Kuka maksaa velat ja eläkkeet? 1970 -luvulla syntyneet ja nuoremmat väliinputoajia eläkekeskustelussa

   Kevään aikana kehysriihessä käsitellään valtiontalouden sopeuttamistoimia, kestävyysvajetta sekä työurien pidentämistä osana sen ratkaisua. Tradenomiliitto TRAL ry kantaa huolta työelämän nuorten osaajien tulevaisuudesta; julkinen keskustelu keskittyy valtaosin suurten ikäluokkien tilanteeseen, vaikka tosiasiallisesti velanotto ja eläkeuudistukset koskevat erityisesti 1970-luvulla syntyneitä ja sitä nuorempia ikäpolvia.

– Jo yksin valtion velka siirtyy tulevien ikäpolvien maksettavaksi, puhumattakaan eläkejärjestelmän maksupaineista. Uudistuksia on tehtävä pikaisesti, sanoo puheenjohtaja Niko Aaltonen TRAL:sta.
– Tradenomeista noin 60 prosenttia on syntynyt vuosien 1972-1982 välillä ja näitä ikäluokkia sekä niitä nuorempia tulevat uudistukset koskevat kaikkein eniten. Keskeisin kysymys kuuluukin, maksetaanko laskut nyt vai tulevaisuudessa, jatkaa Aaltonen.

Kuluvana vuonna valtio velkaantuu lisää lähes 7 miljardia euroa. Jos muutosta ei tapahdu, on nykyisellä tahdilla vuonna 2060 valtion bruttovelan määrä lähes 300 miljardia euroa. Kestävyysvajeen on arvioitu olevan tällä hetkellä noin viisi prosenttia bruttokansantuotteesta. Laskelmat osoittavat, että yksi vuosi lisää työuraa vähentää kestävyysvajetta noin yhdellä
prosenttiyksiköllä.

Työikäisten lukumäärä vähenee lähivuosina radikaalisti, kun suuret ikäluokat eläköityvät kaikilta toimialoilta, eikä tulevaisuuden työllisten lukumäärällä kyetä maksamaan aiemmin ansaittuja eläkkeitä. Eläkejärjestelmään on siis nykyisellä mallilla syntymässä kassavirtakriisi; järjestelmästä maksetaan enemmän eläkkeitä ulos kuin mitä järjestelmään tulee rahaa sisälle.

Eläkeuudistuksessa tarkasteltava kaikkia työurien pidentymiseen johtavia keinoja

– Työllisten määrää on lisättävä ja eläkkeelle siirtyvien määrää on vähennettävä. Tätä yhtälöä voidaan ratkoa ainoastaan työurien pidentämisellä, arvioi toiminnanjohtaja Mika Varjonen TRAL:sta. – Työuria pidennetään ensisijaisesti työkykyä ja -halua lisäävien toimenpiteiden välittömällä kehittämisellä, työhyvinvoinnista ja ammatillisen osaamisen ylläpidosta onkin huolehdittava, jatkaa Varjonen – Näiden lisäksi on uskallettava tarkastella avoimesti myös muita työurien pidentymiseen johtavia keinoja, painottaa Varjonen.

Työelämän nuorten osaajien tulevaisuudesta huolehtiminen on keskeisessä roolissa työura- ja eläkeuudistuksissa, mutta myös ikääntyvien työntekijöiden tilanteeseen on kiinnitettävä huomiota. Työnantajilta on löydyttävä tahtoa pitää myös ikääntyviä työelämässä.

– Työurat eivät pitene, ellei myös ikääntyneitä pidetä työelämässä mukana. Ellei tahtoa löydy vapaaehtoisesti, tulee harkita keinoja, joilla se syntyy velvoittavasti, sanoo Varjonen.
– Toistaiseksi olemme nähneet työnantajajärjestöiltä vain nipun heikennysvaatimuksia, odotamme myös avauksia konkreettista työantajien toimista työurien pidentämiseen. Pelkästään palkansaajapuolelle ei vastuuta näistä kysymyksistä voi sysätä, huomauttaa Varjonen.

TRAL:n mielestä uudistuksiin tulee ryhtyä välittömästi ja niitä tehtäessä tulee tarkastella kaikkia keinoja, joilla työurien pidentyminen on mahdollista saavuttaa. Uudistusten tulee kohdella tasa-arvoisesti kaikkia ikäluokkia; mahdollinen työeläkemaksujen uudistaminen ei voi johtaa siihen, että maksumiehiksi joutuvat nuoremmat sukupolvet.

3 thoughts on “Kuka maksaa velat ja eläkkeet? 1970 -luvulla syntyneet ja nuoremmat väliinputoajia eläkekeskustelussa

  1. Sen lauluja laulat

     

    Sananlasku kertoo, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Nyt leipä ilman sirkushuveja on jakanut Tradenomiliitto, joka tosin rehellisesti tunnusta mitä ikäluokkaa edustaa: Tradenomeista noin 60 prosenttia on syntynyt vuosien 1972-1982 välillä.

    Eläkekeskustelussa vaikuttaa tarkoituksenhakuisuus olevan päällimmäisenä. Tämä käy mainiosti ilmi mm. Jouko Ylaliedenpohjan erinomaisissa blogikirjoituksissa eläkekysymyksestä.

    Tuorein on 26.2.2012 otsikolla Rautanaulan uitto.
    Hyviä kannanottoja nykyjärjestelmän riittävyyteen on kirjoitukset:
    Nuoret maksavat jo liikaa eläkkeistään
    Nykyiset eläke-edut vastaavat vain 14 prosentin työeläkemaksua!

    Itse nostaisin esiin taas kysymyksen velkojen – tässä vakuutusvastuiden – ja omaisuuden suhteesta. Nyt eläkkeellä oleva ja eläkkeelle kohtapuolin siirtyvä sukupolvi on kerännyt mittavan omaisuuden.

    Hesari esitteli joulukuussa suomalaisten kansanvarallisuutta eli maan rajojen sisäpuolella olevien varojen yhteenlaskettua arvoa. Se oli lehden teettämässä laskelmassa 775 miljardia, 144 000 euroa per henki.

    Nykyään ei edelleenkään ole keinoa viedä omaisuutta mennessä tuonpuoleiseen, vaikka sitä mm. muinaisessa Egyptissä on yritetty. Tuo kaikki omaisuus on olemassa ja jää hyödyttämään työssäkäyviä ja tuleviakin sukupolvia.

    Ja on huomattava, että tuo aineellinen omaisuus on oletettavasti paljon pienempi kuin kansakunnan aineeton omaisuus. Kun tiedetään, että esim. S&P 500 yhtiöiden taseista yli 80 % on aineetonta omaisuutta, niin samoin on maassammekin.  Eräs näkyvä osoitus tästä on korkea koulutus- ja osaamistaso, joka näkyy mm. PISA tutkimuksen kärkisijana.

    Pekka

    1. Velka on ikävä asia, jos sen jättää perinnöksi lapsille

      Nyt eläköityvä sukupolvi on kerännyt mittavan omaisuuden. Se on aivan totta. Olen samaa mieltä.

      Mutta taseessa on myös velkakomponentti. Nyt eläköityvä sukupolvi on myös kerännyt kohtuullisen (60..70% BKT:stä) julkisen velan, joka jää seuraavan sukupolven maksettavaksi. Velka ei mitätöi mittavaa omaisuutta, mutta kyllä se on otettava huomioon taseessa.

      Velkaa on ikävä maksaa takaisin. Ja muiden velkoja on vielä ikävämpi maksella. Sellaista huomenlahjaa en halua lapsilleni antaa.  Siksi kallistun omalta osaltani hieman enemmän Tradenomiliiton kuin velan kasvattamisen kannalle. 

      Kai

      1. Kohti velatonta kansantaloutta Ceaușescun viitoittamalla tiellä

         

        Ulkomaanvelka ja romanialaisten elintaso

        "Ceaușescu lainasi valtavasti rahaa lännestä rahoittaakseen kehitysohjelmiaan, mutta lopulta velat raunioittivat maan talouden. Korjatakseen tilanteen Ceaușescu aloitti radikaalin ohjelman velkojen maksamiseksi. Ceaușescu muutti perustuslakia siten, ettei Romania voinut tulevaisuudessa ottaa ulkomaanvelkaa ja uudelleenorganisoi 1980-luvulla pääosan maan maatalous- ja teollisuustuotannosta. Yhdessä kalliiden rakennusprojektien kanssa tämä johti vaikeaan pulaan hyödykkeistä. Palatsin ja keskustan uudelleenrakentamisen vuoksi marmoria ei riittänyt hautakiviin. Velka saatiin lopulta maksettua kesällä 1989, vähän ennen Ceaușescun kaatumista."

         

        Valtionvelka oli tammikuussa 2012 noin 77 278 miljoonaa euroa eli velkaa asukasta kohden oli 14 301 euroa.

        Kumpi olisi parempi valinta perittäväksi:
        A) Velkainen, vaikkapa velkaa 14 301 euroa mutta omaisuutta 144 000 euroa.
        B) Velaton ja ilman omaisuutta.

Comments are closed.

Related Posts

Talous

Tuottajahinnat laskussa

Sijoittamisen nurinkuriselta vaikuttaviin ulottuvuuksiin kuuluu, että lähtökohtaisesti huonot uutiset voivat olla osakemarkkinoille myönteisiä. Kuten eilen julkistettu Yhdysvaltojen uusien työpaikkojen määrä, joka laski syyskuussa selvästi elokuusta.

Se

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com