaitsin kyllä, että eräiden arvioiden mukaan USA:n koronnosto saattaa siirtyä joulukuulle – sinänsä koronnosto lienee hyvä asia, sillä korkoa nostetaan, kun talouden katsotaan olevan menossa parempaan suuntaan.
Euroopassa on Kreikan pikkupaatti keikuttanut aaltoja niin, että markkinoilla on suurta epävarmuutta. Kiinan valtaisa talous on aivan toista luokkaa; kun sen kaltainen valtamerilaiva nostattaa aaltoja, niin se tuntuu kaikkialla maailmassa. Vielä viikon sisällä monet tahot ovat kehottaneet olemaan osakkeissa mukana, sillä osakkeissa on kasvuvaraa. Viimeksi Mandatum totesi pitävänsä osakkeet ylipainossa ja mm. Taalerintehdas suosii kovasti euroopan osakkeita. Danskebank pitää Eurooppaa ylipainossa.
Mitä tästä kaikesta piensijoittajan kannattaisi ajatella? Kiinan kansantuotteen kasvun hidastuminen on ollut tiedossa jo kauan, mutta Euroopan sanotaan päässeen Kreikan-kriisin jonkinlaisen selviytymisen jälkimainingeissa kasvuun. Jos Kiina todella hetkahtaa, niin seurauksena voi olla melkoinen rytinä. Suomalaisista yrityksistä olen laittanut omalle mustalle listalleni seuraavat yhtiöt: Amer Sports, Carqotec, Huhtamäki, Kone, Metso, Nokia, Outotec, Valmet ja Värtsilä.
Kaikkea sitä, seurasin Kreikkaa ja Kiina rysäytti päälle!
Korkoennusteet
Minä luen itse markkinoita enkä juurikaan enää tavaile joidenkin puheita joilla on tarkoitus ohjata markkinaa tai sijoittajia johonkin päin. Korkoennusteet ovat aika helppoja, koska niihin on olemassa johdannaisia joista voimme laskea implisiittisesti markkinan näkemyksen korkoliikkeelle. Pörssi on tehnyt jopa suoraan työkalun millä voimme katsoa edellispäivän ennusteen.
Eilen oli tällainen tilanne, että oli 34,2% todennäköisyys, että korkoja ei nosteta. Mutta katsonpa juuri tämän hetken ennustetta Joulukuun kokoukselle. Joulukuun futuurin arvo ennustaa juuri nyt koron olevan 0,295%. Tuo oletus on nyt vain 4,5 korkopistettä yli nykyisen eli markkinat eivät oleta korkojen nostoa tänä vuonna. Puhuvat päät eivät vielä ole kirjoittaneet terävinä korkonäkemystään, mutta odotellaan kyllä ne vielä sen muuttuneen arvauksensa meille kertovat. Ja kyllähän noita ennustajia on jo tullut. On aina muistettava, että korkojenkin ennustaminen on vaikeaa.
Käydäänpä huvikseen tätä vielä lisää lävitse. Täältä näemme futuurien arvot. Joulukuun futuurin arvo on 99,705 ja nykyinen ohjauskorko on 0,25%. Todennäköisyys saadaan laskettua:
(Implisiittinen Fed funds arvo – nykyinen fed funds korko)/(oletuskorko – nykyinen fed funds korko) = (0,295-0,25)/(0,5-0,25)=18%. Markkinat eivät oleta korkojen nousua enää tänä vuonna 82% todennäköisyydellä. Ennusteeni on vahva markkinanäkemys.
EDIT:
Laskin vähän väärin, koska kokous missä päätetään koroista ei ole kuukauden lopussa. Kaava on tämän takia:
Mutta ei se olennaisesti tästä muutu, vaikka todennäköisyydeksi tuleekin noin 38%.
Kiina olisi voinut yhtä hyvin alentaa korkotasoa
Olin odottanut, että Kiina laskee korkotasoaan nykyisestä 4,8% tasosta. Tämä olisi tehnyt Kiinan Yuanista hieman epäsuositumman ja laskenut valuutan arvoa luonnollisella tavalla. Minusta koron laskulle olisi ollut varaa. Kiinan inflaatio on vain 1,6%. Koronlasku olisi lisännyt Kiinalaisten kulutusintoa ja yritysten halukkuutta investoida.
Kiinan keskuspankki ei kuitenkaan kysynyt minulta neuvoa ja toimi toisin. Ilmeisesti he pelkäsivät laskea korkoa kun maassa on riski siitä, että joku velkaantuu liikaa. En tunne Kiinan tilannetta jotta tietäisin mikä ryhmä siellä voisi velkaantua liikaa. Varmaan Kiinan keskuspankki tietää paremmin.
Kiinan vaihtotase on jo enestään 2% plussalla ja Kiinalaista lainaa virtaa muun maailman taseisiin. Ennen kaikkea tuo virta käy USA:n pankkeihin, yrityksiin ja valtiolle. Tuo virta vahvistuu tällä toimenpiteellä ja jos USA nostaa korkoa niin virta käy vielä entistäkin voimakkaammin USA:n suuntaan. Tämä tekee USA:n riippuvaisemmaksi velkojastaan Kiinasta. En kyllä ymmärrä miksi Kiina yrittää tällaista. Ehkä Kiina haluaa entisestään vahvistaa asemaansa maailman tehtaana jossa tavarat tehdään. Olisihan Kiina alentamalla korkotasoa voinut piristänyt kotimaista kulutusta.
Kai
Kiina
Kiinassa on iso varjopankkisektori jonka lainojen ja rahoituksen rakennetta ei tiedä oikein kukaan ainakaan lännessä. Mikäli korot liikkuvat nopeasti johonkin yllättävään suuntaan syntyy paljon voittajia, mutta myös häviäjiä. Mutta veikkaan kiinan laskevan myös korkojaan. Hehän taitavat olla tosissaan elvyttämässä talouttaan. Tässä on joidenkin arvioita kiinan varjopankkitoiminnan koosta. Huomatkaa ennenkaikkea kuinka iso on ennustehaarukka (0,7-7,5).
Tässä linkistä taas näemme miten Kiinan valuutta suhtautuu Euroon:
Ja tässä taas miten taalaan:
Tuossa on vinha ero!
EDIT (lisäys)
En ole yksin tässä(kään) Kiinan tulevan korkojenleikkaus arviossa. Tämän päiväisen WSJ:n Aasian painoksesta suora kuva:
Valuutta
Kiinan valuutan heikkeneminen suhteessa taalaan on jatkunut tuon elokuun jälkeen:
Huomaan eritoten tuon aivan viimeaikasen heikkenemisen. Tämä johtunee pääosin dollarin vahvistumesta kuten dollari-indeksistä (verrattuna valuuttakoriin) näen.