Kullan ja hopean hinnat eivät ehkä vielä aivan huipussaan

Kullan hinta on historiallisen korkealla. Kullan reaalihinta on oheisessa graafissa punaisella ja huomaamme, että hinta on käynyt 1980 alkuvuodesta vielä nykyistäkin korkeammalla ja voimme tälläkin kertaa tavoitella samoja tasoja, jos rahamarkkinoilla vallitsee pidempikestoinen epävarmuus. (tarkempaa tietoa: Kalle Käyhkö:n artikkelissa)

Kullan hinta (musta käyrä) ja inflaatiokorjattu reaalihinta vuoden 2011 rahassa (punainen käyrä); Lähde: Wikimedia

Kullan hinta on pitkällä aikavälillä vakaa

Kullan hinta on pitkällä aikajaksolla stabiili. Roomalainen kultaraha Aureus oli aikoinaan suurin piirtein saman arvoinen kuin Hollannin Guilder keskiajalla tai tämän päivän Krugerrand tai Double eagle. Ne ovat aina olleet harvinaisia ja niiden reaaliarvo on aina ollut suurin piirtein samalla tasolla.

Kullan hintavakauteen on olemassa selitys. Kultaa löytää, jos sitä kaivaa ja kannattaa kaivaa, jos se on arvokasta. Tarjonta lisääntyy, kun hinta nousee, mutta ei välittömästi. Tuotanto pystyy seuraamaan kulutusta muutaman vuoden viiveellä. Suurin piirtein tuo aika kuluu kun kaivosteollisuus asentaa erotuslaitteet niihin kaivoksiin, joiden sivukivessä on runsaasti tuota arvokasta metallia.

Kullan ostaminen tai shorttaaminen on helppoa

Mutta kullan arvo tekee silloin tällöin piikkejä eikä piikkien korkeutta ole helppo ennustaa. Kultaa on tänä päivänä helpompi ostaa kuin koskaan. Joko suoraan kultana (esim. Tavex) tai sitten esimerkiksi kultaan sidotun ETF rahaston (esim. GLD, IAU) avulla. Ja kun ostaminen on helppoa, niin myös kysyntä on suurta siksi tämänkertaisen kysyntäpiikin korkeutta on vaikea ennakoida.

Myös negatiivisen kullan ostaminen (shorttaaminen) on mahdollista ja joskus jopa järkevää. Kullan hinnan suhteen toiseen suuntaan liikkuvia niin kutsuttuja shortteja saa parhaiten ostamalla soveltuvia ETF rahastoja (esim. DGZ, DZZ, GLL)

Hopea käyttäytyy samalla tavoin kuin kulta

Hopean hinta käyttäytyy paljolti samankaltaisella tavalla kuin kulta, mutta hintaliikkeet ovat vielä kultaakin räväkämpiä. Hopean reaalihinta laski vuoden 1980 huipuista muutamassa vuodessa kymmenesosaan ja nyt hopean hinta on lähes kymmenkertaistunut siitä missä oltiin vielä 2000 luvun alussa. Voimme jatkossa odottaa vastaavia liikkeitä ja hinta voi lähiaikoina kaksinkertaistua, jos 1980 luvun historia toistaa itseään.

Hopean hinta (musta käyrä) ja reaalihinta (punainen käyrä); Lähde: wikimedia

Hopeaa voi kätevimmin ostaa hopean hintaan sidotun ETF rahaston (esim. SLV) avulla ja negatiiviseen hopeaan (hinnan kanssa vastakkaiseen suunttaan liikkuvaa instrumenttiin; shorttiin) sijoittaminen tapahtuu sekin ETF rahaston kautta (esim. ZSL)

Kannattaako perintöhopeat vaihtaa rahaksi?

Kannattaako arvokkaat perintöhopeat ja tunnearvoa sisältävä isoäidin kultasormus vaihtaa rahaksi. Jos laskee rahassa niin nyt on melko hyvä hetki. Vieläkin paremman hinnan voi toki mummon aarteista saada, jos oikein optimoi, mutta kaikkea ei voi laskea rahassa eikä sitä minkä on hylännyt voi ostaa millään rahalla takaisin. Kannattaa harkita.

 

One thought on “Kullan ja hopean hinnat eivät ehkä vielä aivan huipussaan

  1. Raaka-aineiden hinta

    Raaka-ainemarkkinat ovat yllättävän pienet.  Useita raaka-aineita ostaa pääsääntöisesti vain muutama suuryritys. Hopean 70-luvun piikin ja sitä seuranneen romahduksen aiheuttivat Huntin veljekset . He yrittivät ostaa kaiken maailman hopean ja hallita sen jälkeen hopeamarkkinoita aivan kuten joku hallitsee timanttimarkkinoita. Yhdysvallat hermostuivat veljeksiin ja valtio kielsi heiltä raaka-ainespekulaatiot isojen sakkojen ohella. Sittemmin pojat alkoivat ostamaan kalliita ravihevosia sekä rahoittamaan kaikenlaisia poliittisia porukoita. Samaa markkinoiden valloittamista yritettiin vuosi sitten kaakaomarkkinoilla, sekin epäonnistui.
    Raaka-aineet (kuten kulta)eivät pitkällä aikavälillä nouse ainakaan enempää kuin inflaatio. Jos nousisi niin kaivoksien kannattavuus menisi toiseen potenssiin, koska kaivoksien tehokkuus nousee teknologisen kehityksen mukana. Kulta on paljon spekulatiivisempi raaka-aine kuin esim. hopea. Kultaa ei kukaan tarvitse, sitä ostetaan vain koska luullaan, että tulevaisuudessa sitä ostetaan vielä enemmän.

Comments are closed.

Related Posts