Nyt alkaa olla ensimmäisiä tilastotietoja siitä miten helmikuussa 2016 tehty kilpailukykysopimus vaikutti suomalaisten asemaan ja menestykseen.

Euroalueen tilaston mukaan kilpailukykysopimuksella oli tavoiteltua vaikutusta jos mittarina käytetään yksikkötyökustannuksia. Suomalaisten asema parani ja yksikkötyökustannukset aidosti alenivat vuoden 2016 aikana verrattuna muuhun Euroalueeseen (kuva oikealla).

Yksikkötyökustannukset kertovat sen miten paljon työnantajalle syntyy henkilöstökuluja yhtä tuotettua yksikköä kohden ja tätä mittaria yritykset käyttävät hyväkseen tehdessään päätöksiä siitä mihin tuotantoa siirretään.

Kiky:n vaikutus näkyy työllisyyden paranemisena

Kiky:n vaikutus on näkyy myös muualla kuin yksikkötyökustannuksissa. Sen vaikutukset ovat valuneet  vähitellen työllisyyden paranemiseen (kuva oikealla).

Työllisyyden paraneminen vaikuttaa yksikkötyökustannuksiin monella tavalla. Työttömistä aiheutuvan verokuorman helpottaminen pienentää työnantajan ja työntekijän kuluja ja laskee sitä kautta epäsuorasti yksikkötyökustannuksia. Palkankorotusvaateet ovat pienempiä silloin kun verokuorman keveneminen kasvattaa käteenjäävää rahasummaa.

Työllisyyden paraneminen myös heikentää yksikkötyökustannuksia ja vieläpä kahdella mekanismilla. Palkatut henkilöt eivät välttämättä heti kykene tehokkaaseen toimintaan ja heista aiheutuu aluksi kuluja. Työntekijöiden sisäänajo ja koulutus ovat investointeja jotka alussa nostavat yksikkötyökustannuksia. Suurempi työllisyysaste johtaa jossakin vaiheessa myös yksikkötyökustannuksia kasvattavaan palkkakilpailuun. Ohjelmistoalalla tämän kaltaista palkkainflaatiota on jo näkyvissä.

Kaikenkaikkiaan työllisyyden paraneminen pienentää yksikkötyökustannuksia aina siihen asti että saavutetaan jonkinasteinen täystyöllisyys. Palkkakilpailun kiristyminen johtaa loppujen lopuksi kilpailukyvyn rapautumiseen. Suomi ei ole onneksi vielä siinä vaiheessa.

Työllisyystilaston lähde: Tilastokeskus