Kruunun viemää

29 helmikuun, 2012

norvestia

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Avasin marraskuussa puolittain leikkimielisenSuomi-Ruotsi-sijoitusmaaottelun keräämällä salkkuihin yhtiöitä, jotka heijastelevat kilpakumppaneiden kansallisia piirteitä. Sijoitustuottojen lisäksi vertailtavaksi tuli historialtaan ja kulttuuriltaan läheiset, mutta viimeaikaisilta talouspoliittisilta linjauksiltaan erilaiset kilpakumppanit. Suomen valitsema euron tie on tuonut globaalin valuutan, ja olemme saaneet matalien korkojen lisäksi paljon vastuuta kannettavaksemme. Ruotsi on valinnut itsenäisemmän ja ehkä europoliitikkojen mielestä itsekkäämmän tien, mikä on näkynyt ainakin Ruotsin kruunun vahvistumisena suhteessa euroon.

Salkkujen perustamisesta aikaa on vierähtänyt kolmisen kuukautta, ja on aika ottaa erätauko ja katsoa tuloksia. Keräsin ensimmäiset vertailutulokset vuoden 2011 viimeiseltä pörssipäivältä. Silloin tilanne oli suomisalkun osalta synkkä, tappioita oli kertynyt 8 507 Euroa. Ruotsalaisen salkun voitot olivat vastaavasti samalla hetkellä 4 128 euroa. Velkoihin ja avustuspaketteihin kompastuneen euron kurssi suhteessa Ruotsin kruunuun oli pudonnut marraskuun 9,13 kruunusta 8,91 kruunuun. Tämä ei kuitenkaan selitä kuin noin puolet ruotsalaisten osakkeiden tuotoista, kokonaistuotto ruotsalaisessa maaottelusalkussa oli 4,13 prosenttia. Samaan aikaan kotimainen vastine näytti surullista -8,5 prosentin menetystä. Tässä vaiheessa Ruotsin etumatka näyttää vahvalta sekä osakkeissa että valuutan arvostuksella mitattuna.

Talven myötä tilanne on hieman tasoittunut; suomisalkku on noussut helmikuun pakkasten ja hiihtolomien myötä takaisin pinnalle, tulos on jo 7 610 euroa plussalla. Suureen riemujuhlaan tämä ei kuitenkaan vielä oikeuta, sillä rakas naapurimme on jo 13 527 euroa voitolla. Ero on kuitenkin kaventunut, sillä suomisalkku oli helmikuussa enää 5 916 euroa jäljessä, siinä missä välimatkaa vuodenvaihteessa oli vielä 12 635 euroa. Ruotsin kruunun ja euron välinen suhde on kuitenkin edelleen heikentynyt, sillä yhdellä eurolla sai helmikuussa enää 8,85 kruunua. Näyttäisi, että usko euroon heikkenee, mutta usko suomalaisiin yhtiöihin on palaamassa globaalin osakehuuman myötä.

Suomisalkun parhaan tuloksen teki ylivoimaisesti UPM Kymmene Oyj huimalla 3 510 euron (28 %) tuotolla. UPM:n vuodenvaihteen YT-neuvottelujen ilmapiiri on kääntynyt nopeasti osinkoralliksi. Ruotsalaisissa yhtiöissä päästiin lähes yhtä koviin yksilösuorituksiin; parhaan 24 prosentin tuoton sai Volvon B-osakkeella. Kokonaisuudessaan ruotsalaisista osakkeista rakennettu salkku oli kuitenkin tasaisempi, yksikään valituista yhtiöistä ei tuottanut tappiota 3 kuukauden jaksolla, vaikka vuoden lopulla muutama osake kävikin hetkellisesti miinuksella. Suomisalkun osakkeiden tuotoissa hajonta onkin sitten suurempaa. Tuotoissa peränpitäjänä ei tällä kertaa ollutkaan Nokia, vaan HKScan Oyj, joka söi 15 prosenttia sijoitetusta pääomasta, Nokiankin arvo putosi 3 kuukauden aikana noin 10 prosenttia.

Salkkuleikin perusteella ei kannata tehdä vielä mitään suuria johtopäätöksiä, mutta tuloskehitystä vertailtaessa on selvää, että hankintoja kannattaa hajauttaa myös Helsingin pörssin ulkopuolelle. Hajautus naapuriin tasaa riskiä myös Ruotsin kruunun ansiosta. Lyhyellä jaksolla ja pienellä otannalla näyttäisi siltä, että ruotsalaiset osakkeet tarjoaisivat sijoittajalle myös vakaampaa ja parempaa tuottoa. Eroa selittää varmasti yhtiövalinnat, osin Helsingin pörssin pienempi koko ja ulkomaalaisten sijoittajien kiinnostuksen väheneminen. Samaan henkeen kuuluu myös nousukausilla tapahtuvat Helsingin pörssin rajut nousurallit , etenkin syklisissä konepajayhtiöissä. Aikaisemmin nousuissa on päässyt kiinni hyviin tuottoihin, tosin nykytilanteessa Helsingin pörssi sykkii tiiviimmin eurokriisin rytmissä, ja toistaiseksi parhaat tuotot saanee hyödyntämällä lyhyempiaikaiset rallit ja niiden jälkeiset pettymykset.

Salkkujen tuottoja vertaillessa sain jälleen hyvän muistutuksen hajautuksen voimasta. Vaikka hajauttaminen onkin menettänyt merkitystään globalisoituneessa pörssikaupassa, niin suomalaisia yhtiöitä suosivalle sijoittajalle hajauttaminen, vaikka vain läntiseen naapurimaahan, tasoittaa salkun arvonkehitystä ja vähentää eurosta aiheutuvaa epävarmuutta.

JV artikkeliin Ehdoton lukusuositus!: “JOS kevät joskus koittaa, sitä ei kannata käyttää 1500 sivun lukemiseen, mutta onneksi Suomen talvet ovat pitkiä…”
Tapio Haavisto artikkeliin Ehdoton lukusuositus!: “”Ehdoton lukusuositus!” Taisi jäädä 1500 sivua lukematta, mutta melkoinen saavutus Juha kun luit ne puolestamme ja kerroit tiiviisti parhaat palat.…”
Nimetön artikkeliin Ehdoton lukusuositus!: “Aiheen rajaus on vaikea tehtävä. Kun USA:sta löytyi kultaa, se vaikutti Suomen suuriruhtinaskunnan markkaan 1800-l:n lopulla, sitä ennen oli hopeakanta,…”
Kai Nyman artikkeliin Ehdoton lukusuositus!: “Kiitos hyvästä lukuvinkistä. Loistava esitys Suomen historiasta. Kirja esittää kaiken muun ohessa hienosti myös Suomen pankin historian.”
Nimetön artikkeliin Ehdoton lukusuositus!: “Hyvä kirjoitus”
Tapio Haavisto artikkeliin Metsäteollisuuden vientimäärät lisääntyvät mutta vientihinnat laskevat: “”Metsäteollisuuden vientimäärät lisääntyvät mutta vientihinnat laskevat” Tähän juttuun ensi lukemalta tuli tunne, että otsikko on oikea, mutta kuitenkin jutussa oli…”
JV artikkeliin Asuntokauppaa: “Minua on harmittanut, kun vuosituhannen vaihteessa pidättäydyin asuntokaupasta uudessa talossa, koska näin piirustuksista porrastasanteen ahtauden. Ulkopuolinen LKV arvioi hintapyynnön edulliseksi…”
sergio artikkeliin Myy toukokuussa ja unohda osakkeet siihen asti että syyssade piiskaa ikkunaruutua: “Ostojen osalta olen samaa mieltä, että kannattaa ostaa halvempina kuukausina. Myyntien osalta olen eri mieltä, ei kannata heittää vuoden parhaita…”