Työnantajat maksavat joutilaisuudesta melkein yhtä paljon kuin työn tekemisestä

Yksikkötyökustannukset on saatava järkevälle tasolle. Palkka on vain eräs osa yksikkötyökustannuksia. Työnantajan ja työntekijän sosiaaliturvamaksut ovat yhtä suuri erä. Myös niistä on pystyttävä tinkimään.

Sosiaaliturvamaksut menevät sellaisiin kohteisiin kuten ansiosidonnainen päiväraha, eläkkeet ja työttömän peruspäiväraha. Nämä erät maksetaan ihmisille siitä syystä, että maksun (tuen) saaja on osoittanut olevansa joutilas (laiska tai epäkelpo). Työnantaja maksaa siis Suomessa joutilaille palkkioita joutilaisuudesta samaa suuruusluokkaa olevan summan kuin hän maksaa työntekijöilleen palkkaa. Tämä ei ole tietenkään väärin – se vain on niin. Yhteiskuntamme on ihmeellinen. 

Suomalaisten työläisten keskiansiot (Lähde: Findikaattori)

Jos katsotaan palkkakehitystä niin havaitaan että erityisesti Valtio on kunnostautunut siinä, että se on kaivanut maata vientiteollisuuden alta. Valtio on aina vuodesta 2007 saakka ollut palkkaveturi. Ja mikä pahinta – valtio on jatkanut palkkojensa kasvattamista vielä vuosina 2013 ja 2014 kun muut sektorit (kunta ja yksityinen sektori) koittivat hieman hidastaa palkkojen ryöstäytymistä käsistä. Valtio on itse ollut pahin roisto. Vaikka toisaalta – työläinen on palkkansa ansainnut. Ja myös valtiolla tehdään töitä. Mutta tekevätkö kaikki valtionhallinnon virkamiehet (poliisit, yliopistojen opettajat, tutkijat, sotilaat,…) noin hirveän paljon töitä kuin tuo astronominen palkka edellyttäisi? Epäilen.

 

 

 

5 thoughts on “Työnantajat maksavat joutilaisuudesta melkein yhtä paljon kuin työn tekemisestä

  1. Paljonko säästyy, jos julkisen sektorin palkoista leikataan 5%

    Juhana Vartiainen ehdotti tänään konkreettisesti että puolet 5% tuottavuuden parantamisen tavoitteesta on mahdollista saavuttaa puolittamalla lomarahat.

    Kun nyt on osoitettu että erityisesti valtio on ollut palkkojen suhteen kaikkein löysin niin paljonko säästyy, jos julkisen sektorin palkoista leikataan 5% ?

    Vanhalle hokemalle "valtiolla on pitkä mutta kapea leipä" ei muutoin nykyisin oikein katetta ole.

    En kylläkään tutkinut tarkemmin lähtötietoja: jos valtiolta on vähennetty (esim. eläkkeelle siirtymisten kautta) enemmän alempipalkkaisia työntekijöitä (niin että korkeampipalkkaisten osuus kasvaa), keskimääräinen palkkataso on voinut nousta paljon enemmän kuin mitä henkilökohtaiset palkankorotukset ovat olleet.

    1. Tilastot on monasti hämäriä

      Valtiosektorin astronomiset palkat ovat ihmetyttäneet minuakin. Luulen, että tuohon sektoriin ei ole sisällytetty kaikkia valtiosektorin työsopimussuhteisia yms. työsuhteita. Olisikohan luvussa mukana vain viranhaltijat, joita on aika vähän. Mutta sitten herää kysymys siitä mihin nuo työsopimussuhteiset oikein tilastoidaan kun ei niitä minnekään muuallekaan voi tilastoida – valtiollahan ne on töissä.

      Tilastot on usein hämäriä ja joskus jopa tarkoituksellisesti harhaanjohtavia.

      Kai

      1. Muita huomioita

        Ymmärtääkseni myös kysymys on keskiansioista (keskiarvo?) eikä mediaanista. Uskoakseni yksityisen palkkaa nostanee jonkun verran se, että kaikkein kovatuloisimmat pitäisi löytyä siltä sektorilta (jotka nostaa keskiarvoa, mutta ei niinkään tuhoaisi mediaania). Valtiolla näitä älyttömän kovapalkkaisia ei niinkään paljoa (pitäisi) olla.

        Myös muuten korkeapalkkaisia on otettu aika isolla tasolla pois valtion käyrästä. Juurikin nuo yliopisto-opettajat eivät ole enää valtiolla töissä vaan yliopistolla. Vuonna 2013 yliopistoilla oli noin 20,000 opetus- ja tutkimushenkilöä ja 10,000 muuta henkilöstöä. Tästä ainakin nuo 20,000 on aika suurehko määrä poistaa käyrästä ja sieltä tuloluokkien ylemmiltä oksilta.

  2. Tuo ei anna oikeaa kuvaa

    Valtiolla oli vuonna 1988 työntekijöitä 215 000 kun 2012 niitä oli 83 000. Tämä vähennys johtuu pääosin huonosti palkattujen töitten ulkoistuksista (siivoojat, kokit jne.) ja tällöin tietenkin keskipalkka nousee, kun hommiin jää vain asiantuntijat. Jos ulkoistamme kaikki muut tehtävät kuin presidentin tehtävät valtiolta, niin valtion palkkojen keskiarvo on silloin sama kuin Pressan palkka. Sitä keskipalkkaa vois sitten oikein urakalla päivitellä. Tilastoilla tehdään hyvin paljon politiikkaa ja pääosin politiikkaa.

  3. Tekemättömyydestä maksetaan Suomessa liikaa

    Tekemättömyydestä maksetaan Suomessa liikaa. Tekemättömyyden muotoja on useita.

    – jos joku on vakavasti sairas ja työkyvytön, niin on varsin hyväksyttävää elää tuilla

    – työkykyinen työtön pitäisi rohkaista töihin riippuumatta mitä työtä on tarjolla ja riippumatta minimipalkoista. Kansantaloudelle on tuhoisaa pitää työkykyisiä työttömänä.

    – töissä olevien on liian helppo olla poissa sairaslomalla. Jos työntekijä joutuisi olemaan palkatta ensimmäiset 3 sairaspäivää, niin suomalaiset tervehtyisivät yhtä-äkkiä

    – laittomia lakkoja on liian helppo järjestää

    – eläkkeelle päästään liian aikaisin. Kansantalous kärsii kun valtiolla 48-vuotias terve henkilö siirtyy eläkkeelle. Myös vanhempien, mutta terveiden työntekijöiden soisi tekevän pidempää työuraa

    – julkishallinnon organisaatiot ovat tehottomia. Ne tarvitsisivat liikkeenjohtoa osaavan konsultin uudelleen organisoimaan toiminnan.

    – lomia on liikaa

     

    Mitä sitten saisimme, jo poistaisimme nämä "tehottomuudet"?

    – Lähes kaikilla olisi töitä

    – Elintasomme olisi korkeampi

    – Emme ottaisi lisää velkaa lapsiemme maksettavaksi

     

    Minusta tuntuu isänä keljulta kun katson lastani silmiin ja ajattelen sanovani "isin sukupolvi ottaa n. 10 miljardia euroa lisää velkaa tänäkin vuonna. Sinun sukupolven pitäisi tulevaisuudessa tinkiä elintasostanne ja maksaa nämä velat".

    Onneksi lapseni on niin pieni, että ei osaisi kysyä "iti, mitä tillä 10 miljaltilla ostetaan?"

     

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Olen päivittänyt tulosennusteita 2021 ja 2022 niille joiden tulos on jo tullut.

Lisäsin uuden välilehden (Multiple Criteria Ranking) jossa laitan firmoja eri faktoreiden mukaan järjestykseen ja

Sijoittaminen

Alibaba on pilkkahintainen

Poliittiset myrskyt eivät horjuttaneet Alibaban kasvua

Raporttikauden jännitykselläkin odotettu osari tulee Alibabalta. Kauppajätti on saanut markkinoilla kylmää kyytiä vähän kaikkien kiinalaisten yhtiöiden tapaan Kiinan hallituksen raivatessa

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com