Kaikki tai ainakin kaikkien, jotka harrastavat osakesijoittamista pitäisi ymmärtää, että osakkeen oikea hinta on siitä saatavien kassavirtojen nykyarvo. Ihmiset ostavat tunteettomia pörssiosakkeita saadakseen niistä rahaa ja tällöin kokonaisuutena ainoastaan osinkotuotot ovat ainoita joilla on väliä. Myyntivoitoilla/-tappiolla ei ole merkitystä koska osakkeen uusi omistaja taas saa pelkästään osinkotuottoja. Ne ovat ainoita tuloja, jotka osakemarkkinat tuottavat.

Toinen perustavaa laatua oleva asia on osakemarkkinoiden tehokkuus. Ne ovat yllättävän tehokkaat, osakkeiden hinnoittelussa on huomioitu kaikki olemassaoleva tieto. Markkinoiden tehokkuus on maalaisjärkeä vastaan. Tehokkuuden vuoksi vain harva pystyy osakkeita sijoittamalla voittamaan indeksin, useimmat indeksin voittajat valitsevat väärän indeksin. Kymmenen vuoden ajanjaksolla osakerahastojen rahastonhoitajista häviävät indeksille 95% ja nämä sijoittajat ovat kaikki ammattilaisia. Luku on suunnilleen sama, mitä pitäisi tulla sattumalta.

Tämän tehokkuuden vuoksi kokonaisallokaatio, eli se mihin omaisuusluokkiin sijoitetaan vaikuttaa eniten tuottoihin, ei yksittäiset osakevalinnat. Ibbotson ja Kaplan (2000) ja Hensel, Ezra ja Ilkiw (1991) osoittivat, että valtaosa rahastojen tuottojen vaihteluista johtui markkinan kokonaisliikkeistä ei itse rahastonhoitajan toimista. Akateemisissa sijoituspiireissä on tullut jo kansanperinteeksi uskoa, että salkun kokonaistuotosta valtaosa syntyy omaisuusluokkajaosta. Osakerahastoissa käteisen rahan määrä vaihtelee, mikä luonnollisesti vaikuttaa kokonaissalkun heiluntaan. Mutta jos tutkimme akateemisia tutkimuksia tarkemmin ne sanovat, että tuotonvaihtelusta valtaosa (jopa yli 90%) tulee allokaatiopäätöksistä ja tutkimukset eivät normaalisti puhu suoraan tuotoista. Nämä tutkimukset tehdään normaalisti regressioanalyysilla.

Miten sitten hedge-rahastot, joissa sijoittamisen kuninkaat tienaavat parhaimmillaan jopa satojen miljoonien palkkoja? Ovatkohan kuitenkin nuokin vain mekaanisia robotteja, jotka ovat nostettu arvoon arvottomaan? Luin tässä kirjaa Following the Trend:Diversified Managed Futures Trading ja sitä lukiessani sain jonkunlaisen ahaa herätyksen. Johtopäätöksenä kirjasta sanoisin, että nämäkään gurut eivät ole palkkioidensa arvoisia. He sijoittavat mekaanisesti tai ainakin mekaanisella sijoittamisella on päässyt vastaaviin tuottoihin. Jopa sijoitusmaailman titaanit, palkkioiden ökyrohmut, talouslehtien haastattelemat neropatit eivät pääse markkinoiden tehokkuutta pakoon. He saavat tuottoa, mikä on markkinan antama tuotto, ei heidän erinomaisuutensa tuotto ja siten satojen miljoonien vuosituotot eivät johdu sijoittamisen osaamisesta vaan markkinointiosaamisesta. Katsotaanpas asioita lähemmin. 

Futuurimarkkinoille sijoittaessa meidän täytyy hieman tutkia millainen sopimus oikeinfutuuri on. Sehän on vain sopimus ja periaatteessa se ei maksa mitään. Kun teet futuurisopimuksen vaikka DAX-indeksiin se sopimus itsessään ei maksa mitään. Tällöin aina ottaessasi position voit korkosijoittaa vakuutena olevan pääomasi. Korkeiden korkojen aikana, kuten 1980-luvulla tämä selittää ison osan futuurisijoittajien tuotoista, koska he ovat saaneet 5% – 10% vuodessa riskitöntä tuottoa ja vain toinen puoli tuotosta on tullut sijoittamalla riskisesti. Toinen tärkeä asia on laaja hajautus eri omaisuusluokkien välillä. Kun pyrimme hyötymään pienistä huutokaupalla syntyneistä sijoitusanomalioista, meidän kannattaa hajauttaa tarpeeksi sijoituksiamme jotta löydämme sen trendaavan markkinan.

Campbell Composite indeksi on indeksi missä on yhdistetty monien eri omaisuusluokkien tuottoja. Campbell on iso ja vanha sijoitustalo ja heidän www-sivuilla on laskettu tätä indeksiä kesäkuusta 1972 aina syyskuuhun 2013 asti. Tämä ei ole mikään rahasto vaan siinä on yksinkertaisesti vain yhdistetty Campbellin moniin omaisuusluokkiin sijoittavia rahastoja. Nasdaqiin sijoittaessasi 10 000 olisi noussut  336 241 (8,8%/vuosi) rahaan eli varsin hyvin. Laajempaa hajautusta antava S&P 500 antaa 10 000 alkusijoituksella salkun loppuarvoksi 592 193 (10,2%/vuosi) eli todella hyvin, loppuarvon ollessa 76% korkeampi kuin Nasdaqiin sijoittaessa. Kun samaan aikaan on sijoittanut sen 10 000 Campbell Composite indeksiin loppusumma on 2 138 860 (13,7%/vuosi) ja tämä onkin jo kuusinkertainen suhteessa Nasdaq Compositen tuottoon verrattuna. Tämä indeksi sisältää kaikki kulut ja maksut. Tällä rahastoperheellä, jos ne lasketaan yhteen on ollut vain neljä tappiollista vuotta vuosina 1990-2012. En laita tähän kuvia kirjasta tekijänoikeudellisten syiden takia. Kirjan tekijä loi hyvin yksinkertaisen trendistrategian ja ajoi sen lävitse historiadatalla. Sijoitusluokat olivat seuraavat: