EU-komissio esitti heinäkuussa EU-budjetin kasvattamista nykyisestä 200 miljardista (noin 1,1% /eu bkt) noin 2 000 miljardiin euroon vuosille 2028–2034. Samalla se ehdotti uutta suuryritysveroa unionin kasvavien menojen rahoittamiseksi. Vero koskisi yli 100 miljoonan euron liikevaihdon yrityksiä. Veron kustannukset siirtyisivät kuluttajien, työntekijöiden ja omistajien maksettaviksi.

USA:n liittovaltion budjetti on noin 25% bruttokansantuotteesta ja komission ehdutus tekisi EU:sta USA:n liittovaltion tyylisen toimijan.

Jäsenvaltioiden reaktio on ollut nihkeä, eikä ehdotus ole herättänyt innostusta Suomessakaan.  Suomalaisten suhtautuminen EU-veroon on vielä torjuvampaa kuin suhtautuminen hyvinvointialueiden mahdolliseen verotusoikeuteen eli maakuntaveroon. Nihkeys veronmaksuun unionille heijastanee kansalaisten epäluuloa unionin keräämien varojen käyttöä kohtaan.

”Kansalaisten kriittisyys EU:n rahoituskeinoja kohtaan asettaa rajat unionin budjetin kasvattamiselle. Kriisien ja epävarmuuden keskelläkään julkiset rahahanat eivät saa vuotaa, vaan päättäjien tulee vaalia veronmaksajien luottamusta verorahojen tehokkaaseen ja asianmukaiseen käyttöön”, toteaa EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.