Heikki Ikonen kirjoitti viime viikolla täällä: ”Kun nyt Yhdysvaltojen Fed lopulta aloitti ohjauskoron laskut epätavallisen rivakasti 50 korkopisteellä eli 0,5 prosenttiyksiköllä, osoittaa se hermostumista.
Myöhästyikö Fed, jota jo laki edellyttää tavoittelemaan paitsi hintavakautta myös maksimaalista työllisyyttä? Jos taantuma tosiaan jo painaa päälle, olisi löyhääminen kannattanut aloittaa aiemmin – koska se vaikuttaa aina viiveellä, melko hitaallakin.”

Olen samaa mieltä, mutta aloitan paljon kauempaa. 2001 terrori-iskut USA:ssa saivat aikaan korkojen painamisen alas. Kun tuottoa ei saanut bondeista, kiinnostus kohdistui yliriskisiin instrumentteihin, jotka aiheuttivat ns. finanssikriisin ja tämän jälkeen korkoalennus vain jatkui.

Olen 2000-luvulla elänyt tunteessa, että JOS maailmassa on joskus jotain järkeä ollut (kyseenalaista), niin ainakin se on häipynyt putinien ja trumpien mukana. Rahalla on aina oltava hinta, ja nollakorot rikkoivat talouden logiikan ja vuosisataisen tradition. Menettelyssä on yhtä paljon järkeä, jos rakennusinsinööri jättää painovoiman huomioimatta laskelmissaan. Nollakorkoja tuettiin siten, että keskuspankit ostivat valtion obligaatioita, toimi jota Sauli Niinistö toistuvasti kritisoi.

Olen itse ollut aina keynesiläinen, siinä on vain se ongelma, että talouden tila pitäisi tiedostaa. Matti Vanhanen puhui jakovarasta juuri, kun suuret ikäluokat alkoivat jäädä eläkkeelle.

2000-luvun ongelma on EU:ssa ollut väestön ikärakenne, asia, jonka tilastoissa on esim. Suomessa nähnyt jo 1970-luvulla. Jos halua olisi ollut, ratkaisuja olisi ollut aika pohtia ja toteuttaa vuosikymmeniä.

Alhaiset korot ja runsas likviditeetti ei ole ollut mikään ratkaisu. Raha on siirtynyt finanssisijoituksiin, ei tuotannollisiin investointeihin.

Kuvaan rahapolitiikkaa kahdella vertauksella. Auton ajaminen pelkällä kaasulla ja jarrulla ilman rattia on mahdotonta.

Ja korkeasti oppineilla ihmisillä on horjumaton usko dogmeihinsa ilman kosketusta arkiseen reaalimaailmaan.

George Washington sai 67 v. iässä tavallisen vilustumisen, jota hoidettiin pumppaamalla 10 tunnissa 3,75 litraa verta pois. (Suomen kielen sana kuppaus ei ole täsmällinen, oikeampi on ”suonen iskentä”.) Hoito oli oppien mukainen, mutta tauti muka liian ankara. Lääkäreitten ammattitaitoa ei sopinut epäillä.

Juuri näin rahapolitiikkaakin on tehty. Kun 1 % korko ei elvyttänyt, sitä alennettiin edelleen. Tämä tie tuli loppuun maaliskuussa 2022 enkä usko siihen enää palattavan.

Ja jos pohditaan, miten lasku olisi nyt pitänyt aloittaa, arvioin itse etukäteen, että 0,25% olisi vain kiihdyttänyt spekulointia seuraavasta laskusta, siinä mielessä 0,5% oli looginen.