Korkotaso pysyy vielä pitkään erittäin matalana

Korkotason kehitys on monelle säästäjälle ja myös velalliselle tärkeä tieto. Korkokehitys määrää sen, kannattaako rahoja makuuttaa tilillä ja uskaltaako ottaa asuntolainaa. Alhaiset korot tukevat kiinteistöjen, osakkeiden, asuntojen ja muun kiinteän omaisuuden positiivista arvonkehitystä.

Parhaan käsityksen tulevasta korkokehityksestä saa, kun katsoo, mitä markkinat ovat asiasta mieltä. Niinsanottu korkokäyrä (vasemmalla Suomen Pankin julkaisema) kertoo sen, millä tavoin korkomarkkinoiden toimijat, vakuutusyhtiöt, suursijoittajat, korkorahastot ja investointipankit näkevät tilanteen.

Euroalueen tuottokäyrä on juuri tällä hetkellä loiva ja loiventunut viime keväästä vielä merkittävästi lisää (aivan niin kuin piksussa ennakoitiin). Pidempikestoisista valtionlainoista maksetaan markkinoilla yhä matalampia korkoja. Esimerkiksi kolmen vuoden lainoista maksetaan vain noin 0,3% korkoa. Tämä tarkoittaa sitä, että markkinat uskovat korkotason pysyvän vielä pitkään erittäin matalalla. Korkoinstrumenteista ei saa tuottoa ja lainaa saa edullisesti. Rahoja ei tämän tyyppisessä tilanteessa kannata makuuttaa pankkitilillä taikka korkorahastossa. Rahoille kannattaa keksiä tuottavampaa käyttöä.

Alhainen korkotaso tukee investointeja

Alhainen korkotaso tukee talouskehitystä. Kannattaa ottaa lainaa tuotannollisiin investointeihin. Mutta matalista koroista on myös haittaa. Kannattaa investoida halpaa lainarahaa myös huonosti tuottaviin kohteisiin ja tämän seurauksena yhteiskuntaan ja yrityksiin alkaa kertyä huonosti tuottavia laiskoja investointeja. Syntyy kaikenlaista vähemmän tarpeellista infrastruktuuria ja tuotantokoneistoa. Syntyy heikkotehoista yhteiskuntarakennetta.

Korkosäästäjät saattavat joutua valtionlainojen takaisinmaksajiksi

Alhaiset korot helpottavat velallisten asemaa ja monet pitävätkin alhaisia korkoja välttämättöminä nyt, kun valtiot ovat laajalti ylivelkaantuneet. Alhainen korkotaso yhdessä käynnistyvän inflaation kanssa sulattaisi ylisuuria valtionvelkoja korkosäästäjien kustannuksella. Monet pitävät tätä toivottavana ilmiönä. Tileillä makaavat laiskat pääomat vähentyisivät samalla kun valtiontaloudet tasapainottuisivat. Piensäästäjät maksaisivat valtioiden velkoja.

Kiinteään omaisuuteen kehittyy arvostustasoa

Mutta alhaisista koroista on sijoittajille myös hyötyä. Kiinteistöjen, asuntojen ja osakkeiden arvot pysyvät korkealla tai jopa nousevat. Ja kun vaihtoehtosijoitus korkoihin tuottaa heikosti, niin kiinteään omaisuuteen säästäminen tuntuu järkevältä huolimatta hintatasosta, joka alkaa jossakin vaiheessa muistuttaa arvostuskuplaa. Nyt taidamme olla tässä tilanteessa. Korot ovat historiallisen alhaalla ja muuhun omaisuuteen kehittyy arvostustasoa. 

 

 

 

 

Related Posts

Sijoittaminen

Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?

Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?

Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat

Talous

Yritysten liikevaihdot ja tulokset kasvoivat Q2/2026 aikana ja osassa yrityksistä on jo potentiaalia laajennusinvestointeihin

Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot kasvoivat Q2/2025 keskimäärin 7% vuoden takaiseen verrattuna ja liiketulokset (EBIT) kasvoivat peräti 35%.

Seurantaan on tällä kertaa otettu myös investoidun pääoman tuotto

Yhteiskunta

Kansanedustajien sopeutumisrahasta 2: sopeutumisrahan määrä

Kansanedustaja voi eduskuntakautensa päätyttyä saada sopeutumisrahaa yhteensä melkein miljoonan euron verran! Onko tässä mieltä? Tämä on jatkoa edeltävälle videolle, jolla käsittelin sopeutumisrahan kestoa.

https://www.youtube.com/shorts/ZqGmUiUZ7P8