Kulta on kullanarvoinen sijoituskohde
Kullan hinnan vaihtelu noudattelee varsin tuttua kaavaa. Mikäli kullan kysyntä on maailmalla kasvussa, nousee kullan hinta. Toisaalta, jos kullan kysyntä laskee, laskee myös sen hintakin. Kullan kysyntä eri teollisuusalojen parissa on vakauttava tekijä ja n. 70 prosenttia kullan kysynnästä tuleekin koru-, elektroniikka- ja hammasteollisuuden aloilta. Loput n. 30 prosenttia kysynnästä muodostuu sijoituskysynnän osalta. Kullan tarjontaan vaikuttaa kolme suurta osa-aluetta. Kaivettava kulta muodostaa yhden osa-alueen, joskin kullan kaivaminen vaatii koko ajan enemmän ja enemmän voimavaroja ja aikaa. Toinen osa-alue on sijoittajien ja keskuspankkien myymä ja ostama kulta, jolla on hyvin tärkeä merkitys kullan markkinahinnan muodostuksessa. Kolmas suuri tekijä on uudelleen käytettävä kulta eli kierrätettävä kulta.
Vakaa kysyntä on omiaan säilyttämään kullan hinnan esimerkiksi inflaatiopaineiden alla. Kullan hinta kuitenkin vaihtelee sijoituskysynnän ansiota. Kuitenkaan kulta ei koskaan voi menettää kokonaan arvoaan suuren teollisuuden tarpeen vuoksi. Kullalla on aina kysyntää, mikä tekee kullasta hyvin arvostetun sijoituskohteen. Suurta arvon laskua ei ole odotettavissa ja samalla rajoittunut tarjonta takaa tai antaa ainakin hyvät edellytykset kullan arvon nousulle. Jo pitempään on ennustettu että kullan hinta nousee jopa 2500 dollariin per unssi, ja pidempiaikaiset tilastot tätä myös vahvasti tukevat ja ennustavat ainakin pitkällä aikavälillä.
Miksi kulta sitten on niin erinomainen sijoitus? Usein tätä selitetään yksinkertaisesti siten, että ison katastrofin sattuessa sähköiset valuutat ja erilaiset arvopaperit ovat heti vaarassa, mutta kulta on kuitenkin konkreettisesti sijoittajan hallussa. Kullan arvoa ei voida laskea tai mitätöidä erilaisilla poliittisilla päätöksillä, joilla on esimerkiksi vaikutusta rahan arvoon. Kulta on myös erittäin yksinkertainen sijoitus, kun kyseessä on konkreettinen tuote. Kultaan sijoittamisen anonymiteetti on myös monelle yksi isoimmista houkuttelevuuksista. Kultaan sijoittajia ei rekisteröidä mitenkään, joten ainoastaan sijoittaja on selvillä siitä, paljonko hänellä on kultaa ja missä kulta fyysisesti sijaitsee.
Kultaan sijoittaminen on perinteinen pitkäaikainen sijoituskohde. Eri analyytikoiden mukaan kullan osuus tulisi olla n. 10 prosenttia sijoitussalkusta vakaina aikoina. Jännittyneinä aikoina kullan prosentuaalinen osuus tulisi olla jopa 15-40 prosenttia ja sotatilan aikana kullan prosentuaalinen osuus sijoitussalkusta tulisi olla jopa puolet tai jopa yli.
Kultaan voi sijoittaa monella eri tavalla. Käytännössä sijoittaminen on kullan ostamista fyysisenä tuotteena tai sitten sähköisessä muodossa. Sijoittajana kannattaa muistaa ainakin se, että kultagramman hinta on lähes poikkeuksetta edullisempi, mitä suurempi kultakolikko tai -laatta on kyseessä. Lisäksi joidenkin kultakolikoiden arvo saattaa nousta kullan hinnan mukana, joten tuolloin kyseessä on todellakin kullanarvoinen sijoitus.
Anna Lahti
Kehittyvien maiden rikkaat ostavat paljon kultaa
Lueskelin aikoinaan artikkelin, jossa kerrottiin että kullan hintaan vaikutti silloin afrikan ja intian kehittymätön pankkijärjestelmä. Kaikkein kehittymättömämpien maiden maaseudulla ei ole olemassa luotettavaa/luotettua pankkijärjestelmää ja kulta toimii pankkitilin korvikkeena.
Lisäksi kulta on kehittyvissä maissa erittäin traditionaalinen ja totuttu säästämismuoto, vaikka onkin harvojen ulottuvilla. Ja kehittyvien maiden taloudellinen kehitys aikaansaa siksi kullan kysyntään lisäboostia.
Kullan tuottohistoria
Kulta ei ole ollut kovinkaan hyvä sijoitus pitkällä aikavälillä. Jeremy Siegelin kirjasta nappasin reaalisia tuottolukuja vuosilta 1802-2003.
1$ oli kasvanut 1,39$:iin 201 vuoden aikana eli kulta oli ainoastaan suojannut inflaatiolta. Osakkeet sensijaan olivat kasvaneet 597485$:iin.
Lisäksi kulta tuotti tappiota 80-luvulta 2000-luvulle aika rankasti (n.-70 %). 2000-luvulla tuotto on ollut hyvä, mutta riski kovan nousun jälkeen on noussut.
bid/ask
Jos ostatte kultaa jostakin muualta kuin virallisilta markkinoilta niin aina kannattaa kysyä, että millä hinnalla he ostavat sen takaisin. Tästä bid/ask spredistä voi arvioida kuinka paljon pitää tuotteen nousta jotta pääset voitolle.
Esimerkiksi taiteentapauksessa voi arvioida kuinka paljon pitää tuotteen hinnan nousta jotta pääsisit edes omillesi. Erään johtvan huutokauppakamarin kulut löydät täältä: http://www.bukowskis.com/terms/buk_fi/sale
Sama esimerkiksi warranteissa. Put ja call optioden hinnat on sidottu toisiinsa ja voit rakentaa keinotekoisen toisenpuolen. Mikäli kaava ei pelaa niin joku oletettavasti vetää välistä. u+p-c
Muistaa käyttää laitojen hintoja. Aina jos tuotetta ei voi myös myydä on oletettavaa, että sinua rahastetaan.